Itse tuon mielelläni aiheeseen tervettä kateusaspektia siitä, etten juuri nyt ole teini. Eikö teitä muita kolmekymppisiä ärsytä, kun vielä silloin 80-luvulla ei voinut tavata tyttöjä vaikka atk:n, pelien, scifin tai sarjakuvien merkeissä? Vinoon katsottiin, ja hyvä kun ei munille potkittu! Nykyään muillakin kuin mopokundeilla on varmaan helppoa, kun yhteisiä puheenaiheita löytyy vihdoinkin vastakkaisen sukupuolen edustajiston kanssa, eikä tule friikin leimaa, ei!
Vierailin päivänä eräänä Bookplussassa, ja rupesin nauramaan ääneen mangahyllyn tarjontaa. Loistava tarjonta, mutta hei: ne kaikki sarjat olivat ihan samanlaisia! Olisiko noista pitänyt erottaa jotain tyylivivahteita? Onko tämä juttu sittenkin samaa sarjaa kuin väite "Kaikki mustat ovat saman näköisiä?" Malka omassa silmässä?
Ehkä japsisarjakuvan ja animacionin muodikkuus on loppupelissä hyvä juttu. Muodit ja ällit tulevat ja menevät. Aikanaan Will Smith lauloi "Wild, Wild West". Jöötiä, mutta jos sen myötä tuli yksikin uusi Stevie Wonder -fani, niin - hyvä niin!
Uskon, että vastaavasti moni tulee havahtumaan siihen, että voi piirtää muutakin kuin ällösöpöhahmoja mallista.
Toki napinankin aihetta löydän tämän muodin pinnallisuudesta ja varmanpäälleottamisesta. Eli saisiko jonakin päivänä myös ne hyvät, syvällisemmät mangat Suomessa myyntiin, suomeksi, kiitos.