Moi,
Thomas Andraen varsin pätevässä Barks-kirjassa (Carl Barks and the Disney Comic Book. Unsmasking the Myth of Modernity) listataan melkoinen liuta asioita, joita Disneyn sarjakuvissa tulisi vältellä. (Löytyy sivulta 233.)
1950-luvulla Disneyn sarjakuvia julkaissut Western Company antoi ohjeet, joiten mukaan mm. ei saa käyttää sanaa "tappaa" ("kill"), ei saa esittää myrkkyä, sairautta, tai asetta vaaralliseen tapaan. Sen lisäksi vuonna 1954 tuli lista "vinkkejä", joita piti noudattaa, mikäli teki töitä Dell Comicsille.
(Siitä ei ollut selkeää mainintaa, tuliko tämä lista ennen vai jälkeen Werthamin surullisenkuuluisan Seduction of the Innocent -kirjan, mahdollisesti jopa ennen.)
Tässä listassa on sitten lueteltu asiat, joita ei saa näyttää, mm. vähemmistörodut, politiikka, uskonto, itsemurhat, kuolema, kidutus, kidnappaus, kiristys, käärmeet, seksi, rakkaus, naisroistot, kierot lainvalvojat tai ydinpommit ja kommunistit.
Lista on melko hilpeä, varsinkin, kun ottaa huomioon, että jo Barks käytti aikoinaan suurintaa osaa näistä em. asioista. Nykyisestä Disneyn käytännöstä en mene sanomaan, mutta lista on varmaan edelleen taustavaikuttajana ainakin väkivallan, suoranaisen politiikan ja uskonnon käytön suhteen.
Yritän itse tässä suunnitella ensi viikolla Turussa pidettävään populaarikulttuurin konferenssiin esitelmää Rosan käyttämästä kristillisestä symboliikasta, eli nyt lähinnä Graalin maljasta ja liiton arkista. Nämäkin esineet ovat kuitenkin pääasiallisesti osa (myyttistä) aarretta, joten kristinusko ei tule suoranaisesti esille. "Once and Future Duckissa" on sitten tietenkin tämä Graalin maljan myytin luominen esillä, mitä vähän sivusinkin Portti-lehden artikkelissa viime vuonna.
Vähän pitää vielä lähteitä kaivella asian suhteen.
