Thor

[Lönkka]

Miten vertautuu ekaan Thoriin?

[Curtvile]

En vaan Thor 1 olisi voinut olla esiosa Avengers 1lle kun Thorissa esiteltiin artefakti (kosminen kuutio) ja Loki oli pääpiruna molemmissa.

Tässä on useampikin kuvio jota voivat käyttää. Eikä vain Avengers 2ssa.

Kävin tänään katsomassa 2Dna pojan kanssa, tipahti molempiin oikein kelvollisesti.

Kummasti lähirivien teinit (>50vuotiaat) hiljenivät kun juniori juuri ennen trailereita päätti tivata moniko äitinsä kertomista jutuista "isäsi muuten sitten vetää elokuvateattereissa mölyäviä pataan eikä vaan uhkaa" pitää paikkansa.

Kai se on itse koettava.

suosittelen samaa.

Itsellä ei kotimaisissa lehtien arvioijissa ole oikeastaan kuin ne jotka ajoittain tällä foorumilla muutenkin hyörivät joiden kommentteja sarjakuva/ muista elokuvista voi ottaa mitenkään vakavissaan täysipäisinä kommentteina .
kvaakkia vähemmän seuraaville siis: Asko A Alanen, Toni Jerrman ja Vesa Kataisto.
Jokaisen kanssa olen ainakin jossain ollut täysin eri mieltä, mutta arviot perustuvat muuhunkin kuin liian isoon egoon ja merkkimääräiseen hinnoitteluun.
Ehkä myös  Tatu Junni hänen arvioitaan ei ole tullut niin paljoa tsekattua että voisin liittää joukkoon tummaan.

Ja kriitikko kertoo sen oman kantansa, ei Aasojen, Mythoksen tai Cromin totuutta. Omaa päätä on käytettävä ihan itse vaikka se monille onkin ylivertainen koitos.

Ei Thor kaikille nappaa, se on varmaa.

Miten vertautuu ekaan Thoriin?

Loki ja Thor saavat enemmän aikaa.
Tuttu Hiddlestonfani pelkäsi RDJtautia(ihan sama oli sitten rautajamppa tai serlokki sama show) mutta tätä ei yliannosteltu.
Huumoria ja väkivaltaa on jatko-osassa selkeästi enemmän, sotimisesta tulee muitakin mieleen kuin ohjaajan Game of Thrones, sillä hurmetasolla kun ei kuiteskaan liikuta.
kelvollinen jatko-osa mitä ei kuitenkaan järin useasti voi sanoa.
Jatkaa ensimmäistä Thoria ja Avengersia.

Portman parantaa ensimmäisestä elokuvasta.

Toivottavasti auttoi.

Krediiteissä ei mainita oivallista cameota lainkaan. Tiukat asut on varmaan sitten tehty CGIllä...

[kespa]

Juuri tulin kanssa katsomassa. Oli muuten pirun hyvä!

Ei mulla muuta...

[Maisteri Outo]

En vaan Thor 1 olisi voinut olla esiosa Avengers 1lle kun Thorissa esiteltiin artefakti (kosminen kuutio) ja Loki oli pääpiruna molemmissa.

Tesserakti esiteltiin kyllä Kapteeni Amerikka ykkösessä.

Just tulin katsomasta ja tykkäsin kovasti. Asgard tuntui nyt ihan oikealta paikalta kun ykkösosassa hengailtiin vain lähinnä palatsissa. Näyttelijätyöstä ei paljoa valittamista, tosin Malekith tuntui aika geneeriseltä pahikselta ja  sir Anthony Hopkins kävi suurimman osan ajasta automaattiohjauksella. Hemsworth ja Hiddleston pelittivät puolestaan täysillä.

Jo mainittu cameo (ei Stan Lee) oli hauska, kirvoitti yleisesti ehkä suurimmat naurut.

[Doctor Phantomizer]

"Thor: The Dark World on kuin kännisten teinikuskien käsiin päätynyt isukin bemari. Se jyskyttää bassoa ja kiiltelee pinnalta, mutta heittelehtii heti alusta saakka tien puolelta toiselle ja rysäyttää lopulta nolosti päin kaidetta."
Arvio: *
Lähde: Iltalehti

Kai se on itse koettava.

Thor kuulostaa coolimmalta kuin twerkkaus, joka myös on coolia, koska se on tällä hetkellä vaarallista ja kielletty. Lisäksi minä en ole koskaan kokenut arvostelijan mainitsemaa, joten näkisin tämän turvallisena tapana kokea sen. Let's be dangerous! Minä menen katsomaan!

Tässä on useampikin kuvio jota voivat käyttää. Eikä vain Avengers 2ssa.

Minusta Marvel elokuvissa ylipäätään on useampi kuvio jota voi käyttää, mutta ei käytetä. Se juuri on minusta ongelmana näissä pitkään jatkuneiden sarjojen filmatisoinnissa. Sarjakuva tarjoaa materiaalia, niistä tehty elokuva tarjoaa materiaalia ja muut elokuvat ja sarjakuvat ja kyseinen sarjakuva tarjoaa keinoja. Ja mitään näistä ei käytetä.

Yleensä siksi, että tulee kiire rebootata. Tai siksi, että kun studio tekee toista jatko-osaa, minä olen päässäni työstänyt jo seuraavat 50 elokuvaa. Mielikuvilleni ei tarjota riittävästi vastinetta edes silloin, kun elokuvat ovat kerran katsottavia (ne ovat aina vain kerran katsottavia, lukuunottamatta muutamaa poikkeusta).

Silti minä katson ne kaikki, kunhan elämäni antaa myöten, ja usein jopa jo ennen kuin se antaa, ilman että hakkaan päätä seinään. Mikä minua vaivaa?

Kummasti lähirivien teinit (>50vuotiaat) hiljenivät kun juniori juuri ennen trailereita päätti tivata moniko äitinsä kertomista jutuista "isäsi muuten sitten vetää elokuvateattereissa mölyäviä pataan eikä vaan uhkaa" pitää paikkansa.

Lupaan maksaa lippusi seuraavaksi kun menen elokuviin, jos tulet samaan saliin, etkä hermostu siitä että kynäni sauhuaa, sillä muuta ääntä en pidä. Okei? Diili?

[Lönkka]

Toivottavasti auttoi.

En tiiä.
Mun mielestä eka oli kovin pökkelömäinen enkä siitä juuri innostunut vaikka pompöysiyden keskellä oli toki jonkin vreran kelpo juttujakin.

Hämmensi kun männäviikonloppuna näin aikoinaan tuon skipanneen exän ja tämä oli juuri katselemassa leffaa telkusta ja sanoi pitävänsä siitä.

[Curtvile]

Tämä on vähemmän pökkelömäinen, eikä kasvutarinaa alleviivata joka käänteessä korostuskynän lisäksi.
Sitäkin yhä löytyy mutta ei toisteta kaavaa.
On vähemmän muovinen.
Hakee Simonsonin kauden tasoja, massasotineen ja aikojen takaisine vihollisuuksineen jne eikä pääse ihan sarjisten tasolle.

Omista eksistä useampikin diggaa juurikin ensimmäistä Thoria ja tätä toistakin, osaltaan koska varsinkin tällä jälkimmäisellä kerralla feminiinit huokailut lähiriveistä niissä osuuksissa joissa kamera nuolee aasavelipuolia korostuivat.

Ei ole wanhan ajan elokuva kuten ensimmäinen Kapteeni Amerikka, mutta verrattuna suosittuihin koti-ja ulkomaisiin draama& actionhuttuihin?
Pesee kilpailijat korvientauksia ja intiimialueita myöten.

[Tina DeMona]

Hakee Simonsonin kauden tasoja, massasotineen ja aikojen takaisine vihollisuuksineen jne eikä pääse ihan sarjisten tasolle.

Tämä kuulostaa juuri siltä miltä toivoinkin. Nyt vaan peukut pystyyn että jossain vaiheessa viikonloppua riittää raha, aika ja energia menemään katsomaan tämä.

[Doctor Phantomizer]

Hakee Simonsonin kauden tasoja, massasotineen ja aikojen takaisine vihollisuuksineen jne eikä pääse ihan sarjisten tasolle.

Tämä kuulostaa juuri siltä miltä toivoinkin. Nyt vaan peukut pystyyn että jossain vaiheessa viikonloppua riittää raha, aika ja energia menemään katsomaan tämä.

Yhdyn Demonan toiveisiin, mutta nyt hyvät naiset ja herrat, vihdoin ja viimein, tämän foorumin historian aikana, kerron, että mitä mieltä olen Walter Simonsonin Thorista ja mitä minä siinä näen. Minusta nimittäin tuo, mitä Curt käyttää kuvauksena Simonsonin Thorista, ei ole minusta se ainoa asia, mikä tekee siitä niin kiehtovan, ja uniikin.

Thor #260–271, Annual #7 (artist only); #337–355, 357–382 (writer; also artist on #337–354, 357–367) (1977–86)

Nämä olen siis Simonsonilta lukenut. En ole lukenut mieheltä tuon lisäksi muistaakseni muuta kuin pätkän suomennettua  Ihmenelosten alkua. Tuon lukeminen ensimmäisestä 24 sivusta eteenpäin on venynyt, ja paljon. En jotenkin pääse siihen koskaan kiinni.

Mutta siis itse ajattelen Simonson/Buscema Thorin eräänlaisena Stan Lee/Steve Ditko Dr. Strange + Stan Lee/Jack Kirby Thor. Minä näen Simonsonin ja Busceman luoman Thorin eräänlaisena "What if?" sarjakuvana. Mitä jos nämä kaikki kolme mestaria olisivat luoneet yhdessä yhden ainoan sarjakuvan, jossa käyttävät tyylinsä parhaimmat puolet?

Tarina on eeppinen, mutta se on myös minusta toisinaan psykedeelinen. Simonson/Buscema Thor on eeppinen psykedeelinen Thor, by none other than Stan Lee/Jack Kirby/Steve Ditko, if they only would have done it. Siksi se on yksi kaikkien aikojen cooleimmista sarjakuva juoksuista.

Joten Curt, kertoisitko, onko elokuvassa siis myös minun Smonsonin Thor?

[Curtvile]

ei ole ihan noin psykedeelinen, Waltin kautta sivutaan ja käytetään ohjenuorana mutta  siihen ei ihan ylletä.
Sitä haetaan, painotus haetaan. Ei ole 1:1 vaan ihan oma eläimensä.

Spoilaamatta voin sanoa ettei Thorista tule sammakkoa kuten tuolloin.

[Vincent]

Siinä missä Iron Man 3 oli käsittämätön sekoitelma täyttä paskaa ja uskomatonta nerokkuutta ja The Wolverine ihan kelvollinen rutiinisuoritus, niin Thor 2 oli aivan loistava. Vuoden 2013 sarjakuvaelokuva.

Juoni oli suth perus Thor - menoa. Muinainen paha haluaa käsiinsä muinaisen MacGuffinin, aiheuttaen hävitystä matkallaan, mutta lopulta Thor saapuu ja iskee tätä varalla lättyyn. Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä. Jälleen kerran tosin kaikki Asgardissa tapahtuva sai haluamaan lisää samalla, kun pakolliset kohtaukset Maassa tuntuivat vain olevan tiellä. Tätä tunnetta pahensi se, että Asgardista oli karsittu edellisen leffan muovisuus ja se tuntui oikealta maailmalta. Lisäksi edellisessä leffassa Maassa kuhnaille tuntui sentään hyväksyttävältä, koska päähahmo norkoili siellä, mutta nyt tarjolla oli vain kolme (perusleffalle riittää yleensä yksi) comic relief - hahmoa.

Huumorista puheenollen, Iron Man 3 (vannon, että en tahallani keksi siitä koko ajan jotain pahaa sanottavaa. Mä oikeesti tykkäsin siitä... vähäsen) sai minut pelkäämään, että Marvel yrittäisi liikaa matkia Joss Whedonin humorista kirjoitustyyliä The Avengerin menestyksen jälkeen tajuamatta, että vain hän osaa heittää huumoria ja draamaa katsojien kasvoihin ilman mitään näen näistä logiikkaa ja saada se toimimaan. Vaikka muutaman vitsin olisikin voinut jättää pois niin pääasiassa Thor 2 todisti pelon turhaksi ja huumori oli orgaaninen osa jokaista kohtausta. Ja lienee sanomattakin selvää, että leffan cameo (ei, ei Stan Lee) tullaan muistamaan yhtenä parhaimpana cameona Marvel - leffojen historiassa. Koko täysi sali raikui naurusta.

Se lienee sanomattakin selvää, että Chris Hemsworth ja Tom Hiddlleston ovat syntyneet näyttelemään Thoria ja Lokia ja kaiken kruunaa miesten saumaton kemia. Onko ihan varmaa, että nämä eivät ole oikeasti veljeksiä? Näyttelijäkaartin heikoin lenkki on valitettavasti Christoper Eccleston Malekithina, mutta syytän tästä enemmän käsikirjoitusta, joka ei hirveästi tarjonnut miehelle työskenneltävää eikä tämän roolisuoritus muutenkaan mikään pannukakku ole. Ainoastaan melko yhden tekevä.

Thor: The Dark World on siis kaikkea mitä Marvel - leffan pitääkin olla: hauska, mukaansa tempaava, toimintaa täynnä ja "Fuck Yeah!" - fiiliksen rintaan jättävä.

Ai niin... Jos se pitää paikkansa, että Iron Man 3:n lopun toimintakohtaus sai Whedonin hermoilemaan miten hän pistää The Avengers 2:ssa paremmaksi, niin Thor 2:sen loppu saa tämän repimään olemattomia hiuksia päästään.

[Curtvile]

Miltä se näyttää, kun siipikypäräinen viikinki heiluttaa valtavaa vasaraa valkokankaalla?

Koomiselta.

Tämä leffa ragnarökitetään totaalisesti.

eroavan mielipiteen ja kädentaitoja omaaville:
Kuinka tehdä Mjölnir

joskin ontto kymmenkiloinen on vähän nössöilyä (peruste miksi töissä on ns. tee-se-itse- wolverinen jälkeen todettu allekirjoittaneen olevan vähän erikoinen)

[Miqz]

eroavan mielipiteen ja kädentaitoja omaaville:
Kuinka tehdä Mjölnir

Ei voi kuin ihailla kuinka taitavia noi herrat on. Tollaset lopputuotokset kelpais kyllä...

[Toni]

Mäkin sain paljon iloa irti Thorin kakkosleffasta, en tosin ehkä samasta kulmasta kuin jokunen muu täällä.

Thor: The Dark World 3D

Ensimmäinen Thor-leffa oli epäsuhta mölkky. Game of Thrones -televisiosarjaa muutaman jakson ohjanneen Alan Taylorin komennossa teattereihin on nyt tuotu paljon hauskempi fantasiapieru. Järkeä Thor: The Dark World -elokuvasta ei löydy siteeksikään, mutta silti se jaksaa naurattaa.

Otetaan yksi osa Lord of the Ringsia, toinen mokoma Tähtien sotaa ja sekoitetaan. Näin syntyy tolkuton tarina näkymättömillä avaruusaluksilla lentävistä mustista haltijoista, jotka tahtovat tuhota aivan kaiken. Paras tilaisuus tähän tarjoutuu aina 5000 vuoden välein, kun maailmat yhtyvät ja todellisuuden seinämät repeilevät.

Ensin vain täytyisi löytää muinainen aether-materia. Ikuisuuksia piilossa pysynyt voimallinen aine on ihan sattumalta luikahtanut Thorin ihmistyttöystävän, Jane Fosterin (Natalie Portman), nahkoihin. Niinpä häijyn Malekithin (Christopher Eccleston) johtamat haltijat käyvät suinpäin Odinin (Anthony Hopkins) joukkoja vastaan.

Miekat, sädeaseet ja ohjukset laulavat, kun avaruushävittäjät mutkittelevat myyttisen Asgardin ilmatilassa.

Mukana on myös jumalallista isä-poika-suhteen kelailua sekä Thorin (Chris Hemsworth) ja Lokin (Tom Hiddleston) välistä vähemmän veljellistä kädenvääntöä. Maan pinnalla seurataan humoristista sivujuonta, jossa kekkaloivat sekä tohtori Erik Selvig (Stellan Skarsgård) että Janen kuppikakkukumppani Darcy Lewis (Kat Dennings).

Thor: The Dark World on hyvällä tavalla supisurkea elokuva. Se kun ei edes yritä naamioida sitä, että koko touhun tarkoitus on vain lätkiä valkokankaille mahdollisimman hullunkurista tieteisfantasiahuttua. Mitä väliä sillä on, ettei aineksista yksikään ole tuore, tuntuvat tekijät huutavan. Me vaan pidetään kivaa.

Koherentti juoni? Onko se jotain syötävää?

Kyllä tällä kolme tähteä viidestä irtoaa helposti.

[q-mies]

..Ikuisuuksia piilossa pysynyt voimallinen aine on ihan sattumalta luikahtanut Thorin ihmistyttöystävän, Jane Fosterin (Natalie Portman), nahkoihin..

En tiedä toivonko liikoja mutta olisipa oivaa jos yllämainittu ei olisikaan sattumaa vaan erään purppuraisen titaanin vehkeilyn tulosta..

Minulle maistui oivallisesti, nokitan neljään tähteen, ja ehkä vielä puolikas päälle jos ei olisi tarvinnut kärsiä epämukavista 3D-laseista.