Tarzan ja Korak

[ekku]

En ole vielä tuota opusta itse käsissä pidellyt, mutta eikös siellä esipuheessa sarjakuvalehdillä viitata Gold Key -lehtiin ja siellä sitten mainitaan, että stripit ovat erikseen.

Taitaa olla otsikossakin jotain tyyliin sarjakuvalehdet vs. sanomalehtistripit.

Veikkaan, että tekijällä on selvillä, paljonko sitä materiaalia on julkaistavaksi, on muistaakseni täällä Kvaakissakin haaveillut kolmannesta opuksesta...

Taisipa tässä tulla juurikin selitys aikaisemmille kirjoituksille. Uotellaan uotellaan, niin kyllä niitä sieltä julkaistaan mikäli myö niitä muistetaan ostaa!

Ekku

[Toni]

En ole vielä tuota opusta itse käsissä pidellyt, mutta eikös siellä esipuheessa sarjakuvalehdillä viitata Gold Key -lehtiin ja siellä sitten mainitaan, että stripit ovat erikseen.

Taitaa olla otsikossakin jotain tyyliin sarjakuvalehdet vs. sanomalehtistripit.

Ihan turhahan tätä on loputtomiin vääntää, uskon tietysti että tekijä tietää mistä puhuu, mutta kuten lainauksesta tuolla yllä voit huomata, siinä kohtaa ei puhuttu lehdistä vaan Tarzan-sarjakuvista ihan ylipäätään. Ja kyllä ihan 100 prosenttisella varmuudella isoin osa kirjan ostajista lukee kohdan niin kuin se on kirjoitettu, ei niin kuin se kenties on ajateltu. Tai toistaa virheen vaikkapa arvostelussaan, jos nykyisin sarjakuvia ylipäätään oikein missään edes arvostellaan. Eli ikävä kämmihän tuo on.

Mutta mitä väliä, tärkeintä tietty, että albumi on julkaistu ja jatkoa seuraa. Ainakin toivottavasti. Manning on kuitenkin ihan pienestä pitäen ollut suuria sarjakuvantekijäsankareitani.

[tertsi]

Aika moni lienee hankkinut IDW:n Manningin komeat Tarzan-strippikokoelmat. Ainakaan itse en ostaisi Manningin strippikokoelmaa enää suomeksi. Ja divareissa ja kirppareilla näkyy noita Euroopan markkinoille tehtyjä albumeita ainakin silloin tällöin. Ihan mutu-tuntumalta heitän, että uusille Manning-julkaisuille ei löydy enää kysyntää.

Näistä Liken kahdesta Tarzan-kokoelmasta kiitollisempana otan vastaan tämän jälkimmäisen, jossa olevia seikkailuja en ole onnistunut löytämään edes englanniksi. Ja tuo Manning Archives 1 on väritetty kovin toisenlaiseksi kuin mitä nämä sarjakuvat olivat alunperin. Onneksi Like säilytti värit (lähes) alkuperäisasussaan.

[peppi_]

Aika moni lienee hankkinut IDW:n Manningin komeat Tarzan-strippikokoelmat. Ainakaan itse en ostaisi Manningin strippikokoelmaa enää suomeksi. Ja divareissa ja kirppareilla näkyy noita Euroopan markkinoille tehtyjä albumeita ainakin silloin tällöin. Ihan mutu-tuntumalta heitän, että uusille Manning-julkaisuille ei löydy enää kysyntää.

Näistä Liken kahdesta Tarzan-kokoelmasta kiitollisempana otan vastaan tämän jälkimmäisen, jossa olevia seikkailuja en ole onnistunut löytämään edes englanniksi. Ja tuo Manning Archives 1 on väritetty kovin toisenlaiseksi kuin mitä nämä sarjakuvat olivat alunperin. Onneksi Like säilytti värit (lähes) alkuperäisasussaan.

Ihan täyttä soopaa ja surkeeta mun napa-mutu tuntumaa. Kysyntää on varmasti kolmannelle kirjallekin. Varsinkin kun tuossa Jättikirjassa nuo tarinat on VÄREISSÄ toisin kuin IDW:n kirjoissa. Edes Erbistä en ole löytänyt noita Jättikirjan Opar-tarinoita väreissä.
https://images-na.ssl-images-amazon.com/images/I/61AhlBbOQIL._SL256_.jpg

[Jarkko Sikiö]

Dark Horse toisessa Kubert-kirjassa ovat DC:n numerot 215-224, kaikki tietenkin Kubertia...

Kyllä minusta olisi oiva veto julkaista myös Euroopan markkinoille kohdennetut albumit vaikka kaksi yksiin kansiin pakattuna.

Toivottavasti nämä Tarzanit nyt löytävät vaikka sitten elokuvan vedossa lukijansa.

[tertsi]

Itäkeskuksen kirjastosta tarttui matkaan komea teos: Burne Hogarth, Tarzan 1941-42. (englanninkielinen)
Pitääpä lukea ja tsekata yltävätkö tarinat lähellekään grafiikan loistokkuutta.

Nythän näitä Hogarthin Tarzaneita on julkaistu uusina englanninkielisinä kokoelmina. Onko kukaan ostanut niitä? Kommentteja painojäljestä?

edit:
Siis tuo minulla lainassa oleva kirja on sitä viherkantista sarjaa, jonka ilmestymisestä on jo aika kauan.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kirjoissa taitaa olla sarjakuvalehtiin tehdyt sarjat lähes kaikki. Vielä puuttuu sanomalehtiin tehdyt päivittäisstripit, sunnuntaisarjat ja Eurooppaa varten tehdyt albumit (ajan kaivo jne).

Vain yksi Manningin taiteilema Burroughsin sarjakuvasovitus (Gold Keyn lehdet 176 – 177) jää näiden Liken kahden retrokirjan ulkopuolelle. Lisäksi Manningin varhaistuotannosta sarjakuvalehtiin löytyy vielä muutamia ihan lyhyitä Tarzan-tarinoita. Niissä hänen piirrostyylinsä ei ole vielä kehittynyt loistoonsa.

Eurooppalaisista albumeista kaksi ensimmäistä nähtiin viimeksi Egmontin spessuina 1999. En kaipaa niitä. Kahta viimeistä (Maailma maan uumenissa ja Petojen valtiatar) ei ole julkaistu täällä pitkään aikaan eikä Amerikassa ilmeisesti yhä lainkaan.

[Jarkko Sikiö]

Eurooppalaisista albumeista kaksi ensimmäistä nähtiin viimeksi Egmontin spessuina 1999. En kaipaa niitä. Kahta viimeistä (Maailma maan uumenissa ja Petojen valtiatar) ei ole julkaistu täällä pitkään aikaan eikä Amerikassa ilmeisesti yhä lainkaan.

Ei ole tosiaan julkaistu Amerikassa. Spesiaalit taisivat olla Dark Horse -materiaalia. Harmi, etten voi itse tätä tarkistaa, mutta taisivat olla uudelleenväritettyjä (sekä tietysti pienemmässä sivukoossa), mistä syystä ne hyvin olisivat uusintajulkaisun arvoisia. Tietysti siitä toisesta parista olisi hyvä aloittaa, jos nyt vielä haaveilu sallitaan.

[Petri Aarnio]

Värittämisestä puheenollen.
70-luvun #Salatun saaren arvoitus, #Ajan kaivo ja #Maailma maan uumenissa ovat Manningin ja assistentin akvarelli-guassi töitä. #Petojen valtiatar näyttäisi olevan aikansa kirjapainoteknistä kompaktia flätti-värjäystä (ei siveltimenjäkeä vaan värit noudattavat pääosin tussiviivaa).
Löytyyköhän jostakin päin Eurooppaa "Valtiatar-painatusta" guassein tehtynä.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Löytyyköhän jostakin päin Eurooppaa "Valtiatar-painatusta" guassein tehtynä.

En tiedä asiasta mitään, mutta minusta tuntuu uskottavimmalta, että kaikissa Williamsin Tarzan-painatuksissa eri Euroopan maissa samaan aikaan oli sama väritys. 70-luvun jälkeen Petojen valtiatar -albumia ei ole taidettu julkaista Euroopassa muutoin kuin mustavalkoisena.

Täällä on kansi ja näyte sivulta 20 Petojen valtiattaren hollantilaisesta versiosta”De beestenmester”. Ja täällä näkyy hollantilainen viimeinen sivu.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Sain Kultaisen leijonan. Ei ole aikaa lukea sitä nyt, mutta näyttää yhtä upealta ja huolelliselta kuin ensimmäinen kirja. Ulkoasu sointuu yhteen ekan kirjan kanssa.

Näistä Liken kahdesta Tarzan-kokoelmasta kiitollisempana otan vastaan tämän jälkimmäisen, jossa olevia seikkailuja en ole onnistunut löytämään edes englanniksi. Ja tuo Manning Archives 1 on väritetty kovin toisenlaiseksi kuin mitä nämä sarjakuvat olivat alunperin. Onneksi Like säilytti värit (lähes) alkuperäisasussaan.

Tärkeä huomio. Manning Archivesista puuttuu näemmä kaksi romaanien sovitusta, jotka löytyvät Liken uudesta kirjasta: itse nimitarina Kultainen leijona sekä Tarzan ja pikkuväki.

Harmillinen vain tuo esipuheen virhe lähes koko tuotannon julkaisemisesta, lukija ei voi tulkita kohtaa mitenkään sarjakuvalehdiksi niin kuin Toni jo sanoi.

Olisi se Tarzan ja viidakon valtias –romaanin sovitus (numerot 176 – 177) saanut tulla kirjaan myös, vaikka sen olisi viimeistellyt joku muu kuin Manning.

[Petri Aarnio]

https://tahtivaeltajablogi.wordpress.com/2016/08/17/sarjakuvat-apinain-tarzan-osa-2/
Arvio.

[Petri Aarnio]

Seurakuntien Silta-lehti tänään 7.9.

[tertsi]

Vaikka jutussa on kyse sarjakuvajulkaisusta, niin aika paljon siinä on tekstiä elokuvista ja kirjoista.
Onkohan sarjakuva jotenkin niin henkilökohtainen (tai vaatimaton!!!!!) kokemus, että siitä on vaikeampi puhua kuin muista taidemuodoista?

Mutta Russ Manningin kuva on hieno!

[Sigma]

Vaikka jutussa on kyse sarjakuvajulkaisusta, niin aika paljon siinä on tekstiä elokuvista ja kirjoista.
Onkohan sarjakuva jotenkin niin henkilökohtainen (tai vaatimaton!!!!!) kokemus, että siitä on vaikeampi puhua kuin muista taidemuodoista?

Mutta Russ Manningin kuva on hieno!

Juttuna oikein hyvä: mitä Tarzan merkistee nykypäivänä.

Offtopic: Sinänsä mielenkiintoista, miten median eri välineet alkavat "hämärtyä" keskenään. Ei ole enää niin väliksi, onko kyseessä kirja, sarjakuva, elokuva, FB-sivu tjm. Pääasia että asia on jossain muodossa julkaistu.