Kobran myrkky luettu! Taisin tulla tällä kertaa ihan jälkijunassa, kun muut arvon texistit tuntuvat jo ehtineen nauttia onnellisesti oman myrkkyannoksensa.
Enpä tiedä olenko ajan myötä tulossa aina vain kriittisemmäksi ja perfektionistisemmaksi, mutta vasta kolmannesta kaupasta löysin itseäni täysin tyydyttävän kappaleen kobra-maxista. Lähes kaikissa näkemissäni oli jotain vaurioita, useimmiten alakulmassa, joka oli rispaantunut tai muuten alkanut pahaenteisesti murtuilla. Pahus periköön ne henkilöt, jotka käsittelevät näitä pokkareita niin julmasti, että vaurioita pääsee syntymään. Lopulta kuitenkin siis löysin ehjän kappaleen.
Päätin ennen luku-urakan aloittamista, että unohdan miten hyvässä tikissä Letteri oli 70- ja 80-luvulla ja koitan nauttia täysin siemauksin hänen nykytasostaan. Lisäksi olotila oli haikea, kun tiesi, ettei häneltä enää tämän jälkeen tule uutta tarinaa. Paitsi tietenkin tuo Kuumiksen meillä ennen julkaisematon tarina. Oli vain hyväksyttävä se tosiasia, että tämä on parasta mahdollista nyky-Letteriä ja olosuhteet huomioon ottaen sitäkin voisi olla nautinnollista lukea.
Onneksi Nizzi oli panostanut tähän tarinaan. Letterikin oli ilmiselvästi syttynyt hänelle räätälöityyn käsikirjoitukseen, sillä yllätyksekseni hänen piirrosjälkensä ei ollut mitenkään häiritsevän huonoa. Muutamia pahempia mokia toki löytyi, kuten sivun 61 mittasuhdevirhe Texin ja Carsonin ja oikealla olevan talon välillä. Mutta paljon oli ihan loistavasti piirrettyjä sivuja. Lisäksi puut, pensaat ja kalliot näyttivät erityisen huolitelluilta. Harmi ettei Letteri ehtinyt piirtää tarinaa loppuun asti, vaikka Della Monica täydensi hyvin. Lopussa oli Texillä ja Carsonilla minun mieleeni turhan passiivinen rooli Friscon tapahtumissa, muuten juoniosasto oli laadukas. Kiinalaisia oli tosin mukana niin villisti, että oli välillä kovan työn takana pysyä tolkuissaan kaikissa nimissä ja henkilöissä. Tom Devliniä oli mukava nähdä pitkästä aikaa.
Suomennos oli hyvä. Nyman taitaa hakea suomennoksissaan omaa tyyliä Renneen verrattuna viljelemällä esimerkiksi sanontoja ’Voi rutto’ ja ’voi juutas’, jotka eivät kuulu nykyään Rennen sanavarastoon. Kobran myrkyssä Tex myös kutsui Carsonia useasti nimellä ’ukkoseni’. Nämä sanonnat toistuivat tosi usein, vaihteluakin voisi sillä rintamalla käyttää enemmän. Fontin koon vaihtelut eivät juurikaan haitanneet. Paras mahdollinen suomennos lienee kuitenkin se pääasia, mutta ehkä jokin yhdenmukainen linja olisi kuitenkin hyvä löytää.
Kaiken kaikkiaan hyvä maxi ja kunniallinen jäähyväistyö Letteriltä!