Tempo 1:stä tullee aikanaan jonkun asteen keräilyharvinaisuus. Kuinkahan paljon löytyy myöhäisheränneitä? Tosin eipä tuo kysyntä tule kummoinen olemaan, jos lehden ilmestyminen jää yhden tai kahden numeron mittaiseksi. Uuden sarjan sisään ajaminen kyllä vaatisi enemmän kuin muutaman numeron. Ehkä sen sitten voi todeta kymmenennen numeron kohdalla että ei lyö leiville.
Muutama kirjoittaja arvelee ym. tanskalaisella Seriejournalen-foorumilla, että Tempon sarjat olivat linjaltaan liikaa nostalgiaa, paluuta 70-luvulle vedotakseen uuteen sukupolveen.
Voisiko joku kertoa mikä olisi se sarjakuva millä herätettäisiin sekä vanhan, että uuden sukupolven mielenkiinto? Erittäin iso yleistys, eikä päde kaikkeen, ei varsinkaan Kvaakkilaisiin. Mutta tuntuu että sarjakuvassa se on joko tai. Mikä on se harmaa väli joka kelpaisi hiukan kummallekin? Itsestä ainakin tuntuu että tuo väli on erittäin kapea.
Leikitään tällä ajatuksella (mielestäni epätodennäköisellä):
Suomen toimituksella on nyt vapaat kädet valita erinomaisia ja suomalaisia kiinnostavia sarjoja...
Mitä Tempon pitäisi sisältää että menekki olisi riittävä?
Olisi pitänyt olla mieluummin leluja tai karkkia.
Eikö näiden lelujen ja karkkien liittäminen lehtiin ole hiukan lähtenyt lapasesta Ruotsissa ja Tanskassa? Pääasia on lelu eikä lehti? Vaikka eipä tuolla kait ole väliä jos sillä saadaan myös lehtiä kaupaksi. Suomessa taitaa leluja olla lähinnä Prinsessa ja Muumi lehdissä. Muissa lehdissä lähinnä satunnaisesti. Niin, no milläs lehdillä se suurin levikki olikaan? Pois lukien Aku ja Tex. Mutta paranisiko esim. Tempon menekki jos se sisältäisi jotain muovikrääsää?
