Divaritouhu on kyllä ei-minkään noidankehää mahdottomimmillaan kotipitäjässäni Salossa (n.25 000 asukasta), jossa on tällä hetkellä tasan yksi divari. Jossain vaiheessa oli kaksi, ihan lyhyen aikaa kauan sitten kolme(!). Mutta kun ei näemmä kannata olla kuin yksi. Ja kun ei yksinkertaisesti kannata pelkkä kirjojen ja sarjakuvien myynti tai erikoistuminen. Keräilijät ja tiettyjenkirjojenhakijat tuppaavat löytymään vain suuremmista kaupungeista. Pitää huorata kaikenmaailman peleillä, metallimusalla ja pornolla. Sarjakuvapuoli on myynnistä poistettujen vanhempien Egmont-julkaisujen varassa, nurkan sarjishyllyt ovat olleet hujanhajan ainakin kymmenen vuotta, sekalaisia albumeja siellä täällä. Järjestäminen olisi ajanhukkaa.
Kun on tarjota vähänkin vaihtoehtoisempaa, muuta kuin Dan Brownia tai uusin playkkaripeli, niin ei ota omistaja Mika edes vaihdossa. Sanoo vain lakonisesti, että "huonoa myytävää". Näinhän se tietenkin on, ja seurauksena on se, ettei tavara kierrä niin millään. Voisiko tähän lanseerata jonkinlaisen "divarinen tyhjiö" -käsitteen tms.?
Salon kunniaksi on kuitenkin mainittava maan paras kirjasto, johon kuuluu myös erinomainen sarjishylly. Salo on siitä mielenkiintoinen paikka, että siellä viedään turistit nykyään kirkon asemesta kirjastoon ensmätteeks...
