Luonnollisesti kaikki eivät pidä Luke Skywalker – galaksin viimeinen toivo -kokoelmista, mutta kuitenkin kaikki tunnistanevat kirjojen kauneuden ja korkean painolaadun.
Olen ykköskirjasta aivan samaa mieltä kuin Jiksi arvostelussaan täällä (
http://kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1258) ja täydennyksissään tässä ketjussa.
Pitää paikkansa, että kahdessa ensimmäisessä jutussa eli lapsuustarinoissa on epäuskottavia väkisin ympättyjä tapahtumia, jotka muka selittävät Luken kasvua tehtäviinsä. Ensimmäinen stoori on kuitenkin kirjoitettu ja piirretty huomattavasti taitavammin kuin toinen, varsin ärsyttävä mangajuttu.
Kolmas seikkailu ”Päivä kuolontähden jälkeen” on välttävä Carmine Infantinon taiteilema kertomus, jonka lopussa on syvällinen opetus. Jutussa vilahtaa Luken kiusallinen suutelu Leian kanssa, kun heidän sisaruudestaan ei ollut vielä tietoa. Lisäarvoa annan siitä, kun tätä brittien julkaisemaa seikkailua on vaikeata hankkia muualta kuin tästä kirjasta.
Minustakin neljäs, Al Williamsonin piirtämä tarina ”Ben Kenobin paluu” on kokoelman paras. Alkuperäisiä strippisarjoja on muokattu ja paranneltu sydämellä toimimaan lehtiformaatissa, eikä vain leikelty. Luken läheinen suhde Beniin ja Darth Vaderin pelottavuus on käsitelty hienosti.
Viidennessä tarinassa ”Tulikoe” Herb Trimpen piirros on surkeaa, mutta osa ”kunniasta” mennee tussaaja Al Milgromin piikkiin. En olisi valinnut tätä sarjaa kokoelmaan kuten en mangajuttuakaan. Aikanaan vuonna 1978 tässä seikkailussa kerrottiin ensimmäisen kerran Luken elämästä ennen Tähtien sota-elokuvan tapahtumia.
”’Kenraali’ Skywalker” on melko heikko esitys jäykkine taiteineen ja hitaine dialogeineen, mutta taistelun kaaos välittyy realistisesti. Luultavasti seikkailu on valittu mukaan kloonisotilaan kohtaamisen takia.
Pitkä, viiden alkuperäislehden mittainen ”Sodan väärällä puolella” on monilla mittareilla kirjan vasta toiseksi paras tarina, mutta koska olin lukenut ”Ben Kenobin paluun” ennestään, ”Sota” tuntui parhaalta. Elämän sattumat, henkilöiden valinnat, inhimillisyyden teema, juonittelu, armeijayhteisön kuvaus ja kiinnostava Imperiumin näkökulma punoutuvat upeaksi kokonaisuudeksi.
Star Wars -fanikaan ei voi pitää kirjan kaikkia tarinoita Luken historian parhaimpina, mutta niiden valintakriteereinä ovat olleet myös Luken ystävien esittely ja hänen katsomuksensa kehittymisen kuvaaminen. Kaikkiaan kokoelman ostaja voi olla sisältöön tyytyväinen.
Takakannen tekstissä on virheitä: ”Tatoiine”-planeetan pitäisi olla ”Tatooine”, ”linnunrata” on väärin galaksin synonyyminä ja ”Dark Empire” on jätetty kääntämättä. Samat virheet esiintyvät kustantajan nettisivuilla. Sisäsivuilla näitä virheitä ei ole, joten olisivatko nämä mainostoimittajan näppäimistä.
Suomennos on tarkkaa kieltä. Originaalinumerot on merkitty. Kaikkien tarinoiden alkuperäisnimiä ei lue, mikä luksuskirjassa olisi vaatimus. Jiksi oli kaivanut puuttuvat nimet arvosteluunsa.