Itse en kyllä pitänyt Anssi Kelan tarinasta juuri ollenkaan.
Idea sinänsä oli tuore ja mainio, mutta toteutus kuitenkin pilasi tarinan. Alun ja lopun dramatiikka ei toiminut parin ruudun mittaisena, eikä siihen panostettu tarpeeksi (tai jos panostettiin, niin se oli myötähäpeällistä yliyrittämistä). Lisäksi nämä Nätti-Jussin paluu tms. Barksin näyttävät kunnianosoitukset eivät ole omiaan ankkatarinoihin. Tarina kulki liian nopeasti, enkä pystynyt eläytymään siihen kunnolla, eikä tarina muutenkaan kulkenut kovin loogisesti. Tuntui lähinnä siltä, että käsikirjoittaja on päättänyt etukäteen vain tietyt osat tarinasta, ja sitten pyrkinyt saattamaan hahmot tiettyihin tilanteisiin keinolla millä hyvänsä (lintukohtaus, toteemisessio yms.). Joskus absurdissa ja hullussa tarinassa tällainen voisi toimia, mutta tässä ei. Loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen, että onhan se mukava, kun on uusia suomalaisia käsikirjoittajia ja niin poispäin, mutta tästä lähtien haluaisin lukea vain niiden käsikirjoituksia, jotka ovat perehtyneet ankkamaailmaan tarpeeksi. Ihan hyvin silti ensikertalaiseksi.
