Tarzan ja Korak

[Petri Aarnio]

Olet varmaan oikeassa päivitysten suhteen. Kyllähän Tarzanin Afrikan salaisissa laaksoissa - ja vähän muuallakin liikuttiin suvereenisti ajassa suuntaan ja toiseen. Tässä salatussa taidossa toiset piirtäjät onnistuivat toisia paremmin.

Minulle apinamies edustaa aikamatkailua siinäkin mielessä että se on kuin lapsuudenkotiin palaamista. Pitkään sieltä olin poissa ja nurkista haistaa ja muistaa lähinnä sävyjä ja kaukaisia hajuja. Eli en näitä kovinkaan objektiivisesti pyri näkemään.

Jo-mainittujen piirtäjien (Manning, Wildey, Kubert) ohella pidän hyvin paljon John Celardosta. Se on semmoinen Hal Fosterin ja Bob Lubbersin jalanjälkiä kulkenut bulkkipiirtäjä. Ei loistelias, mutta parhaimmillaan onnistui uusintamaan viidakkomytologiaa - eli jättämään siihen semmoisen oman tunnistettavan jälkensä.

[Jarkko Sikiö]

Kyllä sarjakuvissa myös eurooppalaisten kaudella elettiin tätä päivää. Totta sekin, että Tarzan kuuluu sellaiseen pulp-aikaan, jossa kadotetut maailmat ovat aina kulman takana.

ohella pidän hyvin paljon John Celardosta.

Celardon jälki oli parhaimmillaan hienoa, mutta taso myös liikkui hienon ja huonon välillä.

[Lurker]

Kyllä sarjakuvissa myös eurooppalaisten kaudella elettiin tätä päivää. Totta sekin, että Tarzan kuuluu sellaiseen pulp-aikaan, jossa kadotetut maailmat ovat aina kulman takana.

Celardon jälki oli parhaimmillaan hienoa, mutta taso myös liikkui hienon ja huonon välillä.

Celardolla Tarzan oli jotenkin todella aidon ja välillä vähän velmunkin oloinen, ei niin puolijumalamainen kuin muilla artisteilla. Komeaa viivaa! Ripaus Hal Fosteria ilmeissä.

[Petri Aarnio]

Olikohan Manningit, Celardot ja muiden stripit, jota tipahteli 70-luvun lehdissä ja erikoisjulkaisuissa väritetyt Ruotsissa?

[Jarkko Sikiö]

Oiva kysymys. Kyllähän vielä 70-luvulla puuhattiin monenmoista, ja ulkomuistista ainakin Marvel postitti vain mustat painofilmit Italiaan.

Sen kummempia asiaa kaivamatta olisin kuitenkin taipuvainen uskomaan, että United Feature Syndicate muokkasi - todennäköisesti alihankintana - mm. Lahjakirja-julkaisuissa esitetyt stripit lehtiformaatissa esitettäväksi.

Tarzan-materiaalille oli 70-luvulla enemmän kysyntää, kuin mitä sarjakuvalehtiä tuotettiin. Tämä todennäköisesti kannusti muokkaamaan strippejä lehtimuotoon ja jakamaan niitä valmiissa muodossa jo sylttytehtaan puolesta.

Toisaalta kuitenkin vasta vuonna 1983 lisenssi maailmanlaajuisesti tuottaa sarjakuvalehtiä keskittyi yhdelle kustantajalle (Atlantic). Tähän päättyi paitsi meksikolaistuotanto, myös Lahjakirja-tyyppiset julkaisut. Tämä melkein tukisi oletusta, että työ olisi suoritettu Euroopan päässä (oikeudenomistajalla oli läheisempi suhde strippeihin kuin sarjakuvalehtiin).

United Feature Syndicate toimi aktiivisesti (Yhdysvaltojen) sarjakuvalehtimarkkinoilla vuodet 1936-1954 ja myi sen osan Western Publishing -kustantajalle. Kenties tuolloin voimaan astuneen ennakkotarkastusjärjestelmän kustannuksista ja rajoitteista johtuen, kuvittelisin.

Lisenssi tuottaa Tarzan-sarjakuvalehtiä oli myös ollut WP:n hallussa jo vuodesta 1947 (osa vakavasti otettavistakin lähteistä virheellisesti ilmoittaa lisenssin olleen Dellillä).

[Timo Ronkainen]

United Feature Syndicate toimi aktiivisesti (Yhdysvaltojen) sarjakuvalehtimarkkinoilla vuodet 1936-1954 ja myi sen osan Western Publishing -kustantajalle.

Wikipedia sanoo, että "From 1936 to 1954, United Features published their own line of comic books, using their comic strip features as characters. After ending the line in 1954, most of their comics would be continued by St. John Publications."

Kiinostaisi tietää mistä tuo tieto Westernille myymisestä ja mitä nimikkeitä kaupassa tuli?

Timo

[Jarkko Sikiö]

Lainasin opusta Comics through Time: A History of Icons, Idols, and Ideas.

Google Books toimii sen verran nuijasti, ettei palvelu anna enää toista kertaa lukea seuraavaa sivua (sanoo, että katselurajoitus on täynnä).

Jos tahdot tuon tarkistaa, niin Google-haku (United Feature Syndicate Tarzan comic books) antaa sinulle tuon oikean sivun (s. 400). Sen pitäisi avata sinulle myös se s. 401 jos vierität varovasti alaspäin (minulle tuli tuo sivurajoitus varmaan siitä, että vahingossa vieritin sitä sivukaupalla). Hassusti juuri tuo lause, minkä olisin tahtonut tarkistaa, jakautuu kahden sivun välille.

Kirjoittaja kyllä sotkee Dellin ja Western Publishingin toisiinsa, joten ei kannata suhtautua vakavasti jos se on ristiriidassa jonkin paremman lähteen kanssa.

Käytännössä asian ydin oli, ettei tuo strippien julkaisu lehtimuodossa ollut mikään uusi juttu. Tuo mainitsemani kirjan s. 400 mainitsee, että UFS julkaisi Tip Top Comics -lehdessä sunnuntaisarjoja v. 1936 alkaen ja Comics On Parade v. 1938 alkaen väritettyjä päivästrippejä.

[Jarkko Sikiö]

Eipä tuota ole tarpeen kaivaa.

Katsoin nimittäin mitä tuo St. Johns Publications on julkaissut ja sieltähän käy suoraan ilmi, että nuo United Feature Syndicate -strippejä koonneet sarjakuvalehdet siirtyivät jo 1958 Dell Comics -sateenvarjon alle.

Oli varmaan tuo katsomani lähde vain oikaissut jättämällä tuon välivaiheen mainitsematta.

[Petri Aarnio]

Kiitos Jiksi ja Timo taasen salapoliisityöstä.

Eräs tapa lähestyä aihetta on tutkia onko väritetyt versiot nähneet päivänvalon jenkeissä? Esim. tuo Manningin piirtämä lahjakirja 3. Suomiversiohan on identtinen ruotsalaisen kanssa. Ja muistaakseni kansikin on svenskikäsialaa.

Stripit pääsääntöisesti istuivat yllättävänkin hyvin sarjakuviksi.

Tussikynän jälki on yllättävän armahtavaa, vaikka yksittäisiä freimejä skaalattiin suhteessa rinnakkaisiin freimeihin. Toisinaan väritys saattoi olla hivenen tukkoista.
Joissakin seikkailuissa yritettiin myös rakentaa dynaamisempaa kerrontaa (kuten Tarzanin lahjakirja 1/78), mutta tuloksena oli liikaa toinen toisensa päälle sijoittuvia freimejä - ja tyhjää tilaa näiden ympärille.

[Timo Ronkainen]

Nooh, minähän vaan ihmettelin. 
 St. Johns Publicationshan tosiaan lopetti jo 1958.

Timo

[Jarkko Sikiö]

Esim. tuo Manningin piirtämä lahjakirja 3. Suomiversiohan on identtinen ruotsalaisen kanssa. Ja muistaakseni kansikin on svenskikäsialaa.

Aikanaan kaivelin nuo hyvinkin tarkkaan ja kyllä nuo tuossa muodossaan ovat Eurooppalaisia erikoisuuksia. Sen sijaan sarjakuvalehdiksi sovitettuja strippejä on voitu julkaista muussakin muodossa.

Erityisesti norjalaiset ovat olleet ahkeria Comic Book DB -sivulla. Koska Norjassa ja Ruotsissa julkaistiin kaikki sama – ja vähän vielä enemmänkin – kuin täällä, on siitä ollut kovasti apua. Kansikuvat tehtiin (ja tehtailtiin vaikka sarjakuvaruutu suurentamalla) tosiaan Euroopassa.

Itse kyllä aloittaisin melkein kuvanäytteitä etsimällä, koska niin voisi tärpätä nopeammin. Helpointa varmaan on valita jokin Manningin strippi, jossa näkyy selkeästi muokattu ruutu (muistaakseni jatkettuja ruutuja oli runsaasti, mutta en voi tarkistaa, kun kokoelma on kaukana), ja kaivaa sitten kuvanäytteitä muilta mailta.

[Kreegah Bundolo]

Tarzanin ystäville, taidetta koteihin!

Juliste 1: http://www.lederniercri.org/prod/matti-hagelberg-tiger-1200,new.html

Juliste 2: http://www.lederniercri.org/prod/matti-hagelberg-tarzan-1201,165.html

[Petri Aarnio]

Styge!

Miten tämän materiaalin tekijänoikeuksien laita muuten on? Olen siinä käsityksessä että "Tarzan"-nimi on ®-tavaramerkin alainen, mutta esim. hahmon ulkomuoto ei ole. Eli saan piirtää ja julkaista sarjakuvan lannevaatteeseen pukeutuvasta, apinoiden kasvattamasta orvosta, jonka nimi on "Kyösti".

Josta tulikin mieleeni että ovatko kaikki alkuperäisen tarinan partikelit ®:n alaisia nimikkeitä - kuten Jane, Kala, Jad-bal-ja?

[jussih]

Luulisi, että kyseessä on tekijänoikeuslain alainen tuote/tavaramerkki. Itse kyllä varmistaisin asian ja pyytäisin luvan tuote/tavaramerkin käyttöön, ennenkuin lähtisin kaupittelemaan mitään. Voi muuten tulla isot rapsut... Mitä itse ajattelisit ja kuinka toimisit, jos joku luvatta ja ansaitsemistarkoituksessa käyttää sinun luomaasi?

[jussih]

Semmoista, että onko missään kootusti Suomessa ilmestyneiden Tarzan-kirjojen tai laajemmin Burroughsin Suomessa julkaistujen kirjojen kansikuvia? Portti 2/1991 ja Moogin arkisto löytyy jonkin verran. On meinaan osin aika komeaa katseltavaa. Niitähän on 1920-luvulta saakka.