Joo, näyttäisi olevan originaalin skanni. Vertailu siihen on pikkuisen epäreilua, mutta paljastaa, että suomalainen versio on aivan kamala.
Ehkä vertailu on pikkuisen epäreilua, mutta tuollaisen jäljen tarjoaminen taas on paljonkin epäreilua. Itse en kaupassa selannut kuin hiukan alkua, joten näin siellä kelvollista jälkeä. Kotona pettymys oli suuri ja tunsin itseni huijatuksi. Jos koko kirja olisi ollut alusta asti samaa jälkeä, niin tavallaan HS ei olisi pettänyt niin pahasti. No, oma virhe, kun en paikan päällä selannut kaikkea ja tarkistanut vielä strippien järjestystä.
Ajatus: King Features Syndicatella, jolla on julkaisuoikeudet, on hallussaan vain skannauksia ja originaalit on myyty ympäri maailmaa, mutta ne lienevät pääosin vielä olemassa. Joten jos joku ( kuten HS ) ostaa julkaisuoikeudet KFS:ltä, niin ei kai mikään velvoita käyttämään KFS:n skanneja. Eikö periaatteessa ja lain puitteissa HS olisi voinut googlata ja imuroida netistä parempaa laatua. Originaalien omistajathan omistavat vain fyysiset teokset, eivätkä voi tehdä niillä muuta bisnestä kuin myydä se sellaisenaan ( ei myyntikopioita tai maksullista näyttelyä tms? ). Näin ollen he eivät käsittääkseni edes pystyisi kieltämään HS:ää. Ongelma tässä tietysti olisi se, että kaikkia strippejä ei löytyisi kunnollisina ja KFS:n karmeudet pistäisivät liian pahasti silmään joukossa.
En tosin tiedä alasta mitään, joten tässä voi olla paljon isompia ongelmia kuin ymmärrän, ehkä se on jopa täysin mahdotonta ( enkä todellakaan odota, että sitä edes harkittaisiin, luultavasti se vain herättäisi hilpeyttä... )
Lopuksi hän totesi näin: "Meidän oli siis päätettävä, toimimmeko suuren Rip Kirby -fanien joukon toiveiden mukaan vai keskitymmekö pienen friikkijoukon intresseihin."
Kelvotonta ja halpaa jälkeä toivovat ovat siis faneja ja tekijän tarkoittamaa jälkeä haluavat ovat friikkejä? Perfektionistina tunnettu Alex Raymond pyörii haudassaan. Eiköhän jokainen, joka on oikea fani, tiedä mihin Raymond pystyi ja ne, jotka tyytyvät tähän, tuskin pystyvät lunttaamatta sanomaan tekijän nimeä, saati, että tietäisivät, mitä menettävät. Ja loukkaukset menevät hukkaan, olisin muutenkin jättänyt seuraavan osan hankkimatta, joten en tule valittamaankaan näkemättä jäävästä 'laadusta'.
BTW, johtuikohan se siitä, että silmiä hivelevä taide ei nyt vienyt huomiota vai olivatko käsikirjoitukset tällä kertaa ihan oikeasti melko heikkoja? Huonolla 'painojäljellä' on arvaamattomia sivuvaikutuksia.
