Terve kaikki jotka Hullussa Divarissa ovat aikanaan vierailleet. Näin joulun alla, muutamana viime vuotena joululahjani tästä lafkasta hankkineena tulin ajatelleeksi tätä paikkaa, joka useampana vuotena merkitsi minulle huomattavan paljon.
Katsokaas, minä en liiemmin pidä jouluostosten tekemisestä. Taidan olla jonkinlainen epätoivoinen tapaus, kun nyt silti jouluostokseni ajoitan näin joulunalusviikolle. Olimme eilen tyttöystäväni kanssa tuolla karmivassa Lahden keskustassa, Sokoksessa, Triossa ja Anttilassa, etsimässä lahjoja ihmisille jotka ovat meille tärkeitä. Siellä karvakaulusten ja tanttaroiden seassa Pentik-osastoilla ja kodintavarakohteissa liikkuessamme alkoi aika nopeasti nousta päähän väsymys, hiki ja Jumalanpelko.
Tiedättekö, Hullu Divari oli aika erilainen paikka ostaa joululahjoja. Se oli pieni, siellä ei ollut tilaa tuhansille ihmisille ja sieltä löytyi _aina_ jotain. Tällaisia aarreaittoja ei vain ole olemassa enää niin montaa. Tiedättehän, sellaisia jossa vähän kaivelemalla saattoi löytää alkuperäisiä painoksia Lassi ja Leevi-albumeista, jotain siistejä vanhoja Star Wars-lehtiä 90-luvun alusta, legendaarista jenkkisarjakuvaa ja sellaisia tapauksia, joita ei vain enää ole painettu vuosiin.
Onnistuimme jouluostoksissamme keskinkertaisesti. Onnistuin löytämään Sokoksesta suomalaista laatusarjakuvaa ja Anttilasta vähemmän yllättäen levyn, ja uskon näiden kahden lahjan kolahtavan ihan hyvin sisaruksiini. Sinänsä pidän tätä ihmeenä, kun parin aikaisemman vuoden aikana olen löytänyt mieletöntä, hyvin osuvaa kamaa juuri tuosta maagisesta Divarista, johon aina palasi mielellään ostoksille (ja, ikävä kyllä minun tapauksessani, ihan vaan turhiakin turisemaan).
Niin että kaikella rakkaudella, eihän joulun tarkoitus todellakaan ole se kaman määrä tai laatu, mutta jos paikkakunnallasi on vielä paikka jossa ne ostokset voi toimittaa ilman valtavaa kiirettä, hikeä ja kyyneliä, joku sellainen paikka jonka omistajalle sinun ostoksesi oikeasti merkitsevät jotain, niin käväisepä edes vilkaisemassa sen tarjontaa. Nettikauppa on onneksi jo olemassa, joten tervejärkiset eivät lähdekään kaupungille sohimaan. Meille mattimyöhäisille se oli ainoa vaihtoehto, varsinkin tässä kaupungissa, jossa ei tunnu minkäänlainen pikkuliike enää kynsin ja hampainkaan pärjäävän.
