Skannaus ja viivat

[JanneT]

Okei, näinpä teen. Kiva, kiitti.

Koska kuvakokoa täytyy lehtiin lähetettäessä muuttaa, osaatko, tai osaako kukaan, sanoa onok väliä resamplaanko kuvan harmaasävyisenä ja muutan sitten bitmapiksi vai muutan ensin bitmapiksi ja resamplaan sitten?

[Veli Loponen]

Minä teen yleensä niin, että kaikki muokkaukset harmaasävyissä (tai vaihtoehtoisesti RGB:ssä, jos kyse on värisarjasta) ja vasta sitten muutan 1-bittiseksi (tai CMYKiksi, jos on siis värisarja kyseessä). En tiedä onko siitä sitten hirveästi haittaa, jos tekee toisin.

[JanneT]

Minä teen yleensä niin, että kaikki muokkaukset harmaasävyissä (tai vaihtoehtoisesti RGB:ssä, jos kyse on värisarjasta) ja vasta sitten muutan 1-bittiseksi (tai CMYKiksi, jos on siis värisarja kyseessä). En tiedä onko siitä sitten hirveästi haittaa, jos tekee toisin.

Menee vähän ohi aiheesta, mutta...
Minkä takia teet nelivärityön ensin RGB:ssä?

[Aura]

Ilmeisesti väritys kannattaisi tehdä RGB:nä, näin muistan jonkun sanoneen... (Enpähän itse voi edes muuttaa kuvaa CMYKiksi koska se säätö puuttuu PSElementsistä)

Eiköhän kuvakoko kannata muuttaa heti skannauksen jälkeen ja siistiä sitten tresholdilla? 1-bittinen tuntuu noin perinteisesti pienenevän aika huonosti...

Onko muuten väliä mikä valinta "Resample image" kohdassa on? Oletuksena bicubic, ei sano mulle mitään...

[Timo Ronkainen]

Onko muuten väliä mikä valinta "Resample image" kohdassa on? Oletuksena bicubic, ei sano mulle mitään...

Pienentäessä ei paljonkaan väliä, mutta suurentaessa esim bicubic tuottaa pikselistä jälkeä. Tuossa on paras silloin tuo bilinear-vaihtoehto, pehmentää tulosta. Nearest neighbour tuottaa myös suurentaessa pikselistä jälkeä, se vain kopioi uusia pikseleitä käyttäen mallinaan viereisiä pikseleitä.

Timo

[Veli Loponen]

Menee vähän ohi aiheesta, mutta...
Minkä takia teet nelivärityön ensin RGB:ssä?

Kuten Aurakin muisteli "jonkun" näin suositelleen, niin minulle tämä opetettiin ihan koulussa kuvankäsittelyssä. RGB:ssä on sekin hyöty, että tiedostokoko on siinä hiukan pienempi. Esim. A4 on alle sata megaa eikä sen yli. Niin ja suositus on, että mustavalkokuvatkin käsiteltäisiin ensin RGB:nä (ja skannattaisiin värillisenä myös), mutta se on ainakin mulle ihan liikaa viilausta.

Eiköhän kuvakoko kannata muuttaa heti skannauksen jälkeen ja siistiä sitten tresholdilla? 1-bittinen tuntuu noin perinteisesti pienenevän aika huonosti...

Eikun tarkoitin, että ensin muokataan (siistitään yms.) ja pienennetään (tässä järjestyksessä) ja vasta sitten muutetaan 1-bittiseksi. Eli väritila säädetään ihan viimeiseksi juuri ennen lopullista tallennusta.

[Reima Mäkinen]

Niin olen tehnytkin, en ole muuttanut kuvakokoa skannauksen jälkeen. Tulostin pienempänä ihan nähdäkseni miltä se pienennettynä näytti.

Tiedätkö että käyttämäsi tulostin pystyy 800dpi tarkkuuteen.  Tuohan se tarkkuus sitten on. Jos tulostit jollain oikke vanhalla laserilla niin se ei pysty kuin 400dpi:n vaikka tiedosto olisikin (tässä tapauksessa julkaisukoossa 800dpi:tä.)

Tämä resoluutioasia on sellainen juttu että se kannattaa opetella ymmärtämään.

Kaltsun kommentti tyyliin: "Kannattaa tarkistaa taittajalta" toimii tasan sinne asti kun taittaja itse ymmärtää mitään duuniensa päälle. Aivan kaikki eivät ymmärrä. MOT.

[Aura]

Että mä rakastan tietokoneita... kiusaus heittää koko rakkine softineen järveen on suuri, mutta eipä se pahemmin auttaisi...

Täsä resoluutioasiassa (ja kaikessa muussakin tietokoneisiin ja julkaisuun liittyvässä) on ollut se hankaluus, että on kuullut hieman ristiriitaisia neuvoja. Mutta eiköhän se tästä. Viimeistään silloin kun koulussa päästään siihen pisteeseen että näitä asioita käydään kunnolla läpi.

[JanneT]

Ehkä tästä lukee jo jossain, vaan kun en löydä kysyn joka tapauksessa...

Jos on tekemässä sarjakuvaa muotoon mv+lisäväri, kuinka kannattaa toimia? Lähtetäänkö tiedosto eps:nä muodossa grayscale + lisäväri? Tulisiko resoluution olla CMYK-maailman mukaisesti 300 vai hyvin korkea, kuten Bitmap-kuvissa?

[Veli Loponen]

Jos on tekemässä sarjakuvaa muotoon mv+lisäväri, kuinka kannattaa toimia? Lähtetäänkö tiedosto eps:nä muodossa grayscale + lisäväri? Tulisiko resoluution olla CMYK-maailman mukaisesti 300 vai hyvin korkea, kuten Bitmap-kuvissa?

Helpoin tapa olisi varmaan pistää sivu 1-bittisenä 600 dpi:nä taitto-ohjelmaan (esim. InDesign myös vektoriohjelmat käy) ja lätkäistä siinä siihen se kakkosväri (kunhan olet tarkkana, että se kakkosväri on spottiväri eikä CMYK). Sitten teet siitä PDF:n ja lähetät taittoon/painoon.
Riippuen vähän siitä kakkosvärin määrästä myös 300:n resoluutio voi riittää (eli jos lisäväriä on paljon), mutta jos sitä on vain jonkin verran, on tuo ylläoleva tapa ehkä paras.

[Aura]

Pitänee kysyä tästäkin vielä, sori jos kyselen tyhmiä, mutta tuntuu siltä että jokin on yhä epäselvää... (Väärä aivopuoliskoko? )

Skannasin A3-originaalit 600 dpin resoluutiolla. Jäljestä siis pitäisi tulla ookoo (mikäli taittaja ei tee muutoksia) jos siistin ensin viivat tresholdilla, pienennän kuvan (resample image -> bilinear) ja muutan 1-bittiseksi. Kannattaako tekstit lisätä ennen pienentämistä vai sen jälkeen? Entä kannattaako kuva muuttaa 1200 resoluutioon muuttaessa bitmapiksi vai muuttaako se taas julkaisukoon vääräksi?

[Timo Kähkönen]

Sitten teet siitä PDF:n ja lähetät taittoon/painoon.

Kokeilepa myös tätä pdf:n tekoon:
http://www.royalcomics.com/rc/index.cgi?p1=demo

Ohjelma olettaa tussaustiedoston olevan 1-bittinen. Väritys voi olla bittisyydeltään mikä vain (1-bittinen, RGB, Grayscale, CMYK jne). Ainoa erikoisuus, minkä tuo ohjelma tekee, on se että muuttaa tussauksen valkoisen eli tyhjän täysin läpinäkyväksi ja painaa tussauksen mustan overprinttinä.

Ei vaadi mitään resoluutioita, mutta suositus tussaukseen on julkaisukoossa 900-1200dpi ja väritykseen 300dpi.

Tiedostot kannattaa pakata lzw-pakkauksella ennen lähettämistä, jotta uploadaus menee nopsemmin.

Suosittelen käyttämään tämän tyyppistä tapaa, eikä vektoriohjelmia, koska niissä on pdf-asetuksia niin paljon, että mikä vain voi mennä vikaan, eikä koskaan voi olla varma että asetukset menevät aina oikein. Minun tavassani taas pdf-asetukset ovat aina oikein.

Ohjelma on täysin automaattinen eikä kukaan näe tiedostojasi (en edes minä). Tiedostoja ei tallenneta mihinkään eikä myöskään tiedostojen määriä eikä mitään tietoja, en edes tiedä kuinka moni on käyttänyt tuota palvelua. Näen vain kuinka monta kertaa tuo sivu on ladattu. Tiedostot poistuvat serveriltä heti kun skriptin suoritus päättyy eli silloin kun pdf-tiedosto on valmis ladattavaksi.

Ohjelman voi (mielestäni) helposti laittaa omalle koneelleenkin, eikä työpöytälisenssi PDFlibiin maksa kuin vajaa 200 e. Itse maksoin tuosta serveriversiosta jotain 800 e.

[JanneT]

Timo, kokeilin ohjelmaasi ja kyllähän tuo ohjelma toimi. Ongelmani tässä viivat ja väritys eri resoluutiolla-tekniikassa on kuitenkin nykyisin se, että tussiviivani on muuttunut melko ohueksi ja rich black ei käytännössä toimi, sillä maalatessani väritiedostosta tussiviivojen alla olevat kohteet neljä pikseliä tussiviivaa ohuempana jää valinnaksi monissa kohdissa 0 pikseliä... eli "rich black" ei ohuimmissa kohdissa käytännössä toteudu, sillä jäljelle jää pelkkä k100 korkeareson layerista. Jos maalaan tussiviivojen alle jääviä pintoja kaksi pikseliä tussiviivaa ohuempana, siis pikseli pois kummastakin reunasta, valinnat eivät katoa mistään kohdasta ja viiva säilyy rich blackina kauttaaltaan, mutta värin ja viivan raja irvistää ikävästi valmiissa kuvassa:



Skannattu viivani on tosin ollut "vain" 720 dpi ja voisin jatkossa skannata koko jutun 900-1200dpi:llä, jolloin viivan alle tulevaa harmaata on mahdollista luoda tekemällä viivasta magic wandilla valinnan ja vähentämällä tosiaan tuon 4 pikseliä ilman että valinta katoaa mistään kohdasta kokonaan, mutta: olen ymmärtänyt että herrat Ronkainen ja Loponen  eivät edes laita väriä viivan alle... miten tämä on mahdollista? Eiväthän 300dpi:n väritiedoston ja 600dpi:n viivatiedoston raja voi millään kohdata saumattomasti?

Syy miksi en ole tahtonut käyttää 900-1200dpi:n resoluutiota enää nykyisin viivassa on ollut että olen ymmärtänyt ettei lehdissä viivaa kuitenkaan paineta kuin 600-720 dpi:n tarkkuudella. Olenko väärässä?

Syndikaatista neuvoivat toimittamaan kaiken materiaalin 400dpi:nä. Houkutus olisi suuri 

[Veli Loponen]

Kannattaako tekstit lisätä ennen pienentämistä vai sen jälkeen?

Se on oikeastaan ihan sama. Itse teen nykyisin (lähinnä väritöissä) niin, että teen tekstauksen InDesignissä/Illustratorissa eli samalla kun yhdistän värin ja viivan, niin teen tekstin ja puhekuplat. Näin teksti pysyy varmasti koko ajan skarppina (ellei taitossa pdf:ää muuteta kuvaksi ja pienennetä resoluutiota). Omissa jutuissa (kuten uusimmassa Kompastuskivessä) teen tekstauksen suoraan taittoon samalla periaatteella.

Entä kannattaako kuva muuttaa 1200 resoluutioon muuttaessa bitmapiksi vai muuttaako se taas julkaisukoon vääräksi?

Riippuu minkä kokoisena se A3 originaali julkaistaan. 600:n resoluutiolla siitä tulee A5-kokoinen, kun resoluutio nostetaan 1200:een. Tietenkin siitä voi tehdä aanelosenkin 1200:n resoluutiolla, mutta sitten ohjelma keksii sinne puuttuvat pikselit.

mutta: olen ymmärtänyt että herrat Ronkainen ja Loponen  eivät edes laita väriä viivan alle... miten tämä on mahdollista? Eiväthän 300dpi:n väritiedoston ja 600dpi:n viivatiedoston raja voi millään kohdata saumattomasti?

Kyllä minä väritän viivojenkin alle. Kun aloitan värittämisen, vedän heti koko sivulle jonkun värin (vaikka sinne tuliskin valkoista) ja alan värittämään sen päälle.

Syy miksi en ole tahtonut käyttää 900-1200dpi:n resoluutiota enää nykyisin viivassa on ollut että olen ymmärtänyt ettei lehdissä viivaa kuitenkaan paineta kuin 600-720 dpi:n tarkkuudella. Olenko väärässä?

Et hirveän. Tuo Timon kertoma 900-1200 resoluutio on tosiaan suositeltava, mutta siitä huolimatta minimi eli 600:n resoluutio on useimmissa tapauksissa täysin riittävä (malliksi voit käydä vaikka vilkaisemassa Tähtivaeltajan numerosta 2/05 löytyvää Kersantti Napalmia, joka siis on 600:n resoluutiolla, eikä siinä ole nähtävillä lainkaan pikselöitymistä).

Syndikaatista neuvoivat toimittamaan kaiken materiaalin 400dpi:nä. Houkutus olisi suuri 

Syndikaatin kautta aineisto menee yleensä sanomalehtiin, joissa resoluutiomäärät ovat tavallista pienempiä, joten tuo saattaa hyvinkin olla riittävä. Väritöissä 300:n resoluutiolla tehdyt jutut ovat ainakin minulla tulleet ihan hyvinä ulos, vaikka juuri ja juuri silminnähtävää rasteroitumista (ei siis pikselöitymistä) onkin havaittavissa.

[Aura]

Riippuu minkä kokoisena se A3 originaali julkaistaan. 600:n resoluutiolla siitä tulee A5-kokoinen, kun resoluutio nostetaan 1200:een. Tietenkin siitä voi tehdä aanelosenkin 1200:n resoluutiolla, mutta sitten ohjelma keksii sinne puuttuvat pikselit.

Eli jos resoluution nostaa 900:aan kuvasta tulee A4? Vai menikö se nyt oikein...

Jos skannaan tuon A3 kokoisen sivun 600 resolla, kannattaako koko ennen taittajalle lähettämistä kuitenkin fiksata muuttamalla kuvan kokoa eikä resoluutiota? Vai tuleeko siitä painettaessa A4 kokoinen jos skannaankin 900:lla? Vai muuttuuko julkaisukoko vasta kun resoluutiota muuttaa jälkikäteen?