Skannaus ja viivat

[Jukka Koivusaari]

Eli jos resoluution nostaa 900:aan kuvasta tulee A4? Vai menikö se nyt oikein...

Jos skannaan tuon A3 kokoisen sivun 600 resolla, kannattaako koko ennen taittajalle lähettämistä kuitenkin fiksata muuttamalla kuvan kokoa eikä resoluutiota? Vai tuleeko siitä painettaessa A4 kokoinen jos skannaankin 900:lla? Vai muuttuuko julkaisukoko vasta kun resoluutiota muuttaa jälkikäteen?

 Resoluutio tarkoittaa ihan kirjaimellisesti , että kuinka monta kuvatiedoston pikseliä tulostetaan 25,4mm (tuuman) palalle paperia.

  Eli julkaisukoko tuumissa on kuvan leveys pikseleinä jaettuna resoluutiolla.

[Veli Loponen]

Eli jos resoluution nostaa 900:aan kuvasta tulee A4? Vai menikö se nyt oikein...

Suunnilleen. Ihan puhtaan A3:n pienentäminen A4:ksi kasvattaa resoluution näköjään 848,6:een. Pienentäminen kannattaa kuitenkin tehdä niin, että ruksi kohdasta resample image, on poissa. Tuolla tavalla se säilyttää pikselimäärän koko ajan samana, joten ei vahingossa voi lisätä pikseleitä (jotka ohjelma siis keksii itse). Photoshopilla pienennettäessä pystyt myös kaiken aikaa näkemään muutokset. Image size -valikossahan tiedoston koko on sekä pikseleinä (Pixel dimensions), dokumentin kokona (Document size eli fyysinen koko) ja resoluutio. Jos kohdassa Resample image on ruksi resoluution muuttaminen ei vaikuta fyysiseen kokoon eikä pikselikoon muuttaminen vaikuta resoluutioon.

Jos skannaan tuon A3 kokoisen sivun 600 resolla, kannattaako koko ennen taittajalle lähettämistä kuitenkin fiksata muuttamalla kuvan kokoa eikä resoluutiota?

Jos haluaa homman olevan mahdollisimman varmaa, niin kuvahan kannattaa tehdä itse mahdollisimman valmiiksi mukaanlukien julkaisukoko (jos on tiedossa). Jos tarkka julkaisukoko ei ole tiedossa, niin sitten on hyvä jättää selkeästi isoksi (sekä fyysinen koko että resoluutio), jolloin kuvan laadun heikentymisen vaara vähenee (vaikka taittaja voi tietenkin edelleen tehdä omia säätöjään).

[Aura]

Kiitoksia!

Yleensä olen lähettänyt pienentämättömänä vaikka julkaisukoko olisikin saatavissa, ja yleensä kuvat pysyvätkin skarppina... nämä jutut olisi kuitenkin syytä oppia tajuamaan. Inhoan resoluutiojuttuja, rakettitiedettä sellaisen silmissä joka sai lyhyestä matikasta viitosen. (Tai sinne päin.)

[Reima Mäkinen]

Eli jos resoluution nostaa 900:aan kuvasta tulee A4? Vai menikö se nyt oikein...

Nää menee näin (oletuksena siis yksi ja sama kuva jonka fyysinen painokoko muuttuu)): A3 300 dpi = A4 400dpi= A5 600dpi= A6 800 dpi

Vastaavasti: A3 skannattuna 600 dpi:llä on koon muuttuessa A4 800dpi = A5 1200dpi = A6 1600 dpi

Maatalousjärjellä ajateltuna  A4 on puolet korkeampi kuin A6  (ja A5 puolet A3:sta) joten  kuvassa on silloin myös puolet enemmän pikseleitä (eli tarkkuutta

Jos skannaan tuon A3 kokoisen sivun 600:n resolla, kannattaako koko ennen taittajalle lähettämistä kuitenkin fiksata muuttamalla kuvan kokoa eikä resoluutiota? Vai tuleeko siitä painettaessa A4 kokoinen jos skannaankin 900:lla? Vai muuttuuko julkaisukoko vasta kun resoluutiota muuttaa jälkikäteen?

Resoluutio on tarkkuus. Kuvan fyysinen koko paperilla riippuu tarkkuudesta koska kuvassa (silloin kun sen teet) on se tietty määrä pikseleitä.

Kaikkea voi säätää Fotarissa yhtä aikaa tai erikseen! Tarkkuutta voi kuitenkin oikeastaan vain heikentää. Julkaisukokoa voi muutella vapaasti kunhan antaa myös resoluution muuttua. Sanomattakin on selvää että jos kuvaa pienentäessä resoluutio kiipeää suuremmaksi kuin mitä lehdessä käytetään (tai mitä printteri tekee), niin painossa se tarkkuus tipahtaa kuitenkin sitten automaattisesti. Jos haluat olla perillä siitä millaisena (yksityiskohtiensa puolesta) kuva toistuu sovitat kuvasi kohdemedian tarjoamaan maksimitarkkuuteen. Kysymyksesi liittyi kai tähän?

Itse tykkään mieluummin skannata kuvan suurin piirtein oikealla tarkkuudella mieluummin kuin muuttaa tarkkuutta vasta ennen painoon laittamista (tällöin näen alusta asti mitä on mukana ja mitä ei).

[Veli Loponen]

Itse tykkään mieluummin skannata kuvan suurin piirtein oikealla tarkkuudella mieluummin kuin muuttaa tarkkuutta vasta ennen painoon laittamista (tällöin näen alusta asti mitä on mukana ja mitä ei).

Hyvä pointti. Itse en toimi näin, kun olen niin laiska. Eli noista mun töistä kun ei ihan aina voi olla varma, että kunka erikokoisina niitä tarvitaan, niin skannauskertoja vähentääkseni skannaan kerran isolla resoluutiolla (samalla teen myös digitaalista arkistoa ja siinä on hyvä olla iso resoluutio).
Toinen syy on se, että käytännössä näyttö on aika huono printtikuvan malli, joten harvoin teen mitään selkeitä päätöksiä pelkän näytön kuvan avulla (esim. värisarjakuvat teen siinä mielessä sokkona, että vasta painettuna näen, millaisia niistä tulee, ja ero on yleensä huomattava - printissä tietenkin parempi).

[Aura]

Mustavalkopiirrosta skannatessa on aina sanottu että minimiresoluutio on se 600, mutta tuolloinhan kuvan fyysinen koko on reippaasti yli julkaisukoon kun originaali on kaksi kertaa isompi. Jos siis A3:sen skannaa suoraan 800 dpi:llä niin kokoa ei tarvitse enää muuttaa taittoa varten? Tai taitaahan sitä tarvita fiksailla jos sivun marginaalit ovatkin pari senttiä pienemmät...

[Timo Kähkönen]

...rich black ei käytännössä toimi, sillä maalatessani väritiedostosta tussiviivojen alla olevat kohteet neljä pikseliä tussiviivaa ohuempana jää valinnaksi monissa kohdissa 0 pikseliä...

Ohuiden viivojen alle ei välttämättä tarvita rich blackia, tarve on suurempi isoilla mustilla alueilla.

Eiväthän 300dpi:n väritiedoston ja 600dpi:n viivatiedoston raja voi millään kohdata saumattomasti?

Eivät ne juuri koskaan täysin kohtaakaan. Siksi on hyvä, että väriä menee aina viivan päälle/alle. Mutta värien viivojen päälle menemisestä ei ole mitään hyötyä, jos mustaa ei merkitä overprintiksi, koska väripinnat CMY-väripelleiltä leikkautuvat normaalisti auki viivan kohdalta. Siksi omassa pdf-työnkulussani tussauksen musta merkitään aina automaattisesti overprintiksi.

Väritykseen on huomattava apu wintopo-ohjelmasta (freeware):
http://wintopo.com/

Syy miksi en ole tahtonut käyttää 900-1200dpi:n resoluutiota enää nykyisin viivassa on ollut että olen ymmärtänyt ettei lehdissä viivaa kuitenkaan paineta kuin 600-720 dpi:n tarkkuudella. Olenko väärässä?

Kyllä ne painetaan (pitäisi painaa) isommalla tarkkuudella. Kirjapainojen painolevytulostimet tulostavat kaikki väripellit (CMYK) isolla tarkkuudella 1000-3600 dpi, joten on puppua että tarkkuus olisi vain 600-720 dpi. Digipainot on asia erikseen, mutta käytännössä kaikki lehdet painetaan offsetilla käyttäen painolevytulostimia.

Syndikaatista neuvoivat toimittamaan kaiken materiaalin 400dpi:nä. Houkutus olisi suuri 

Mikä syndikaatti näin neuvoo? Värimateriaaliin hyvälle taidepainopaperille värityksen resoluutiovaatimus voi olla 400dpi, mutta normaalisti 300 dpi riittää. Tussaus on taas eri juttu. Siinä pitää olla 900-1200dpi, jotta vältetään pikselöityminen. Pikselöitymistä kompensoi musteen leviäminen painopaperilla. Leviäminen on sitä suurempaa, mitä huokoisempaa painopaperi on. Jos olet varma, että painetaan aina vain huokoiselle paperille, voi tussauksen tarkkuudeksi riittääkin 600 dpi, mutta jos samaa käytetään joskus vaikka hyvälaatuisessa aikakauslehdessä, pikselöitymisen erottumista ei voi välttää.

[Veli Loponen]

Mustavalkopiirrosta skannatessa on aina sanottu että minimiresoluutio on se 600, mutta tuolloinhan kuvan fyysinen koko on reippaasti yli julkaisukoon kun originaali on kaksi kertaa isompi.

Sekä resoluutiota että fyysistä kokoa voi muuttaa esim. Photoshopissa, eikä niitä tarvitse muuttaa suhteessa toisiinsa (paitsi jos isontaa, jolloin ohjelma lisää itse pikseleitä, jos alkuperäiset eivät riitä). Toisin sanoen voit Photoshopissa pienentää fyysisen koon A4:ksi (ruksi siinä Resample imagessa) ja sitten (jos on joku muu) pistät resoluutioksi 600 (jos siis sen haluat), joka vähentää pikselimäärää. Jos haluat pikselimäärän pysyvän samana kuin alkuperäisessä kuvassa, niin sitten ruksi Resample imagesta pois, jolloin fyysisen koon muuttaminen kasvattaa resoluutiota.

Jos siis A3:sen skannaa suoraan 800 dpi:llä niin kokoa ei tarvitse enää muuttaa taittoa varten?

Tarvitsee. Eli perusskannerihan skannaa kuvan samankokoisena kuin mitä se on (on skannereita, joissa kohdekoon voi määrittää skannatessa resoluution yhteydessä, mutta siitä ei kai puhuta nyt?). Eli riippumatta siitä, millä resoluutiolla skannaat, skannauksen fyysinen koko on sama kuin skannatun kuvan. Kuvan fyysistä kokoa pääset muuttamaan vasta kuvankäsittelyohjelmassa, ellei skannausohjelmassa ole siihen erikseen mahdollisuutta.
Siis: jos skannaat kuvaa, joka pienennetään, niin skannausresoluutioksi riittää pienempi kuin lopullisen kuvan resoluutio (puhtaan A3:n pienentäminen puhtaaksi A4:ksi vaatii n. 424 dpi:n resoluution).

[keijoahlqvist]

Sarja A5 - A4 - A3 ei mene 100% - 150% - 200% vaan 100% - noin 141% -200%, vai kuinka?

Joten resoluutiot menevät 300 - noin 212 - 150 ja toisinpäin 600 - noin 848 - 1200.

[Aura]

Sarja A5 - A4 - A3 ei mene 100% - 150% - 200% vaan 100% - noin 141% -200%, vai kuinka?

Nyt mun pää hajoaa lopullisesti. Mutta joo, kun pienennettynä puoleen on 70% niin toi 141 kuulostaa loogiselta.

[Timo Ronkainen]

Sen kun vain kokeilee photarissa:

300 dpi:illä  A3 eli 29.7 x 42cm, 
600:lla resamplaamaton tuottaa tulokseksi 14.85 x 21 cm,
1200 = 7.43 x 10.5 cm

600 dpi:llä skannattu A3, vaihdetaan reso 300 dpi = 59,4 x 84 cm

Timo

[Jukka Koivusaari]

Nyt mun pää hajoaa lopullisesti. Mutta joo, kun pienennettynä puoleen on 70% niin toi 141 kuulostaa loogiselta.

Joo paitti ettei se ole 70% vaan
70,710678118654752440084436210485... %

 Elikkä  neliöjuuri puoli  , joka siis on kuvion sivun pienenys kun sen pinta-ala pienennetään puoleen.
Ja toisin päin tietenkin kahden neliöjuuri (1,4142..)

[PeterH]

mikä on paras kikka saada katkonainen ja suttuinen tussiviiva ehjäksi ja tasaiseksi? Paperilla jälki näyttää hyvin siistiltä, mutta näyttää ruudulla kamalalta.

Jos haluat säilyttää kuvan 1-bittisenä (vain musta ja valkoinen) mutta siistiä suhruiset viivat, kannattaa kokeilla Photoshopin Median -filtteriä (Filter -> Noise -> Median). Jotta filtteri toimii, kuva täytyy ensin muuttaa RGB-muotoiseksi, mutta Median siistii söhryt viivoista tuomatta mukaan mitään välivärejä. Tämän jälkeen kuvan voi muuttaa takaisin bitmapiksi.

Esimerkki (Ennen - Jälkeen):


Kuten huomaat, mustavalkoisesta viivasta häviää söhryt. Mutta muista, että Median myös pyöristää kaikki terävät kulmat, joten jos haluat säilyttää ne, kannattaa jättää kärjet ja kulmat valitun alueen ulkopuolelle ja filtteröidä vain viivojen varret. Menee vähän nysväämisen puolelle, mutta lopputulos on aika siisti.

[Veli Loponen]

Saman tuloksen saa (viivaa muuttamatta) myös tasoilla ja kaarilla fiksattua. Itse skannaan nykyään kaiken harmaasävynä (enkä kumita tussauksia) ja poistan kaaria säätämällä lyikkärit. Toimii hyvin. Harmaasävystä sitten vain bittikartaksi (50% tresholdilla).

[Veli Loponen]

Kokeilepa myös tätä pdf:n tekoon:
http://www.royalcomics.com/rc/index.cgi?p1=demo

Ohjelma olettaa tussaustiedoston olevan 1-bittinen. Väritys voi olla bittisyydeltään mikä vain (1-bittinen, RGB, Grayscale, CMYK jne). Ainoa erikoisuus, minkä tuo ohjelma tekee, on se että muuttaa tussauksen valkoisen eli tyhjän täysin läpinäkyväksi ja painaa tussauksen mustan overprinttinä.

Tuli tästä mieleen, kun meilläkin koululla ohjeistetaan opiskelijoita tekemään PDF distillerillä, niin että ensin tehdään tiedostosta .ps-tiedosto ja vasta siitä PDF. Tuossahan ps:n teko jää kokonaan väliin.
En tiedä, mitä ongelmia tuosta ps:n tekemättä jättämisestä voisi koitua. Oman kokemuksen mukaan (kaikki taitot yms. teen yleensä suoraan taitto-ohjelmalla PDF:ksi, kun ei distilleriä ole) ei ainakaan ole ollut mitään ongelmia.