Vuotuisen odotuksen jälkeen sain jälleen elintärkeän annokseni Mysliä.
Oman kokoiseni raadin tuomio:
OK: Ensiksikin kansi on huikean hieno. Selvästi huolella ja ammattitaidolla tehty, viimeisiä viivojaan ja väritystä myöten. Herättää varmasti heräteostoksia.
Tarina "Harakka" on tyylikäs, mustan ja valkoisen sulassa sovussa kulkeva, nopea fantasiatarina. Liian nopeasti. Tarina ei jää kovin hyvin mieleen, vaikka toimiikin, vaan tarvitsisi selvästi enemmän sivuja. Mikä tietysti Mueslin novelliformaatissa, ei toimisi. Kliseinen tarina toimiikin huikean kuvituksensa voimasta. Joka on sitten ihan omaa laatuaan, ja josta en löydä valittamista. Anatomia, liikkeet, varjostus, rytmitys, vaikkakin vähän töksähtelevää, hallussa. Ainut silmiinpistävä asia on valkoisuus. Kaiken sen olisi voinut esim. harmaasävyillä piilottaa. Seuravaan tarinaan enemmän panostusta.
Muuten, bueno.
KREIVI KARSTEN: Tästä pidän todellakin. Muikean absurdia ja kieroutunutta huumoria, sympaattisella ja omaperäisellä tyylillä. Nostattaa hymykuopat poskille ja hymähtämään ilosta. Tässä tulee esille mielenkiintoinen ilmiö. KK ei ehkä ole yhtä teknisesti taitava piirtäjä, kuin OK, mutta mitä se haittaa? koska on näinkin omaperäinen, raikas ja hieno tyyli löytynyt. Tarina parani edellisestä Mueslista. Hyvä. Tekee mieli lukea aina lisää.
Sanoinko jo omaperäinen?
GREZEN: Ensiksi, kiitos ihqusta omistuskirjoituksesta!
Aihe oli erittäin yllätävä, tiedän miksi tämä aihe, mutta silti. Eikä erilainen aihe mitään haitannutkaan, erittäin taitavasti hoidettu fantasia- tarina. Tarina on yhtäaikaa sekä kiehtova ja jännittävä sekoitus suomalaista kansanperinnettä ja huumoria. Se on nokkela, ja jättää myös hyvän avonaisen lopun, kuinkas pojalle käykään? Kuvitus on jälleen (Tekstari, 2006) yhtä tyylikästä ja omaperäistä. Varjostus, rytmitys, kaikki toimii. Toimivat ihan yksittäsinäkin kuvina. Hahmot ovat hauskoja, kukaan ei ole samanlainen, hauskoja ilmeitä, eleet hyvin harkittuja ja toimivia. Ei valittamista. Taattua laatua.
"Sehän on kauppaperkele!"
HOLLE: Tunnen Hollen humoristisista töistä, ja liian helposti tekijät, kaikilla aloilla, luokitellaan yhden tyylin/tavan ihmisiksi. Tämä tarina oli kaikessa dramaattisuudessaan ahdistava. Se oli surullinen. Mitä se kaikki siinä tarkoitti? En edes halua tietää. Tarina antaa kaikessa ahdistavuudessaan NIIN monta tulkinnanvaraa, mitä sillä tarkoitettiin.
Se oli erittäin hyvä.
Minulla on erityisen ambivalentti suhde tähän; se ärsyttää, mutta sen saa lukemaan aina uudestaan. Se on hyvä. Holle on piirrostyylilleen omistautunut, mutta se haittaa näinkään vakavassa tarinassa.
Ammattipiirtäjä pystyy mihin vain. Ja tässä se on todistettu.
TERTSI: Tämä onkin se mitä olen eniten odottanut. Eikä pettänyt. "Volley" oli oikein mainio hassuttelunovelli arkipäiväisestä suomalais lähiöstä. Tekstiäkään ei ollut niin paljon
Tarina toimi hyvin, hauska loppu. Piirrosjälki oli taas toimivaa, vaikkakin olisin odottanut vielä enemmän pottunokkaisuutta. Ei mitään, toimivaa tämäkin. Hahmot olivat erinomaisia, Perus-Papparainen oli hauska! Papparainen on oikea Bande Dessineen ilmentymä, vähän samaten kuin pariskunta kerrostalossa. Tuollaisia humoristisia ja hassuja. Rasterien käyttö onnistunutta, toi selvästi eloa tarinaan, se on hyvä. Ruutujako, kerronta ja semmoset onnistuneet, perinteisen kaavaan mukaan. Etenkin koiran ilme oli vallan mainio (s.41, ruutu 5). Isot tilat onnistuneet, liikkeet hallussa. Paula oli ihku. Tykkäsin jälleen!
Marcinellen koulukunta jyrää!!!
Jälleen kerran Muesli on täyttänyt vatsani. Elämäntehtäväni tuleekin olemaan lehden sivuille pääsy, keinolla millä hyvänsä.
Kiitos tekijöille, kiitos toimittajalle!
Joonas
