Sarjakuvataiteen tila

[Curtvile]

Mietin tuota osuutta  pitkään, Fingerpori kun on suomalainen sarjakuvailmiö joka on läpäissyt kaikki kansankerrokset massaotantana, mikä sinänsä on ihan hiton hienoa ja pitkää ikää sille.
Kapteeni Tserep vaan osuu itseen paremmin.
Ymmärrän kyllä että ilman Fingerporeja tuskin olisi Tserepia ja aikanaan Myrkkyjä ja Pahkasikaa tarvittiin, ne olivat monelle tarpeellisia.
Itse olisin selvinnyt mainiosti ilman, maailma vaan olisi yleisesti ottaen köyhempi ilman niitä.
Mulla ei ole sitä vastaan että joku löytää elämälleen niistä tarkoitusta, tehtävän, sisältöä tai hetken viihdettä, irtioton mitä ikinä elämässään onkaan menossa.

Monimuotoisuus on yhä hakusessa.
Ilman esimerkkejä on sanottavani vieläkin kryptisempää mutta kun minusta sarjakuvataiteen tila ei riipu vain niistä menestystarinoista ja myyntivalteista eikä yksittäisistä palkinnoista yksittäisille teoksille.

Eihän se muissakaan taidemuodoissa (elokuva, kirjallisuus, valokuvaus, maalaus, piirros) ole kuten urheilukisat(tai ainakaan saisi olla, toteutunut on eri kuin teoria):
"koska Hueng Tranh voitti Suomelle pikajuoksussa kultaa niin kaikki osaavat juosta"
Tosin tietty jos loimaalainen Hueng Tranh häviää niin henkilökohtainen tappiohan se hänelle on aina.
Ja totta hitossa se yhden menestys on aina pois oikeilta urheilulajeilta kuten painonnosto tai purjehdus.

[VesaK]

Mikään, paitsi purjehdus, ei ole turhaa.

Nythän on menossa kirja-alan rakennemuutos. Eli kauppa on siirtymässä uuteen keksintöön, Ameriikassa kehiteltyyn ja Suomessa paranneltuun Inter nettiin. Tämä ihmevärkki on jo jyrännyt mm. aikuisten sarjat Suomen televisiosta (ks. Ilta-sanomaatti tänään). Se tappaa vähitellen sanomalehdet ja yleensä paperin ja pikkulinnut tippuvat puista. Kivijalkadivarit lakastuvat ja lipuvat nettiin. Kyllä kyllä.

Internet - uhka ja mahdollisuus.

[Kreegah Bundolo]

Ongelma on siinä että kirjakaupat haluavat koko ajan samaa eivätkä ota riskejä kun samalla se sama vanha kiinnostaa koko ajan vähemmän ja vähemmän. Vastaavasta tilanteesta radion soittolistojen osalta tehtiin tutkimuskin miten tarjonta köyhtyy kun ainoastaan varmoja hittejä soitetaan ja hyvin vastentahtoisesti otetaan mitään uutta soitantaan. Samalla olisi kuitenkin hirmuinen halu uusia soittolistaa eli mistä siis uusia hittejä kun ei haluta ottaa riskiä kokeilemalla jotain uutta?

Kuvaavana anekdoottina kerrottakoon tässä että kun viimeksi kävin antikvariaatissa, siellä iskettiin minulle ilmainen, saumoistaan tursuava kassillinen käyttämättömiä sarjakuva-albumeja kouraan. Suurin osa oli sarjakuvaa jonka ilmaiseksi jakaminen tuntui ihan perustellulta, mutta joukossa oli myös melko uusia Viivi ja Wagner-albumeita ja vastaavia ns. hittejä.

Joku muutos on pakko tulla. Ison kustantamon omistaja esitti niinkin tarkan arvion kuin että "muutos tulee neljän kuukauden sisällä".

Itse koen nykyään että pienten kustantamojen häviäminen Suomesta olisi virkistävää ja ihan positiivinenkin ilmiö. Sadan kappaleen kirjamyynneillä kituuttavat, huomattavia apurahoja nauttivat tunnustetut taiteilijat voisivat siirtyä joko tekemään isoille kustantamoille harkitumpia teoksia tiukemman kurin alaisuudessa tai vaihtoehtoisesti omakustantaa teoksensa ja jakaa niitä sitten kavereilleen. Ei niiden julkaisemiseen pieniä kustantamoja tarvita. Koen että pienet kustantamot ovat monessa tapauksessa  jarruna kirjojen ja tekijöiden menestykselle. Tiedän että tämä on täysin ristiriidassa muutamia vuosia sitten esittämieni julkilausumien kanssa mutta enpä olisi osannut silloin nähdä että vuonna 2013 parhaidenkin taidesarjakuvien myynnit voivat jäädä alle sataan kappaleeseen.

[matkamies]

Hehe, mulla on näköjään kyky olla aina optimistinen ja pessimistinen yhtä aikaa. Uskon sarjakuvan tulevaisuuteen oikeastaan ihan siksi, että olen tavannut itseni ikäisiä ja nuorempiakin ihmisiä jotka ovat löytäneet sarjakuvat, ja olen positiivisesti yllättynyt siitä että he kaipaavat muutakin kuin tex willeriä ja aku ankkaa (toinen asdia on tietenkin se että moni lukee vain mangaa ja suhtautuu fanaattisen kielteisesti muuhun).

 Omaan tulevaisuuteeni en valitettavasti ainakaan vielä oikein osaa uskoa. Sanotaanko nyt vain niin että elämä on potkinut liian paljon ja liian nuorena päähän, niin että unelmat kuolivat ennenkuin ehdin edes alkaa unelmoida. Se on se todellisuus johoin törmää kun nykyisen asuinkuntani kotikirjasto ei huolinut sarjakuviani (vaikka kaikki muut paikallisten runomummojen väkerrykset kyllä kelpaa)  tai kun vain muiden huolien takia ei jaksa piirtää. Pahalla sisulla olen päättänyt tämänkin asiantilan itsestäni joskus korjata ja väännän uutta sarjakuvaa vaikka hampaat irvessä. Sillä asenteella olen monesta muustakin selvinnyt ja aion selvitä tästäkin. En tiedä voinko koskaan olla muuta kuin maatalouslomittaja joka tekee sen mitä kerkiää sarjakuvia (tästä tuo tusinaheikkivertaus, en oikeastaan ole taiteilija vaan työmies), vai voinko joskus olla muutakin. Ehkä jaksan olla joskus sen verran positiivinen itseni suhteen.

Nyt kuitenkin, minä teen näitä sarjakuvia ja ne lukee jotka tykkää ja odotan parempaa huomista.

[CryingBlueRain]

kun nykyisen asuinkuntani kotikirjasto ei huolinut sarjakuviani (vaikka kaikki muut paikallisten runomummojen väkerrykset kyllä kelpaa)  

Inhoan rahvaanomaista kielenkäyttöä, mutta nyt en kyllä pysty kirjoittamaan muuta kuin että mitä vittua?

[Darzee]

Se on se todellisuus johoin törmää kun nykyisen asuinkuntani kotikirjasto ei huolinut sarjakuviani (vaikka kaikki muut paikallisten runomummojen väkerrykset kyllä kelpaa).

Kaikenlaisia niitä onkin. Ei kuitenkaan kannata lannistua, sarjakuvasi ovat korkeatasoisia.

[pertti jarla]

Ongelma on siinä että kirjakaupat haluavat koko ajan samaa eivätkä ota riskejä

Karmeinta on, että tuota mentaliteettia näkee myös niinsanotussa suuressa yleisössä. Joka Fingerpori-signeerauksessa näkee ihmisiä jotka ottavat käteen jonkun pikku-Fingerporin, huomaavat siinä Vieraita sarjakuvia eivätkä sekuntiakaan tutustu niihin vaan heille kasvaa heti kyy otsaan ja heittävät lärpäkkeen pois. Ja muistetaan nyt se hitonmoinen määrä kansalaisia joille kelpaa ainoastaan Aku Ankka.

Matkamiehen mainitseman kirjaston tapauksessa kyse on varmaan yhdestä henkisesti rajoittuneesta kansalaisesta, joku toinen virkailija olisi epäilemättä hyväksynyt sarjakuvan ilomielin.

[Miha]

Karmeinta on, että tuota mentaliteettia näkee myös niinsanotussa suuressa yleisössä. Joka Fingerpori-signeerauksessa näkee ihmisiä jotka ottavat käteen jonkun pikku-Fingerporin, huomaavat siinä Vieraita sarjakuvia eivätkä sekuntiakaan tutustu niihin vaan heille kasvaa heti kyy otsaan ja heittävät lärpäkkeen pois. Ja muistetaan nyt se hitonmoinen määrä kansalaisia joille kelpaa ainoastaan Aku Ankka.

Matkamiehen mainitseman kirjaston tapauksessa kyse on varmaan yhdestä henkisesti rajoittuneesta kansalaisesta, joku toinen virkailija olisi epäilemättä hyväksynyt sarjakuvan ilomielin.

Mukavuudenhalu ihmisellä on kova, ja pahenee iän myötä. En sitten tiedä ovatko suomalaiset fakkiintuneempia kuin maailman ihmiset ylipäätään, mutta sen tiedän että netistä leffansa imuroimaan tottuneelle nuorelle on jo käsittämätöntä että pitäisi jalan raahustaa itsensä fyysisesti kauppaan, se walking dead kun on paljon helpompi tilata suoraan amazonilta. Mun työkavereista jotkut lukee monipuolisesti sarjakuvia, mutta he eivät IKINÄ osta niitä kivijalkakaupoista.

[Lurker]

Tuollaisia ihmiset ovat. Sama psykologia toimii muussakin mediassa kuin sarjakuvissa.

Sama ihminen saattaa moittia, että televisiosta tulee vain uusintoja, ja sitten kun kysyy, että mitä sieltä pitäisi tulla, niin toivotaan Metsoloita ja Kahden kerroksen väkeä.

Sanomalehtien sarjakuvasivujen kautta se vieraskin tulee tutuksi, kun monen aamukahvin ajan väsytetään. Siksi niin monet suomalaisen sarjakuvan menestystarinat ovat nyt strippejä.

Vaatii hirveää oveluutta ujuttaa ihmisille uutta sarjakuvaa lehtihyllyjen ja kirjakaupan kautta. Pulp ja Sillage näyttävät menevän hyvin, tai siis ainakin niiden julkaisu jatkuu.

Vieläkö se manga menee? Se on täällä Kvaakissa niin näkymätöntä.

Taidesarjakuvasta, mitä se sitten onkin, on paha mennä sanomaan mitään. Sarjakuvafestivaaleilla ostan suoraan tekijöiltä sarjakuvia, joista en ennen ole kuullut yhtikäs mitään. Yllätykset ovat lähes järjestään iloisia.

[Jari Lehtinen]

Vieläkö se manga menee? Se on täällä Kvaakissa niin näkymätöntä.

Ei. Viimeksi kupsahti nettimangakauppa, missä yhteydessä todettiin että hups, asiakkaiden maksamat ja ostetuksi luullut tiedostot lakkasivat toimimasta, koska niden lukemiseen tarvittiin hyväksyntä firmalta joka ikinen kerta. Tämä on sitä tehokasta suojausta nähkääs, jonka purkaminen on Suomessa laitonta.

Muistitteko ottaa kuvakaappauksen joka ikisestä sivusta? No sitten ette ole oikeasti ostaneet haltuunne yhtäkään teoskappaletta.

http://www.techdirt.com/articles/20130317/16534822353/drm-strikes-again-digital-comics-distributor-jmanga-closing-down-deleting-everyones-purchases.shtml

"Date: May 30th at 11:59pm (US Pacific Time) Details: As of May 30th 2013 at 11:59pm (US Pacific Time) users will no longer be able to view digital manga content on JManga.com. At this time all purchased and free digital manga content will be erased from all JManga Member’s accounts."
(Tämä on muuten puppua: asiakkaiden todistusten mukaan suuri osa aineistosta on kadonnut saavuttamattomiin nyt jo.)

Onnea matkaan digitaalisen sarjakuvan kanssa.

Mutta tästä ei pitänyt puhua, vaan postata oheinen valaiseva liite teoksesta Soittolistan symbolinen valta.

[Miha]

Onnea matkaan digitaalisen sarjakuvan kanssa.

Tämä Jarin postaama juttu on muuten erittäin hyvä varoittava esimerkki digisarjakuvan sudenkuopista; jos vaikka ibookstoresta ostat sarjakuvan, niin et oikeasti osta sitä omaksesi, vaan pelkän lukuoikeuden. Se että maksat siitä ei takaa sitä, että se jää haltuusi. Tästä syystä hinnan tulisi olla digijulkaisulle mahdollisimman alhainen, koska ostos vastaa tavallaan leffalippua (joka sekin tosin on nykyään kohtuuttoman kallis). Tätä eivät kaikki tajua vaan lätkäisevät digijulkaisulle saman hinnan kuin paperiteoksellekin.

Parhaiten toimisi digijulkaisun ja paperijulkaisun yhteistyö: osta halvalla digiversio ja lue se, jos kolisee niin maksa vähän enemmän hyvin painetusta paperiversiosta, koska se on kuitenkin pysyvämpi (ja edelleen paremmalla resoluutiolla).

[haplo]

Hyvä esimerkki tuo JManga myös siitä ettei kannata tehdä maksamistakaan liian hankalaksi. Mieluummin maksan oikealla rahalla kuin ostan jotain ihme leikkirahaa jolla tehdä sitten ne oikeat ostokset - tai siis tässä tapauksessa vuokraaminen määrittelemätön pituiseksi ajaksi. Myöskään ilmeisesti Paypal ei käynyt. Jos haluaa asiakkaita, kannattaa tehdä asiakkuus helpommaksi.

Toki vikaa oli myös valikoimassa. Oikeasti juuri mitään Comixologyn toiminnasta tietämättömänä sanon vain että huonokin mangavalikoima kannattaa paremmin jos ei keksitytä ainoastaan siihen huonoon valikoimaan. Heillä kun on muutakin sarjakuvaa kuin keskinkertaista mangaa. Olisi luullut JMangan jo tarjonneen painetun mangan julkaisijoiden karsiutumisesta ettei ihmiset kaikkea lue vaikka made in Japan olisikin.

[Lönkka]

nykyisen asuinkuntani kotikirjasto ei huolinut sarjakuviani (vaikka kaikki muut paikallisten runomummojen väkerrykset kyllä kelpaa)

Suosittelen laittamaan jonkun tutun tai sukulaisen käymään ko. kirjastossa ja pyytämään että tilaavat kyseisen tuotteen hyllyyn.

Ei ole edes tuhmasti tehty koska sarjakuvasi ovat ns. parhautta!

[tertsi]

Mikä kirjasto? Voisin soittaa sinne puhelun, ystävällisessä hengessä, tietysti.

[Curtvile]

Toivottavasti ei Alavieskan kirjasto, sen kirjastotoimenjohtaja kun on näemmä sukunimen mukaan kaukaista sukuakin allekirjoittaneelle.

Ystävällisessä hengessä minäkin olisin valmis soittamaan ja hankkimaan sen osan sukua jonka kanssa olen vielä puheväleissä myös.