Kirjoittaja Aihe: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys  (Luettu 41248 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #90 : 12.06.2006 klo 09:34:43 »
Minusta kaikki Asterixit sun muut ovat paljon degeneratiivisempia kuin supersankarisarjakuvat

Aika erikoinen mielipide. Minusta parhaat Goscinnyn Asterixit  ovat  aivan täydellisiä. Ne eivät aliarvioi lukijaa, niissä näkyy melkoinen  yleissivistys ja tarinat on rakennettu aivan älyttömän hienosti. Huumori ja satiiri ei ole ideologista tai dogmaattista vaan sohii jokaiseen ilmansuuntaan. Asterix saattaa olla degeneroiva jos sitä vain kopioidaan ilman omia ideoita. Minulle se on standardi johon vertaan muita ja se pistää riman todella korkealle. Joskus hiipii kyllä mieleen epäilys että jotkut eivät pidä Asterixista ja Calvin & Hobbesista siksi että ne ovat niin suosittuja. Se on niiden ainoa vika
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

Rmäki

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #91 : 12.06.2006 klo 09:45:43 »
Konventiot on   sarjakuvapuolella väljemmät ja sisäsiittoisuudesta huolimatta sarjakuvaväki hyväksyy kokeilut. Tämä ei koske luonnollisestikaan supersankariväkeä  joihin verrattuna Syvän joen kierosilmät on liberaalihippejä
Tähänkin olisi kiva kuulla vähän perusteluja. Vai oliko kyseessä hauska heitto? Where you goin', cityboy?
Rmäki

JV

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 048
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #92 : 12.06.2006 klo 13:26:25 »
Kyse on siis henkilökohtaisista mauista. Minua ei Asterix ole lapsuuden jälkeen kiinnostanut. Joku ruma viiksivallukääpiö saa ihmevoimia jotain juomaa juomalla ja joku debiili plösäri viskoo isoja kiviä, husin älykästä ja jännää. Muutama latinankielinen ulvahdus ei tee sittä sen fiksumpaa, kuin Korkejännitysten Achtungit niistä Goethen verrattavaa.

Alkujaan tarkoitin sitä, että Asterixin kaltaisiten sarjakuvien evoluutiolinja ei ole neljässäkymmenessä vuodessa kehittynyt miksikään, siinä missä jenkkilän supersankariskenessä on tapahtuntu radikaaleja suunnanottoja, ja kehitystä, edelleen voi nostaa Sienkiwiczin nimenä esimerkkinä tyypistä, joka on kehittynyt perussupersankaripiirtäjästä hyvin innovatiiviseksi kuvantekijäksi - ja se kehitys tapahtui supersankarisarjakuvan sivuilla!

Lisäksi kerronnallisesti jenkkiläinen sarjakuva on kehittynyt todella paljon, kun taas euroopan pallonenä-ilmaisu ei yhtään miksikään.

tertsi

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #93 : 12.06.2006 klo 13:31:48 »

Lisäksi kerronnallisesti jenkkiläinen sarjakuva on kehittynyt todella paljon, kun taas euroopan pallonenä-ilmaisu ei yhtään miksikään.
50-, 60- ja 70- lukujen eurooppalainen pallonenäsarjakuva oli viritetty aikalailla huippuunsa.
Saman ajan amerikkalaisella supersankarisarjakuvalla on totta vieköön ollut syytäkin kehittyä.

Mielestäni.

Rmäki

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #94 : 12.06.2006 klo 14:22:49 »
50-, 60- ja 70- lukujen eurooppalainen pallonenäsarjakuva oli viritetty aikalailla huippuunsa.
Saman ajan amerikkalaisella supersankarisarjakuvalla on totta vieköön ollut syytäkin kehittyä.
Mielestäni.
Uh, oliskohan jonkinlaista sarjakuvasivistystä sellainenkin, ettei tekisi äkkiseltään yleistyksiä pelkän genrejaon kustannuksella? Oli siellä Amerikanmaalla lahjakkaita tekijöitä jo 50-luvulla, siinä missä Euroopassakin.
Rmäki

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #95 : 12.06.2006 klo 14:31:04 »

Alkujaan tarkoitin sitä, että Asterixin kaltaisiten sarjakuvien evoluutiolinja ei ole neljässäkymmenessä vuodessa kehittynyt miksikään, siinä missä jenkkilän supersankariskenessä on tapahtuntu radikaaleja suunnanottoja, ja kehitystä, edelleen voi nostaa Sienkiwiczin nimenä esimerkkinä tyypistä, joka on kehittynyt perussupersankaripiirtäjästä hyvin innovatiiviseksi kuvantekijäksi - ja se kehitys tapahtui supersankarisarjakuvan sivuilla!


Hieno näkemys, mutta hassaa sen että molemmissa tahoissa tapahtuu sekä kehitystä että jääräämistä.
on puristeja joista mitään ei saa muuttaa ja ennen kaikki oli paremmin ja niitä jotka yrittävät ottaa selvää mihin kaikkeen on mahdollista yltää.
Molempia jättää lukematta se kansanosa joka tyytyy vanhaan kantaansa.
rujohko sanonta "kaikkea pitää kokeilla paitsi omaa äitiä ja kansantansseja" pitää hyvin paikkansa.
Minä olen kyllä kokeillut kansantanssejakin. Ei minun juttuni.

sarjakuvasivistystä on se että ottaa uusista ja vanhoista asioista selvää ihan itse mahdollisuuksien mukaan. sarjakuva on yksi tarinankerronnan muoto, kuten maalaustaide kirjallisuus elokuvat näytelmät jne.
sen arvottaminen korkeaan ja matalaan, hyvään ja huonoon on ennenkaikkea arvottajan itsetuntokysymys.
Ei tämä tarkoita yltiösuvaitsevaisuuttakaan, mistään ei ole pakko pitää. Asioita saa vihata, mutta perustelujen pitää olla kohdallaan ja mielellään perustua johonkin joka edes etäisesti muistuttaa jotain faktaa.

tertsi

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #96 : 12.06.2006 klo 14:38:27 »
Uh, oliskohan jonkinlaista sarjakuvasivistystä sellainenkin, ettei tekisi äkkiseltään yleistyksiä pelkän genrejaon kustannuksella?
Voisitko nimetä muutaman lahjakkaan tekijän menneiltä vuosilta , niin lukisin ihan sarjakuvasivistyksen vuoksi? Siis jos en ole heitä jo aiemmin lukenut.

Rmäki

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #97 : 12.06.2006 klo 14:47:20 »
Voisitko nimetä muutaman lahjakkaan tekijän menneiltä vuosilta , niin lukisin ihan sarjakuvasivistyksen vuoksi? Siis jos en ole heitä jo aiemmin lukenut.
Alex Toth, Reed Crandall, Carmine Infantino, Neal Adams, Jim Steranko ja Jack Kirby tulevat näin äkkiäväkkiä mieleen, ja tämä siis vain näin sekunnin miettimisellä. Eri asia tietty, PITÄÄKÖ heidän töistään, mutta taitavia, edistyksellisiä ja kokeilevia heppuja olivat kaikki.
Rmäki

tertsi

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #98 : 12.06.2006 klo 14:53:30 »
Mä olen lukenut tuolta ajalta lähinnä Teräsmiehiä, Salamia, Batmaneita, Kapteeni Amerikkaa, Mustanaamiota ja Magnusta(Robottifaitteria).
Semmoisia mitkä on käännetty suomeksi.

Pitääpä katsoa josko Amazonilta löytyisi noita mainitsemiasi tyyppejä.
« Viimeksi muokattu: 12.06.2006 klo 15:28:06 kirjoittanut tertsi »

Outi

  • Sarjakuvafestariassari
  • Jäsen
  • Viestejä: 426
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #99 : 12.06.2006 klo 15:01:40 »
Alex Toth, Reed Crandall, Carmine Infantino, Neal Adams, Jim Steranko ja Jack Kirby tulevat näin äkkiäväkkiä mieleen, ja tämä siis vain näin sekunnin miettimisellä. Eri asia tietty, PITÄÄKÖ heidän töistään, mutta taitavia, edistyksellisiä ja kokeilevia heppuja olivat kaikki.
Rmäki

Pitää nyt saada sanottua vaikkei siitä mitään iloa kellekkään olekkaan:

Olen yrittänyt ihan yleissivistysmielessä parikin kertaa puurtaa läpi Marvelin ja DC:n "Best of/klassikko-kokoomia" 50-70-luvuilta (niitä kovakantisia) ja ihan vilpittömästi voi sanoa, että on se ihan karmeeta huttua. Mm. Jack Kirby on yliarvostetuin sarjakuvantekijä maailmassa. Jos Kirbyn sarjakuvat ovat "genren parhaita" niin en uskalla tosiaan edes arvata, mitä muuta selluloosan tuhlausta maailmassa onkaan tapahtunut...

Huom. Tämä on sitten se "väärä mielipide", ei kannata suuttua,  kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa... Myönnän heti ekana, että supersankarigenre ei ole genreni ja olen yrittänyt välttää kaikkea siihen liittyvää koko ikäni. Tämä on se kuuluisa ulkopuolisen mielipide. ;)
We all need an Alan Rickman to read Shakespeare sonnets to us every night

tertsi

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #100 : 12.06.2006 klo 15:18:22 »
Uh, oliskohan jonkinlaista sarjakuvasivistystä sellainenkin, ettei tekisi äkkiseltään yleistyksiä pelkän genrejaon kustannuksella?
Rmäki

Lisätäänpä tämä Veltinkin  mielipide tähän, jotta en leimautuisi ainoaksi sivistymättömäksi.
Lainaus käyttäjältä: Veltti
Lisäksi kerronnallisesti jenkkiläinen sarjakuva on kehittynyt todella paljon, kun taas euroopan pallonenä-ilmaisu ei yhtään miksikään.
« Viimeksi muokattu: 12.06.2006 klo 15:19:56 kirjoittanut tertsi »

roju

  • sarjispelle
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 738
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #101 : 12.06.2006 klo 15:19:17 »
Lisäksi kerronnallisesti jenkkiläinen sarjakuva on kehittynyt todella paljon, kun taas euroopan pallonenä-ilmaisu ei yhtään miksikään.

Jaa. Minä taas ajattelen, että 90-luvun jälkeen noussut uusi sukupolvi nimenomaan on niitä pallonenäperinteen uudistajia. Esim. aihepiirit uusiutuivat: Herra Jean on arkirealistinen, Blutch tekee suvereenisti mitä vain, kuten Trondheimkin. Manu Larcenet, Christophe Blain... Kuitenkin nämä ovat kiinni siinä Pifin ja Piloten perinteessä, minkä itsekin auliisti myöntävät. En sitten tiedä, onko se ihan sitä Cubituksinta pallonenäosastoa, franko-belgiä kumminkin. Mutta paljon kuuluu genreen huttuakin, esmes Tomé&Janryn Pikku Pikot tai Zépin valtaisaa suosiota nauttiva Titeuf. Mutta ne onkin lasten/varhaisnuorten sarjakuvia.
« Viimeksi muokattu: 12.06.2006 klo 15:23:02 kirjoittanut roju »
Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.

Rmäki

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #102 : 12.06.2006 klo 15:30:17 »
Lisätäänpä tämä Veltinkin  mielipide tähän, jotta en leimautuisi ainoaksi sivistymättömäksi.
Lainaus käyttäjältä: Veltti
Lisäksi kerronnallisesti jenkkiläinen sarjakuva on kehittynyt todella paljon, kun taas euroopan pallonenä-ilmaisu ei yhtään miksikään.
Joo, kyllä mää tolla viestillä viittasin näihin molempiin ääripäihin, siteerasin vaan sitä viimeisempää viestiä. Näin tolkuttoman "sarjakuvasivistyneenä" heppuna olen tässä funtsinut, että jos itse joutuisin vetelemään yleistyksiä 50-70 sarjoista, voitaneen ehkä sanoa, että jenkit olivat (ja ovat ehkä yhä) keskittyneet enemmän kokeilemaan ja kehittämään sarjakuvan kuvallista kerrontaa, kun taas Euroopassa on tehty enempi tarinallisia edistysaskelia. Tämä johtuu toki paljolti Comics Coden tukahduttavasta vaikutuksesta Amerikan sarjakuvakehitykseen - aikuisten asioista ei saanut kertoa, joten ala ei varmaan vetänyt puoleensa yhtä lailla kokeiluhaluisia käsikirjoittajia kuin piirtäjiä.
En muuten itsekään tykännyt Kirbystä nuorempana, mutta nykyisin osaan kyllä arvostaa sen kuvallisia innovaatioita -- on se oikeesti nero, Outi! Herra Jean on mainio sarja, mutta kuvakerronnaltaan aika perinteinen, ainaskin minun silmääni.
Jeesusteli
Rmäki

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #103 : 12.06.2006 klo 15:42:28 »
Niin ja sekä jenkkilästä että euroopasta tulee uusien tekijöiden uusia hyviä sarjakuvia, mutta ennakkoluuloihinsa sortuneet eivät koske pitkällä tikullakaan.
hyvänä esimerkkinä vaikka Flight vol 1 ja Vol 2. Hienoja kokoelmia joita ei lueta/tilata kun kustantaja kerran on Image. pakkohan sen on olla suolesta, onhan?

  Tämä johtuu toki paljolti Comics Coden tukahduttavasta vaikutuksesta Amerikan sarjakuvakehitykseen - aikuisten asioista ei saanut kertoa, joten ala ei varmaan vetänyt puoleensa yhtä lailla kokeiluhaluisia käsikirjoittajia kuin piirtäjiä.


Niin siis kyllä niitä sai tehdä, mutta lehtikioskilevitykseen ei päässyt, joten rahantulo oli enemmän kuin epävarmaa.
Sittemmin lehtikioskilevitys lakkasi. Ja amerikan sarjakuvatarjonta jäi siihen mistä ihmiset ovat valmiita erikoisliikkeiden kautta hankkimaan.
tämä on yksi mikä ihmetyttää joskus: miksi kirjakauppamyynti on niin hienoa? Sarjakuvia ja kirjoja pitäisi olla tavallisissa lähikaupoissakin jotta olisi mahdollisuus sivistää itseään niin halutessaan.
Vaikka olenhan minä näitä "kirjastot ja museot maksullisiksi " argumenttejakin kuullut ja kauhistellut.

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #104 : 12.06.2006 klo 16:47:14 »
Uh, oliskohan jonkinlaista sarjakuvasivistystä sellainenkin, ettei tekisi äkkiseltään yleistyksiä pelkän genrejaon kustannuksella? Oli siellä Amerikanmaalla lahjakkaita tekijöitä jo 50-luvulla, siinä missä Euroopassakin.
Rmäki

No nyt ollaan asian ytimessä. 50-luvulla siellä oli Kurtzmanin ja Kriegsteinin tapaisia kavereita joiden tekemiset näyttää minusta tänä päivänäkin aivan ällistyttäviltä. Joku Sienkiewitz on minusta hieno tekijä mutta on turhauttavaa että amerikkalainen sarjakuva toipui jossain Elektran kohdalla samalle tasolle kuin mitä se oli jo 50-luvulla.

Eurooppalainen sarjakuva oli jossain vaiheessa varmasti aika jämähtänyttä mutta kuten Roju ja muut on esitelleet, täälläpäin tapahtuu taas. Omalta kohdalta tuo kielimuuri estää mutta en ole ikinä ollut kiinnostunut flavour of the day - tyyppisistä jutuista, maltan odottaa että parhaat noista kääntyy suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja hätätapauksessa espanjaksi.

Ai niin, ettei kukaan erehdy syyttämään falskisti neutraaliksi, olen henkeen ja vereen noiden belgialaisten isonenien puolella. Ei se sulje silti mitään muita maita pois
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".