Tintti

[CryingBlueRain]

on sama kansallisuus mutta taisi olla alun perin Pjotr tai jotain sinnepäin.

Sitten voinee olettaa, että Pahk on lähtenyt Virosta Puna-armeijan edellä. Lieneekö tyyppi palvellut Saksan tai Suomen armeijassa...

[Curtvile]

taitaa olla mulla on pari vuotta kun viimeksi luin noita saikulla. Omat Tintit kun asuu enimmäkseen maalla(ne joita armas sisar ei pöllinyt) ja ne harvat ranskis ja englantiversiot on siellä kanssa.
Olen muistavinani että hahmon  sukunimi oli jotain muuta kuin Pahk, siis jokin sanaleikki sekin, jonka pääni liittää ammuntaan(?), mutten muista sen tarkemmin.

[J Lehto]

Kysymys nousi mieleeni siitä, että Tuhatkaunon tapauksen Borduria muistuttaa pikemminkin oikeistoautoritaarista kuin sosialistista diktatuuria. Tosimaailmassa sellaiset tietenkin hävisivät itäisestä Keski-Euroopasta Puna-armeijan rymistellessä paikan päälle. Onko Borduria poikkeus, jossa fasistinen komento tavalla tai toisella säilytti asemansa, vai eikö koko sotaa koskaan edes käyty Tintin maailmassa?

Borduria esitellään ensi kerran Ottokarin valtikassa, joka ilmestyi 1938. Annetaan mikki mr. wikipedialle.

Tarinan juoni sai vaikutteita 1930-luvun loppupuolen Euroopan tapahtumista ja sillä on poliittista sanomaa. Esimerkiksi Teräskaartin johtajan Musstlerin nimi on yhdistelmä Mussolinista ja Hitleristä. Kertomus on sisällöltään natsivastainen ja kritisoi kansallissosialistisen Saksan laajentumispyrkimyksiä, kuten Itävallan liittämistä Saksaan vuonna 1938. Tarinassa Tintti yrittää estää fasistisen Bordurian tukeman Teräskaarti-puolueen johtajan Musstlerin suunnitelmat liittää rauhanomainen Syldavia osaksi Borduriaa.

Joo ja olisihan se Herge voinut sodan jälkeen esitellä puna-armeijan vapauttaman demokraattisen Bordurian, mutta eipä vanha kehno viitsinyt.

[CryingBlueRain]

Lisätään vielä, että Bordurian Teräskaartin nimi on varmaankin lainattu Romanian fasistipuolueelta Rautakaartilta.

Tuhatkaunon tapauksessa Teräskaartista ei muistaakseni enää puhuta. Lieneekö sitten niin, että Musstlerin fasistidiktatuuri lopulta kaatui, ja sen tilalle tuli lähinnä äärikonservatiiviseksi luonnehdittava sotilasjuntta? Perustan tulkintani eversti Sponszin monokkeliin, joka viittaa selvästi siihen, että 1950-luvun Bordurian sotilasjohdossa vanhan yläluokan edustajilla on vahva asema...

[Curtvile]

Perustan tulkintani eversti Sponszin monokkeliin, joka viittaa selvästi siihen, että 1950-luvun Bordurian sotilasjohdossa vanhan yläluokan edustajilla on vahva asema...

ei kun siihen että monokkeli liitetään Pahaan tyyppiin™©  populaarikulttuurissa. Ihan poliittisesta kannasta ja luokasta riippumatta. Vrt. silmälappu.

[CryingBlueRain]

ei kun siihen että monokkeli liitetään Pahaan tyyppiin™©  populaarikulttuurissa. Ihan poliittisesta kannasta ja luokasta riippumatta. Vrt. silmälappu.

Asia on varmasti noinkin, tämmöisiä juttuja voi yleensä tulkita monelta eri kantilta. Hergéltä itseltään ei pääse enää kysymään, miksi Bordurian visuaalinen ilme on sellainen kuin on. Tintti-fanit voivat kuitenkin tulkita asioita kuten itse haluavat ja sitä kautta rakentaa henkilökohtaista Tintti-universumiaan.

[Reijo Valta]

Olen muistavinani että hahmon sukunimi oli jotain muuta kuin Pahk, siis jokin sanaleikki sekin,

Ensikohtaamiseen liittyvästä sanaleikistä tulee sukunimi, tyyppi vastaa nimeä kysyttäessä "Pahk" ja  kapteeni kuulee "Pah!" ja siitäkös riemu nousee. Ranskaksi vastaavasti on "Szut" ja "Zut!" -- nämä vaihtelevat kielestä toiseen tarpeen mukaan. Virolainen lentäjä on alunpitäenkin.

Taustalla lienee Peeter Sütt -niminen tyyppi, jonka Hergé on tavannut/josta hän on kuullut. Googlauksen perusteella on Peeter Sütt on joltisenkin yleinen virolaismiehen nimi, enkä yksittäistä esikuvaihmistä osaa noista nimetä.

Blogiin kanssa olen tästä kirjoittanut: Pjotr Pahk

[CryingBlueRain]

Suomenkielisessä Wikipediassa väitetään, että 1950-luvun Borduria on "stereotyyppinen itäblokin diktatuuri", mutta se ei mielestäni pidä paikkaansa. Lienee kirjoittajan omaa tulkintaa eikä mikään virallinen tintologinen totuus.

Mutta asioita voi tosiaan tulkita monelta kantilta ja monella tavoin...

[Timo Ronkainen]

Suomenkielisessä Wikipediassa väitetään, että 1950-luvun Borduria on "stereotyyppinen itäblokin diktatuuri", mutta se ei mielestäni pidä paikkaansa.

Kyllä se tuo mieleeni Itä-Saksan, tai jonkun Romanian, Jugoslavian etc. Ja asiasta kyllä puhutaan ihan Michael Farrin kirjassakin, ks. s. 146. Pitäisin miehen kirjaa melko "virallisena tintologiana".

Timo

[haplo]

Kyllä se tuo mieleeni Itä-Saksan, tai jonkun Romanian, Jugoslavian etc. Ja asiasta kyllä puhutaan ihan Michael Farrin kirjassakin, ks. s. 146. Pitäisin miehen kirjaa melko "virallisena tintologiana".

Oman kokemuksen mukaan tähänkin kirjaan kannattaa suhtautua varauksella. Tietämykseni rajoittuu Siniseen lootukseen ja Itä-Aasian historiaan, mutta ainakin Sinistä lootusta tulkitessaan Farrin historialliset epätarkkuudet tuottavat hieman erilaisia tulkintoja kuin omat ovat. En osaa sanoa tästä Borduria-asiasta, mutta onhan saman ilmiön toistuminen toisaalla mahdollista, vaikka kirjaa lukiessa noilta osilta Farrin tulkinnat minuun täydestä menivätkin.

Tältä sivulta löytyvässä karttakuvassa Borduria ja Syldavia on tulkittu kuuluviksi Balkanin reuna-alueisiin Jugoslavian pohjoispuolelle. Kieltämättä Borduria silti tuo Itä-Saksan mieleen, lieneekö mailla ollut diplomaattisia suhteita kuinka laajasti?

[Jukka Koivusaari]

Kyllä se tuo mieleeni Itä-Saksan, tai jonkun Romanian, Jugoslavian etc.

 Romania, Albania tai Unkari. Borduria on eteläeurooppalainen ja ei-slaavilainen ( tai ei-syldaavinen) .
 Tuhatkaunon tapauksessa Bordurialla on omia suuruudenhulluja asekehitysprojekteja ja hyvin päällekäyvä johtajan henkilökultti.  Itä-Saksa oli  lännestä katsoen 50-luvulla pelkkä Neuvostoliiton miehitysvyöhyke ja DDR:n johtajat jäivät vähän värittömiksi. Kaikki muistaa Titon , Hoxhan ja Ceausescun, mutta Honecker ja se toinen häiskä sitä ennen oli aika tylsiä tyyppejä.

 Borduriasta puuttuu ystävällismielisen suuremman liittolaisen läpitunkevan painostava läsnäolo. Selkeästi Romanian tai Albanian  tapainen itsenäinen myöhäisstalinistinen valtio.

[Canard]

Kyllä Borduria on selvä stalinistinen diktatuuri, viiksimallia myöten.

[Pässi]

Hergé käytti Syldavia/Borduriaa sarjakuvansa tekoajan euroopan historiallisten tapahtumien allegoriana, kuten San Theodorosia etelä-amerikan banaanivaltioiden prototyyppinä ja Khemediä arabimaailman peilikuvana 1900-luvun tapahtumien mukaan.

Joskus on ihan kiva ajatusleikkiä, millaisia tarinoita Hergé olisi tehnyt esim. 90-luvulla Syldaviasta ja Borduriasta balkanin sotien aikana. Tai Khemedistä Aavikkomyrskyn, terrrorismin vastaisen sodan sekä arabikevään aikaan. Onko San Theodoros tänä päivänä huikean talouskasvun mallimaa ja tulevien olympialaisten ja potkupallon MM-kisojen näyttämö?

Jos Hergé siis olisi saanut elää.

[Merrot]

Olen mieltänyt, että Ottokarin valtikassa Borduria on fasistinen ja Tuhatkaunon tapauksessa sitten stalinistinen diktatuuri. Ajan mukaan on menty.

Komppaan siis pässiä.

[Timo Ronkainen]

Verratkaa tätä Yves Chalandin sarjakuvan kuvaa Budapestista vastaavaan kohtaukseen Tuhatkaunon tapauksessa.



Lainaan vielä itseäni Hergé-ketjusta:

Tuhatkaunon tapaus on tehty kylmän sodan aikaan. Plekzy-Gladzin viikset taitavat olla enempi toveri Stalinin - vaikka Neuvostoliitto olikin jo Stalinin jälkeisessä ajassa kirjan ilmestyttyä. Borduria muistuttaa myös Itä-Saksaa. Totta kai se toimii symbolina kaikista totalitaristisista valtioista. Olivat viikset sitten Hitlerin, Stalinin, Saddamin tai Plekzy-Gladzin.

Timo

Timo