Kuuma iltapäivä on nyt luettu lävitse. Hyvää luettavaa se tarjosi ja kirja oli juuri niin laadukas ja tyylikäs painatukseltaan kuin oli osannut pitkinä ja kylminä talvi-iltoina uneksiakin.
Tarinoista kokopitkä Brazos-joki oli sellainen hyvä kunnon perustarina eikä Letteri pettänyt siinä odotuksia: huippupiirrosta häneltä. Novelleista nousi mielestäni kaksi ylitse muiden: Kaksintaistelu ja Verijälki. Ensiksimainittu sisälsi Civitellin upean taidonnäytteen siitä, että miehellä pysyy kynän lisäksi kädessä myös pensseli. Tuli mieleen, miltäköhän näyttäisi Fuscon maalaama Tex-seikkailu? Ticcin piirtämä Verijälki puolestaan osoitti, kuinka rennon dynaamista hänen taiteensa parhaimmillaan on. Vaikka hyvin olivatkin väritettyjä, Ticcin värinovellit kalpenivat tällä kertaa tämän mustavalkotarinan edessä. Ticcin taidot tulevat sittenkin parhaiten esiin ilman ylenmääräistä väriloistoa.
Novelleista ylipäätään sanoisin (jos ihan rehellisiä ollaan), että ne eivät nouse lähellekään Tex-tuotannon eliittiä. Lyhyiden tarinoiden ongelmina ovat liian nopea tapahtumien kehittely ja ratkeaminen. Ne jäävät aavistuksen etäisiksi pitkiin ja monisäikeisiin tarinoihin tottuneelle lukijalle. Mutta kiinnostavaa niitä oli silti lukea ja ehkä niihin kannattaisikin suhtautua sellaisina pieninä kuriositeettipaloina, ei niinkään perinteisinä Tex-seikkailuina. Hieno paketti Kuumis kokonaisuutena kuitenkin on. Nyt on yksi helmi lisää kokoelmissa.