Roope-setä -lehti

[Timo Ronkainen]

Huomisen etsijöiden logiikka ei oikein kestä tarkastelua. Päivä, johon Mikki matkaa "nykyhetkestä" on 26.12.1932. Sivulla 64 Mikki sanoo, että hän palasi ajassa taaksepäin 80 vuotta. Tarinan "nykyhetki" on siis vuodessa 2012. Kuitenkin sivulla 74 Mikki toivoo heräävänsä (toki vitsillä) vuodessa 2016,

Toimittaja-kääntäjät ovat tosiaan lonkalta vaihtaneet tuon vuosiluvun tarinan suomalaisen version julkaisemisvuoteen. Sehän on toki alkuaan julkaistu Italiassa 2012 Topolinon täyttäessä 80 vuotta. Piirtäjän syntymäpäivä on tosiaankin 20.12.1962. Mutta käsikirjoittajan 1968.

Timo

[Kääk13]

Miksi taas Scarpa?  
Vastahan edellisestä Scarpa-numerosta on vuosi

[Kujis]

Sepä. Oisivat lätkäissyt Scarpan platinan vaikka Massimo De Vitalle. Pitkälle sitäkin venytetään.

[J Lehto]

Sepä. Oisivat lätkäissyt Scarpan platinan vaikka Massimo De Vitalle. Pitkälle sitäkin venytetään.

Tai jos minulta kysyttäisiin, sille vanhemmalle De Vitalle.
Vaan taitaa venyä vieläkin pitemmälle.

[Kääk13]

Hassua! En edes odottanut lehteä täksi perjantaiksi joten en ollenkaan osannut ihmetellä asiaa
Maanantaille on muutakin odoteltavaa joten siitä on tulossa tämän myötä vielä enemmän odottamisen arvoinen päivä.  


Huomasin muuten mielenkiintoisen (tai kenestä tämä nyt on mielenkiintoinen) asian kevään lehtien ilmestymispäivissä.
Maalis- ja huhtikuun lehtien ilmestymisväli on alle kuukauden kun taas huhtikuun ja kesäkuun lehtien ilmestymisväli on peräti puolitoista kuukautta.



Ja parahin ylläpito, poistakaa nyt ihmeessä tuo alempi viestini. Pahoittelut möhläyksestäni.  

OK. /Lurker

[Timo Ronkainen]

Lähikaupan lehtipisteessä Roope-setä kuitenkin oli.

Timo

[Janne]

Oli kyllä hyvä Massimo de Vitan piirtämä ja Guido Martinan kirjoittama tarina

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

(varsinkin kattilassa henkiin heräävä kukko päästi meikäläisestä parhaan röhönaurun pitkään aikaan)

tässä numerossä 2/2016, että aloin oikein kaivata sitä De Vitan platinaa.

[Kujis]

Huhtikuun Roope-setä saapui aamunratoksi. Itsensä Giovan Battista Carpin platina. Vain Taikaviitta tarina julkaistaan uusintana. Sisältönä seuraavaa timanttia;

Roope-setä - Kultanokka  (1965) (Gian Giacomo Dalmasso)
Mikki Hiiri - Ajatusten voima (1957) (Guido Martina)
Ankallisooppera esittää: Pikku perhonen (1981) (Guido Martina)
Taikaviitta - Kiero kilpailija (1985) (Bruno Concina)
Mikki Hiiri - Noidan oppipojan paluu (1992) ( Luca Boschi)

Heinäkuussa herkuteltaisiin sitten Castyllä.

[Dennis]

Näyttää hyvältä, pitää ostaa kun tulee naaman eteen!

PS Kujikselle tulee posti kiitettävän aikaisin, mulle tulee nykyään lähempänä klo 16!

[Kujis]

PS Kujikselle tulee posti kiitettävän aikaisin, mulle tulee nykyään lähempänä klo 16 nykyään!

Kyllä se Kusti polkee (autolla) aina tasaisesti ennen aamu seitsemää :-)

[Kujis]

Noissa vaihtoehdoissa ei ollut muuta järkevää valintaa kuin Massimo de Vita. Olisi siltäkin kiva saada se ensimmäinen, ennen kuin tuo kakkoskierros alkaa kunnolla.

Nuorisolle on ilmeisesti enemmän mieleen Enrico Faccini äänestystilanteesta päätellen.

[hdc]

Siitä onkin hetki kun on tullut nuorisoksi nimitettyä (eli arvoin Faccinin ja Intinin välillä ja päädyin Facciniin. Toisaalta de Vita on kyllä sellainen tekijä että oletan oman platinansa saavan ennemmin tain myöhemmin).

[Dennis]

Laitoin oman: Casty II.

[Keuhko]

Intinille meni ääni ilman sen kummempaa miettimistä, mutta Faccinikin kelpaisi erittäin hyvin. Huonoja vaihtoehtojahan tässä ei ollutkaan.

[Timo Ronkainen]

Intiniä ensin tuumasin, mutta meni silti ääni vielä tässä vaiheessa old schoolin edustajalle Marco Rotalle.

Timo