Roope-setä -lehti

[Kujis]

Ei kait 70-lukua voi vielä väittää myöhäistuotannoksi? Tai voihan sitä väittää, mutta...

[J Lehto]

Ei kait 70-lukua voi vielä väittää myöhäistuotannoksi? Tai voihan sitä väittää, mutta...

No joo, ei tietenkään voi, onhan kuitenkin kyse yli puoli
vuosisataa kestäneestä urasta.

Olisi pitänyt kirjoittaa että olisin toivonut julkaistavan
sarjoja "kultakaudelta", joka oli suhteellisen lyhyt mutta
sitäkin antoisampi.

[Timo Ronkainen]

Naah. Kyllä kokonaisuus on ihan hyvä. Alkuvuosinaan Bottaro tukeutui liikaa mallikuviin ja vasta 60-luvun alussa oma tyyli pääsi irti.

Timo

[Sampsa Kuukasjärvi]

Minullakin tuli ostettua Bottaro-numero, koska hinta oli edukas (2,75 €). Oikein hyvä se oli viimeisen Hessu-jutun taidetta lukuunottamatta. Etenkin Mikki-tarina oli yllättävän mainio. Kaikissa jutuissa oli säkenöiviä yllätyksiä ja hauskaa kieltä. Olin myyty jo taskulehden ensimmäisessä puhekuplassa, jossa Aku siteeraa "Ankfutsea" veljenpojille. Kannattaa hankkia!

[Hannibal]

Ankkalinnakkeesta kopsattua faktaa!: Roope-sedän historiallinen vuosi päättyy historiallisissa merkeissä, kun sekä sen että Aku Ankan taskukirjan 434. numero ilmestyy samassa kuussa. Ropsu oli numeroinnissa pitkään Taskaria edellä, mutta kymmeneen numeroon supistuneen vuosikerran myötä Taskari saavutti sen. Neljä näistä tämän vuoden numeroista oli Platinanumeroita, jotka onnistuivat ensimmäisenä vuotenaan antamaan hyvän vaikutelman.

[Darzee]

Ostinpa minäkin ohimennen tuon muutaman kuukauden takaisen Bottaro-platinanumeron paitsi maestron maineen, myös edullisen hinnan houkuttelemana.

Aivan kärkipäätä Rapallon suuren pojan tuotannosta tähän Ropsuun valikoituneet tarinat eivät kuitenkaan edusta. Vanhimman Aku-jutun kynänjäljessä näkyy tuo Timon mainitsema mallikuvien käyttö. Toisaalta erityisesti karhukonnat olivat tekohetkellä vielä hyvin uusia hahmoja, joten ei-barksilaista viitekehystä lienee ollut heikosti saatavilla. Yllätyinkin siitä, että kopla on otettu mukaan italaliaistuotantoon näin varhain.

1970-luvun tarinoissa Bottaron viiva on jo varmaa ja tunnistettavaa, mutta varsinkin Mikki-tarinan käsikirjoitus löysä eivätkä enimmäkseen arkiset miljööt anna oikein tilaa tunnusomaiselle outoudelle, Zantaf-jutun aaveita ehkä lukuunottamatta. Juonista Bottaro ei numeron vanhoissa tarinoissa itse vastaakaan, mutta kaikissa toiminta etenee yhtäältä tahmeasti ja toisaalta poukkoillen. Ilman Bottaron nimen tuomaa arvovaltaa näitä ei kyllä olisi kannattanut julkaista kuriositeetteinakaan.

Tuoreimmassa jutussa vanhuuden vaivat (?) ovat vieneet parhaan terän kuvituksesta, mutta tässä on sentään sitä Bottaron tuotoksien viehätyksen ytimeen kuuluvaa absurdiutta, vaikka draaman kaari jää aika loivaksi.  Artikkelisivujen annista mieleen jäi tieto siitä, ettei Saturnuksen Rebo alkuaan olekaan Carlo Chendin ja Bottaron luomus.

[Kääk13]

Tämänkin kuun Roope-setä tuli jo torstaina!
Saiko kukaan muu?

Corrado Mastantuono Platina-Roope ei sisällä ainuttakaan Roope-tarinaa tai ylipäänsä tarinaa missä Roope-setä olisi mukana. Toimitus perustelee asiaa sillä, että Mastantuonon parhaissa tarinoissa pääosassa on yleensä Mikki Hiiri, Palle Pulppu tai Taikaviitta.

Näitä tarinoita tuoreimpaan numeroon on valittukin ja yksi on vuoden takaisen Scarpa-numeron tapaan suomessa jo julkaistu.

Ja kas sisältö löytyykin jo Inducksista: Roope-PLATINA

Olenkin ihmetellyt pitkään mikä estää julkaisemsta Taikaviitta2000 universumin pääjuonta vain sivuavia lyhyitä 10-sivuisia tarinoita vaikkapa juuri Roope-sedässä. Ei näemmä mikään...  


Ai niin! Huhtikuun Platina on omistettu Giovan Battista Carpille

[Timo Ronkainen]

Mastantuono-spessun pääsarjat olivat oikein mainioita. Huomisen etsijöistä oli jäänyt tekijänimet pois, kässärin väsäsi Francesco Artibani. Sarjakuvassa mainittu päivämäärä 31.12.1932 on siitä merkityksellinen, että silloin ilmestyi ensimmäinen Topolino.

Timo

[Kujis]

Onko tuossa Huomisen etsijöiden loppupuolella nähtävässä vuosiluvussa 1962 jokin merkitys mustakaavun kannalta? Vai onko se vain muuten vain siinä lehdessä

[KaiketsuZ]

Huomisen etsijöiden logiikka ei oikein kestä tarkastelua. Päivä, johon Mikki matkaa "nykyhetkestä" on 26.12.1932. Sivulla 64 Mikki sanoo, että hän palasi ajassa taaksepäin 80 vuotta. Tarinan "nykyhetki" on siis vuodessa 2012. Kuitenkin sivulla 74 Mikki toivoo heräävänsä (toki vitsillä) vuodessa 2016, eli siis kauempana tulevaisuudessa kuin tarinan nykyhetki on. Mikki heräisi ns. omassa tulevaisuudessaan, neljä vuotta katoaisi johonkin. Tämän olettaisin suometajan virheeksi, tarinan "nykyhetki" on haluttu jostain syystä siirtää, no, lukijan nykyhetkeen. (terveisiä kaikille, jotka lukevat tätä ketjua joskus vuosien päästä viestin kirjoittamisesta...).

Mustakaapu päätyy vuoteen 1962, eli 50 vuoden päähän tarinan nykyhetkestä. Mustakaavun pitäisi siis vuonna 2012 olla jo tutiseva vanha pappa. Toki voi sanoa etttä Disney-hahmot eivät vanhene, mutta kun samassa tarinassa vuoden 1932 pikkutyttö on vuonna 2012 kurttuinen vanha mummo...

Kaikkea sitä tuleekin mietittyä. Hieno tarina kuitenkin, tekee yksinään tästä numerosta ostamisen arvoisen. TK2000 oli myös ihan ok kuriositeetti, vaikka siinä ei kummoista juonta ollutkaan. Paluu alkulähteille ja Palle Pulppu menivätkin sitten rosvosektorille.

[Timo Ronkainen]

Eiköhän se 1962 myöskin ole joku "oikea" ja sopiva päivämäärä.

[Kujis]

Ääh. Voisiko olla niinkin yksinkertainen juttu että viittaa taiteilijan omaan syntymävuoteen?

[Janne]

Ai niin! Huhtikuun Platina on omistettu Giovan Battista Carpille

No, hyvä, että tästä ei unohdettu kuten tehtiin Ankantekijöissä.

[Timo Ronkainen]

Ajattelin, että oliskohan sillä vuodella 1962 ollut viittaus johonkin italialaiseen toiseem "ensiesiintymiseen"? No ei ollu, kun tutkin. Mutta Mustakaapu tuli 50-luvun jälkeen esiin Italiassa vuonna 1960 kunnolla. En tiedä onko asialla sen enempää siihen liittyen.


Timo

[taikisfani]

Olenkin ihmetellyt pitkään mikä estää julkaisemsta Taikaviitta2000 universumin pääjuonta vain sivuavia lyhyitä 10-sivuisia tarinoita vaikkapa juuri Roope-sedässä. Ei näemmä mikään...  

Onneksi satuin vilkaisemaan tätä aihetta, muuten olisi jäänyt tämä tyystin välistä. Nykyisin en osta enää juuri lainkaan akkarijulkaisuja. Kaikki Taikaviitta 2000-materiaalia sisältävät asiat sen sijaan ovat pakkohankintoja, joten niinpä hommasin ensimmäisen Platina-Roopeni. Eipä sillä, Mastatuono lukeutuu kyllä muutenkin lempipiirtäjiini, eikä kässäripuolellakaan heikoksi jää.

Itse kyseinen Taikaviitta-sarja "87-B" on tosiaan peräisin Taikaviitta 2000-lehden suomessa julkaisemattomasta vuoden 1998 spesiaalinumerosta Zero Barra Uno. Spesiaalinumeroissa oli tosiaankin yhden pitkän tarinan sijaan useimmiten muutama lyhyempi, perusjuoneen enemmän tai vähemmän liittyvä tarina. Useimmiten myös varsinaisissa numeroissa oli pitkän tarinan jälkeen lyhyempi täytetarina, mutta juoneltaan nämä olivat sivuhahmoihin keskittyviä spin off -tyylisiä juttuja, joissa oli myös otettu toisinaan mielenkiintoisia taiteellisia vapauksia verrattaen perusankan visuaaliseen tyyliin.

Sanottakoon vielä, että Platinassa julkaistu 87-B sijoittuu ajallisesti Taikaviitta 2000:nnen ensimmäisen osan lähimaastoon, kuten muutkin Spesiaali 1998:n tarinat.