Miten opit piirtämään?

[Mara]

Kas, näitä äkillisiä valaistumisen hetkiä näyttää tulleen muillekin. Eräänä päivänä minullekin kävi niin, että tunsin osaavani piirtää mitä tahansa, jos vaan saan napattua jostakin kimurantista asiasta referenssiä. Se oli aika tajuntaa laajentava kokemus.

Luulen, että tähän eksponentiaaliseen kehitykseen oli syynä se, että luin ja tutustuin tuolloin ensimmäistä kertaa ns. hyvien piirtäjien (eli pääasiassa franco-belgi-tekijöiden) töihin. Mestarien töiden näkeminen auttaa oppilasta paljon enemmän kuin oppilaan oma harhailu. Minun mestareitani ovat André Franquin ja Didier Conrad.

[SnowMan]

Kas, näitä äkillisiä valaistumisen hetkiä näyttää tulleen muillekin. Eräänä päivänä minullekin kävi niin, että tunsin osaavani piirtää mitä tahansa, jos vaan saan napattua jostakin kimurantista asiasta referenssiä. Se oli aika tajuntaa laajentava kokemus.

Mulle käy samallai mutten lopulta saakaan piirrettyä edes silmää D:

[Mara]

Se on vaan hinkattava lyijykynää siihen paperiin niin kauan että kunnollista tulosta alkaa syntymään. Ja jos silmien kanssa on ongelmia niin referenssiä vaan mukaan peliin.

[SnowMan]

Tarkoitin siis etten saa aikaseksi edes yksinkertaista töherrystä

[Nina Jurvanen]

Tarkoitin siis etten saa aikaseksi edes yksinkertaista töherrystä

Jos jo valmiiksi peloissaan lopputuloksesta ja hampaat irvessä koettaa vääntää kuvaa, niin yleensä koko homma epäonnistuu ainakin minulla. Sen sijaan kannattaa lähteä siitä näkövinkkelistä, että minähän nyt edes yritän tehdä tietynlaisen kuvan ja epäonnistuminen ei haittaa tippaakaan, sillä paperia kyllä riittää. Jos onnistut piirtämisessä ilman sitä pelkoa ja jännitystä, mikä kangistaa kynän käyttöä, niin todennäköisesti tulet hämmästymään positiivisesti (jos siis lopputuloksen epäonnistumiseen vaikuttavat sinulla nuo mainitsemani tunteet).

Mallista kantsii piirtää niin paljon ja usein, kuin vain jaksaa - se helpottaa silmän, käden ja mielikuvituksen yhteistyötä ajan kanssa. Malliksi sopii mikä tahansa esine/asia/olento, minkä haluaa oppia piirtämään - jokin reaalitodellisuuden objekti, Elloksen/Henkkamaukan luettelon mallikuvat (niistä voi opetella erityisesti vaatteiden käyttäytymistä ihmisen päällä) tai vaikkapa suosikkipiirtäjän hienoimmat taidonnäytteet - ihan pelkästään kopioimalla valmiita piirroksia kehittyy myös, sen voin luvata.

Tsemppiä, ei kannata tuskastua jos ei jokin juttu heti onnistu - elämä on ikuista oppimista ja kehittymistä varten

[bats]

Mallista kantsii piirtää niin paljon ja usein, kuin vain jaksaa - se helpottaa silmän, käden ja mielikuvituksen yhteistyötä ajan kanssa. Malliksi sopii mikä tahansa esine/asia/olento, minkä haluaa oppia piirtämään - jokin reaalitodellisuuden objekti, Elloksen/Henkkamaukan luettelon mallikuvat (niistä voi opetella erityisesti vaatteiden käyttäytymistä ihmisen päällä) tai vaikkapa suosikkipiirtäjän hienoimmat taidonnäytteet - ihan pelkästään kopioimalla valmiita piirroksia kehittyy myös, sen voin luvata.

Tämä on varmasti totta. Henk. koht. pitäisi potkia itseäni enemmän perseelle että jaksaisin tehdä tätä enemmän.

Voisi olla oikeasti apua siihen täydelliseen jumittumiseen, mikä minulla on nykyään paperin edessä. Ja jos jotain saan puserrettua, niin se on yleensä aina se sama hahmo.. o.O Täytyypä ottaa viisaudesta vaari ja ruveta piirtämään mallista oikein urakalla. Lisään tämän asian täytyypä-listaani, joka tällä hetkellä on noin metrin pituinen.

[SnowMan]

Teen kyllä mallista kuvia mutta lopulta päädyn siihen että mallit v**uttaa, ja heitän ne menemään ja jatkan omillani Silloin yleensä työt onnistuukin o.O

Silloin yleensä opinkin enemmän

[rantakiesus]

Piirsin koko toissa kesän mallista One Pieceä (josta opin mm. että korva on vähän niin kuin tuossa leukaluussa kiinni), myöhemmin aloin käyttää valokuvia mallina, vielä myöhemmin hankin semmoisen kivan piirtämisoppaan josta opin nämä anatomiaseikat sun muut.
Osaan periaatteessa piirtää kokonaan ilman mallia, mutta en ole siinä kovin hyvä. Yleensä tulee jonkinlaista mallia otettua jostain, mutta suoraa kopioimista en enää ole oikein harrastanut.
Olen kateellinen sellaisille jotka pystyvät piirtämään kaiken virheettömästi omasta päästään. Olen tätä yrittänyt, mutta kun sitten pitäisi suunnilleen piirtää silmät kiinni että pystyisi keskittymään siihen mielikuvaan.
Musta ei olisi tekemään mitään sarjakuvia. En ensinnäkään osaa tehdä niitä, ja olen myös niin kärsimätön että jos en saa tekelettäni heti valmiiksi niin en välttämättä jaksa enää jatkaa sitä seuraavana päivänä/ruuan jälkeen/yms.
Teen koko ajan kaikkia jänniä huomioita ympäristöstä (tyyliin et  hihat näköjään taittuu tolleen ja onpas siistinnäköiset farkut) ja yritän pitää ne mielessä piirtämistä varten.
Ja olen muuten ihan paska skannaamaan piirustuksiani koneelle. Niistä tulee aina mustavalkoista ihme pikselisössöä.

[Nina Jurvanen]

Tässä ketjussa on paljon hyviä vinkkejä, kuinka voi oppia paremmaksi piirtäjäksi

Mallista piirtämisestä haluan mainita vielä yhden vinkin: hanki kokovartalopeili. Se on mainio piirtäjän apuväline erityisesti lyhennyksien tekoa opetellessa. Ainoa ikävä puoli peilissä on, ettei omaa ulkonäköään, kroppansa rakennetta ja sukupuoltaan voi halutessaan muuttaa nopeasti - ihmisvartalon anatomiset perussuhteet ovat peilin kautta silti helposti sisäistettävissä, kunhan jaksaa tarkkailla livenä myös muita ihmisiä.

[SnowMan]

Tässä ketjussa on paljon hyviä vinkkejä, kuinka voi oppia paremmaksi piirtäjäksi

Mallista piirtämisestä haluan mainita vielä yhden vinkin: hanki kokovartalopeili. Se on mainio piirtäjän apuväline erityisesti lyhennyksien tekoa opetellessa. Ainoa ikävä puoli peilissä on, ettei omaa ulkonäköään, kroppansa rakennetta ja sukupuoltaan voi halutessaan muuttaa nopeasti - ihmisvartalon anatomiset perussuhteet ovat peilin kautta silti helposti sisäistettävissä, kunhan jaksaa tarkkailla livenä myös muita ihmisiä.

Minun keho ei sovi sankarilliseksi hahmoksi Mähän liikaa mahan alueella rasvaa.

[Nina Jurvanen]

Minun keho ei sovi sankarilliseksi hahmoksi Mähän liikaa mahan alueella rasvaa.

Heh, harva ihminen näyttää sankarilta - eipä minustakaan mitään huippumallia saa. Käsien ja jalkojen (jälkimmäisten piirtämiseen suosittelen tuolissa istumista ja jalan tukemista toiseen tuoliin, muuten ahistaa ja paljon!) lyhennysten opettelussa peilistä on hyötyä. Kämmenien & sormien piirtäminen on myös helpompaa, jos katsoo mallia peilin kautta tai ilman - sama juttu vaatteiden laskosten kanssa.

Peilissä on parasta se iloinen tosiasia, ettei tarvitse hävetä sitä, että tarkastelusi kohde huomaisi sinun kyyläävän häntä. Omaa kuvaa voi tuijottaa niin kauan kuin huvittaa, eikä se siitä pahastu

[Nina Jurvanen]

Haa, kauan meni, mutta viimein kekkasin erittäin iisin keinon piirtää ihmisiä ja miksei myös maisemia. Ville TIetäväinen toki jo käyttää tätä tekniikkaa uusimmassa alpussaan ja tuskin olemme ainoat sarjispiirtäjät, jotka ovat löytäneet valokuvan. Vinkki pähkinänkuoressa: ota kameralla kuvia itsestäsi, jos haluat kuvata 100% varmuudella esim. jalkojen tai käsivarsien lyhennykset oikein tai lähinnä ihan mitä tahansa todellisuutta vastaavaksi.

Harvinaisen kätsyä, halpaa ja helppoa digikamera-aikana 

[Jouko Nuora]

Valokuvat,peili, ja digikamera ovat aivan mahtavia apuvälineitä ja käytän itsekin niitä,usein, MUTTA jos haluaa piirtää ihmisiä/eläimiä/hahmoja liikkeessä, on pakko harjotella myös liikeratoja(?), eli välttää Jarmo Mäkilä' "efektiä" jossa esim. lyövä käsi on piirretty pysäytetystä live- hahmosta, ja kas kummaa, ei kuva näytä "liikkeeltä" ollenkaan, vaan kädeltyä ilmassa,vaikka kuinka sutisi "vauhtiviivoja"
Siis hyvää treenausta etnkin sarjakuviin jossa jokin liikkuu on miettiä mikäå/miten kuvata liikettä!
helteellä tosin mäkin liikun vain aurinkopatjalle ja suihkuun!
voimia ja tzemppiä, kyllä piirtämään oppii kaikki jotka jaksaa piirtää...
 joskus kehitystä tapahtunee ihan vain "kasvamalla" ja katsomalla maailmaa eri silmin ja vähä kypsempänä (tietämättä kuinka vanhoja kukin täällä on!) enkä haluaisi kuulostaa vanhalta sedältä, joten en jälkiviisastele sen enempää!
Olen piirtänyt myös teininä satoja käsiä ,jalkoja ,naamoja ja treenaan edelleen , en tyydy valmiiseen näinhän tää piirretään"mun tyylillä" laiskuuteen.Aina OPPII JA KEHITTYY ku vaan tekee.

[tertsi]

Koska tietokoneeni on eri huoneessa kuin piirustuspöytäni, hommasin pöydälleni sony-digikehyksen. Siihen saa usb-tikun kiinni ja kuvia voi jopa jonkin verran zuumailla.

Ainoa huono puoli kehyksessä on se, että sen seisontakulmaa ei voi säätää. Jos haluaa katsella sitä enemmän alhaalta tai ylhäältä, kehyksen alle joutuu virittelemään kirjoja tai vastaavia. Pieni haitta tuo on vain.

[sila]

voimia ja tzemppiä, kyllä piirtämään oppii kaikki jotka jaksaa piirtää...
 

En nyt aivan allekirjoittaisi tuota. Piirustus taisi olla minulla ikuinen kasi,mutta toiset vaan on semmoisia, että kun ne piirtää yhden viivan, tulee valmista taidetta heti.
Minä räpeltäisin tuntikaupalla.Kyllä siihen pitää jonkinlaista lahjakkuutta olla, jotta saisi hyvää jälkeä aikaan.