Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvaelokuvat, televisiosarjat ja animaatiot => Aiheen aloitti: Curtvile - 11.12.2025 klo 19:07:04

Otsikko: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 11.12.2025 klo 19:07:04
James Gunn toi Superman elokuvassa myös Supergirlin valkokankaalle. 1980-luvun Helen Slater elokuva ja CWn tv-sarja eivät ikinä minuun niin uponneet.
Tom King ja Bilquis Everlyn Supergirl Woman of Tomorrow minisarja kylläkin jotain kolme vuotta sitten.
Elokuva pohjautuu siihen.


Osuvasti Blondie musiikkina

 traileri  (https://m.youtube.com/watch?v=YqdAEdkHrwo)
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 15.01.2026 klo 17:06:35
James Gunn toi Superman elokuvassa myös Supergirlin valkokankaalle. 1980-luvun Helen Slater elokuva ja CWn tv-sarja eivät ikinä minuun niin uponneet.
Mikä tai kuka CW?
Osuvasti Blondie musiikkina

 traileri  (https://m.youtube.com/watch?v=YqdAEdkHrwo)
Aika hyvin toimii kyllä Blondie edelleen.
Tom King ja Bilquis Everlyn Supergirl Woman of Tomorrow minisarja kylläkin jotain kolme vuotta sitten. .
Elokuva pohjautuu siihen.
Tuo on siis sarjakuva. Ihmettelin asiaa kun haeskelin sarjaa HBO:lta. Sen vuoden 2016, melkoisen hömpän, Supergirl-HBO-sarjan olenkin kattellut.
Elokuvan traileri näytti hyvältä. Ehkä sen jaksaa vaikka juoni oliskin jotain puuduttavaa tai typerää.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 15.01.2026 klo 18:29:44
Mikä tai kuka CW?
Tuotantoyhtiö
https://en.wikipedia.org/wiki/The_CW

Lyhyesti Warnerin omistama tuotantoyhtiö mm Supergirl, Flash, Arrow, Legends of Tomorrow jne eli ei siis:
Ihmettelin asiaa kun haeskelin sarjaa HBO:lta. Sen vuoden 2016, melkoisen hömpän, Supergirl-HBO-sarjan olenkin kattellut.
Eli tuo sarja on CWn jota näytetään HBOlla jotka ovat molemmat Warnerin omistamia kuten national/DC comics.
Eli vähän sama kuin Yellow Filmin alla on Filmiteollisuus ja Helsinki-filmi.

Blondie potkii edelleen kuin häkä ja Tom King Evelyn Bilquis Supergirl Woman of Tomorrow minisarja on erinomainen. Traileri seuraa melko orjallisesti sitä.
Itselle tämä on lupaava merkki, osa ei voi sietää Tom Kingin sarjakuvia.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Veli Loponen - 15.01.2026 klo 19:21:33
... Tom King Evelyn Bilquis Supergirl Woman of Tomorrow minisarja on erinomainen. Traileri seuraa melko orjallisesti sitä.
Itselle tämä on lupaava merkki, osa ei voi sietää Tom Kingin sarjakuvia.
Mustakin Woman of Tomorrow oli aika loistava Terästyttö-tarina. Ja minustakin tähän asti nähty on ollut hyvää. Eli odotan hyvinkin suurella mielenkiinnolla ensi kesää.

Mulle Tom King on semmoinen hit and miss -tyyppi. Osa jutuista on tosi hyvää, osa ei ja osa siltä väliltä. Lisäksi kuvittajiksi valikoituneet vaikuttavat paljon. Esimerkiksi Mister Miracle on toistaiseksi kesken, kun en vaan jaksa kuvittajaa, vaikka tarina on hyvä.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 01.04.2026 klo 00:52:15
Ladies, gentlemen , mainmen.
Meillä on traileri nro deux Supergirl (https://m.youtube.com/watch?v=s1-pfiVMKAs)iä
Viipylevämpi, enemmän alkuteoksesta uupuvaa elokuvaan lisättyä hahmoa
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
ja sitä mistä osa internjetin väkeä nillitti " missä kaikki värit?"

Olen lähimmän viikon sisään keskustellut juuri tästä tulevasta sarjakuvaelokuvasta runsaasti ja sen myötä siitä ikuisuuskysymyksestä , miten ja miten pitkälti lähdemateriaalia tulee noudattaa.
Sillä toisin kuin mm Veli Loponen
Mulle Tom King on semmoinen hit and miss -tyyppi. Osa jutuista on tosi hyvää, osa ei ja osa siltä väliltä. Lisäksi kuvittajiksi valikoituneet vaikuttavat paljon. Esimerkiksi Mister Miracle on toistaiseksi kesken, kun en vaan jaksa kuvittajaa, vaikka tarina on hyvä.
Minulle Tom King on enemmän hit and superhit ja Mitch Gerards on erinomainen kuvittaja. Kuten taisin puolustella että vaikka olen tasavallan kannattaja ja no kings kitsastelee muun maailman ohella madame Guillotinen käytössä aatelisiin niin Tom King saa vapautuksen.

Trailerien perusteella DC olisi aika vahvoilla leffakesässä.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Veli Loponen - 04.04.2026 klo 23:15:40
Trailerien perusteella DC olisi aika vahvoilla leffakesässä.
Ei ihan hirveän usein meidän maut kohtaa, mutta nyt kyllä näytti hyvältä ja olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi.
Ainakin tähän asti James Gunn on tehnyt aika erinomaista työtä uuden elokuva-DC-universumin kanssa. Tosin en ole nähnyt Creature Commandoja. Mutta siis viime kesän Teräsmies ja kaksi Peacemaker-kautta ovat olleet rautaa.

Myös Lanterns-sarjan traileri näytti hyvältä. Vaikka Grant Morrison sitä kritisoikin, niin itselle tuli sen tunnelmasta mieleen juurikin Morrisonin Vihreä Lyhty.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 05.04.2026 klo 00:29:57
Ainakin tähän asti James Gunn on tehnyt aika erinomaista työtä uuden elokuva-DC-universumin kanssa. Tosin en ole nähnyt Creature Commandoja.

Creature Commandos on aivan mahtava. Sanon sarjakuvan fanina, on niitä vanhoja ja se, ei-nähtävästi-kokoomaksi-koottu?, minisarja lehtinä sieltä 2000/2010 luvulta.
GI Robot on aivan parasta ja sen Rick Flag sr siirtyi Frank Grillon muutenkin kuin ääninäyttelemänä viime vuoden Superman elokuvaan.

Muistetaan toki makujen välinen ero.
Odotan myös lokakuulle kaavailtua Clayface elokuvaa koska bodyhorroria DC kaipaa. Linja on kuitenkin Gods and Monsters

Olen toki foorumin vähemmistössä (?) kun Tom King on mielestäni vähintään keskivertoa parempi kirjoittaja mutta en yhtään väheksy liki kroonisesti väärinkirjoittamaani Bilquis Evelyn kuvitusta. Siitä on ainakin trailereihin tavoitettu scifiin kuuluvaa ihmeen tuntua.  Toivotaan parasta. Otetaan vastaan mitä tulee.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 18.05.2026 klo 16:48:29
Erikoisesti viikonloppuna Arctic Lights Comic Conissa kuuli monelta sarjakuvaa harrasta alta nuivahkoa kommenttia Supergirl elokuvasta ja trailerista.

Oli siellä tietty allekirjoittaneen ja Veli Loposen lisäksi päinvastaista kantaa erityisesti, luottosarjakuvamyyjää lainaten, " se kolmas joka Suomessa lukee Teräsmiestä" mutta itseäni kummastutti.
Elokuvan oheislehteähän oli Comics Stagella kävijöille ilmaiseksi.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Veli Loponen - 18.05.2026 klo 20:12:25
Erikoisesti viikonloppuna Arctic Lights Comic Conissa kuuli monelta sarjakuvaa harrasta alta nuivahkoa kommenttia Supergirl elokuvasta ja trailerista.
Tää kuulostaa kyllä aika oudolta. Toki mullakin näistä Terästyttö-trailereista tulee vahvat Guardians of the Galaxy -vibat, mutta ohjaajana ei ole kuitenkaan Gunn, joten sitä ei tarvitse odottaa. Toisaalta alkuperäismateriaalin tuntien (Girl of Tomorrow) kyseessä on kuitenkin jo lähtökohtaisesti scifimpää meininkiä.
Voisin kuvitella, että nihkeys liittyy Gunnin DC universumin esittelemään Terästyttö-tulkintaan, mutta toisaalta lähtökohdat sillekin löytyvät jo tuosta Girl of Tomorrow -sarjakuvasta. Ja vaikka Teräsmies-fanina olenkin perinteitä kannattava, niin kyllä tää Gunnin tulkinta Terästytöstä tuntuu hyvältä. DC:llä on jo good girl ja se on Mary Marvel. Terästytöllä voi olla ihan luvan kanssa särmää.

Ja koiraihmisenä, koiran omistajana ja muutenkin Krypto on ihan mahtava.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 18.05.2026 klo 21:36:27
Melko pitkälti samaa mieltä.

Voisin kuvitella, että nihkeys liittyy Gunnin DC universumin esittelemään Terästyttö-tulkintaan, mutta toisaalta lähtökohdat sillekin löytyvät jo tuosta Girl of Tomorrow -sarjakuvasta. Ja vaikka Teräsmies-fanina olenkin perinteitä kannattava, niin kyllä tää Gunnin tulkinta Terästytöstä tuntuu hyvältä. DC:llä on jo good girl ja se on Mary Marvel. Terästytöllä voi olla ihan luvan kanssa särmää.

Woman of Tomorrow, mutta joo nähtävästi Tom King on nykyään jotenkin vihattu, vaikka tuossakin vain nojasi jo olemassaolevaan eikä keksinyt omiaan.
Terästyttö on vanhempi, mutta aikadilaatiosta ( ainakin miten se sarjakuvatieteellä esitetään) on nyt nuorempi. Toisin kuin Teräsmies joka saapui sylilapsena Kara oli teini kun koko tuntemansa maailma ja kansa tuhoutui. Hyvä ja naiivi ovat eri asioita.


Ja koiraihmisenä, koiran omistajana ja muutenkin Krypto on ihan mahtava.

Tämä.
Minä kyllä pidän koirista enemmän kuin ihmisistä.

Ymmärrän miksi Egmont julkaisee Supergirl Maailman, varsinkin kun on se Suomi-osuus tekijöinään Johanna Sinisalo ja Rosi Kämpe mutta Supergirl Woman of Tomorrow olisi ollut kova.
Varmasti kun tuota promolehteä eli sarjakuvan numero ykköstä jaetaan todennäköisesti (?) ensi-illassa ja ja niin olisi hyvä. Toki valtaosan epäilen luulevan että nopeasti ovat leffan mukaan sen tehneet....
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 27.05.2026 klo 12:15:00
Sama pää kesät talvet ja sekin ottanut osumaa.
Mitä ilmeisimmin Supergirl elokuvan ensi-iltana ja ehkä sen jälkeen jaettaneen tätä Supergirl Woman of Tomorrow sarjan numeroa 1 elokuvan Milly Alcock valokuvakannella ja mainoksilla DCn Absolute julkaisuista.

Lisätään omalla perunalla kuvattu foto:
(https://64.media.tumblr.com/bbc7ba2fefb599035a081e32464493ea/f6429a38b6540796-72/s540x810/d46dbc71a970c27bf7abb800bc1c3bbb22905a4c.jpg)

Itse arvostan sarjakuvaelokuvien mainostamista sarjakuvalla.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Veli Loponen - 25.06.2026 klo 17:43:01
Pääsin eilen katsomaan elokuvan ennakkoon ja olihan se hyvä. Kivasti noudateltiin alkuperäisteosta eli Woman of Tomorrow -sarjakuvaa. Verrattuna viimevuotiseen Teräsmieheen tämä on ehdottomasti synkempi elokuva. Voisi sanoa, että jonkinlainen kasvutarina. Yhtenä kantavana teemana on Karan kotimaailman menetys ja siitä johtuva irrallisuus, koti puuttuu. Läheisin elävä olento on Krypto-koira, mikä on se toimintaan ohjaava voima tarinassa.
Tunnustan, että en ole kovin paljoa Terästyttö-sarjakuvia lukenut, joten en tiedä, miten paljon niissä on käsitelty Karan menneisyyden aiheuttamaa traumaa, ja miten se vaikuttaa hänen suhtatumiseensa esimerkiksi Maapalloa kohtaan. Kal-Elillähän tämä on ollut helppoa, kun hän saapui maahan vauvana, eikä hänellä ole muistikuvia Kryptonilta. Karalla on. Toisaalta olen aina pitänyt hyvänä sitä, että menneisyydestään huolimatta Terästyttö on ollut positiivinen. Tässä elokuvassa hahmoon on onnistuttu luomaan sävyjä ja tavallaan seurataan niitä hetkiä, kun hän käsittelee menetystään ja sitä kautta paikkaansa maailmassa. Tätä voisi siis hyvällä syyllä sanoa Terästytön origin-kertomukseksi, vaikka hän tarinassa onkin jo toiminut Terästyttönä. Samalla tässä myös ovelasti kerrotaan Teräsmiehen alkuperä ja vahvistetaan eräs Teräsmies-elokuvassa esitetty väite.
Kuten viime vuoden Teräsmiehessä, tässäkin ollaan aika uskollisia alkuperäisaineistolle. Eli (mun mielestä) Marvel-elokuvien tapaan ei yritetä tehdä hahmoista jotenkin realistisempia tai katu-uskottavampia. Elokuvassa jopa kysytään ääneen sitä, mitä ihmiset vuosikymmenet ovat pohtineet, eli että miksi Teräsmies kulkee kalsarit puettuna päällimmäiseksi. Ja tästä tullaan Loboon. Ensinnäkin Jason Momoa Lobona on todella oivallinen. Toiseksi Lobokin on hyvin uskollinen alkuperäissarjakuville. Momoan esittämänä Lobo on jopa vähän bissettemäisen pullisteleva ja sotkuinen.
Ja edelleen Krypto oli huima. Vaikka se on selkeästi digianimoitu, niin se on kuitenkin elävä, samaistuttava ja todellinen. Kaipaisi kouluttamista, etenkin kun on kryptonilaisena koirana niin vahvakin ja voisi riehuessaan tehdä pahaakin vahinkoa, mutta tämähän on satua, joten ei kaiken tarvitse olla niin realistista.

Kaiken kaikkiaan siis elokuva oli hyvä ja onnistunut. Tykkäsin siitäkin, mikä voi joillekin realistisuutta näissä elokuvissa kaipaaville olla ärsytyksen aihe, että kaukana avaruudessa olevalla planeetalla rähjäisessä kapakassa live-esiintyjäavaruusolio laulaa Girl from Ipanemaa. Englanniksi.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Jamoz - 25.06.2026 klo 23:38:00
Jätän vain tämän tähän niille joita kiinnostaa kyseinen leffa. Huom! spoilaa leffaa!!

https://www.youtube.com/watch?v=Qk9cuYz4sLc
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 26.06.2026 klo 08:25:24
Veli: Kirjoititpas myönteisesti Supergirl-leffasta! Monet lukemani englanninkieliset ja suomenkieliset arvostelut ovat valitettavasti teilanneet sen lyttyyn – niin varmaan teki otsikon perusteella myös Jamozin äsken antama videolinkki, johon en tutustu sen tarkemmin spoilerivaaran takia. Esimerkiksi Aki Lehti Muropaketissa (https://muropaketti.com/elokuvat/elokuva-arvostelut/arvostelu-supergirl-on-hirvea-elokuva-mutta-milly-alcock-pelastaa-sen-vahan-minka-voi/) kirjoittaa, että elokuvalla ei ole juuri mitään yhteistä Woman of Tomorrow -sarjakuvan kanssa. Hän pitää elokuvaa pahasti epäonnistuneena. Myös Lobo ja CGI-Krypto haukutaan tuolla. Ihan kuin olisitte katsoneet eri teoksen.

Myös pikkuisen positiivisia arvosteluja löytyy netistä englanniksi, mutta en ole nähnyt yhtäkään, joka antaisi edes ”hyvä miinuksen” eli esimerkiksi kolme ja puoli tähteä viiden tähden skaalalla. Tuntuu siltä, että keskimäärin Masters of the Universe on selvästi tykätympi filmi: vaikka tietenkin jotkut kriitikot haukkuvat senkin, siitä kuitenkin monet fanit pitävät. Menen katsomaan MotUn tänä viikonloppuna. Olen harmissani, sillä toivoin Supergirl-leffan olevan hyvä.

Kirjoitit kyllä kiinnostavasti Karan traumasta. Luulisi tosiaan, että tytöllä, joka tempaistiin pois Kryptonilta 12-vuotiaana, on vaikeuksia sopeutua elämään Maassa. Käsittääkseni tätä asiaa ei pohdittu lainkaan vuosikymmenten takaisissa Terästyttö-sarjakuvissa. Heikkouksien takia Terästyttö on samaistuttavampi kuin Teräsmies.

E: Typo.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Jamoz - 26.06.2026 klo 11:29:31
MotU on tullut jo nähtyä ja olihan se ihan viihdyttävä ja hauska  ;D vaikka ei sinänsä tarjoa mitään uutta. Huumoria piisasi, eikä ota itseään liian vakavasti. Tuli lapsuus ja figuurit hyvin mieleen mokomasta. Skeletorit kikkailut leffan aikana on mainioita ja eräs tuttu ukko tekee cameon.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Veli Loponen - 26.06.2026 klo 11:36:24
Esimerkiksi Aki Lehti Muropaketissa (https://muropaketti.com/elokuvat/elokuva-arvostelut/arvostelu-supergirl-on-hirvea-elokuva-mutta-milly-alcock-pelastaa-sen-vahan-minka-voi/) kirjoittaa, että elokuvalla ei ole juuri mitään yhteistä Woman of Tomorrow -sarjakuvan kanssa. Hän pitää elokuvaa pahasti epäonnistuneena. Myös Lobo ja CGI-Krypto haukutaan tuolla. Ihan kuin olisitte katsoneet eri teoksen.
Kävin lukemassa tuon Muropaketin arvostelun ja siitä jäi kyllä minullekin sellainen olo, että ollaan oltu katsomassa aivan eri elokuva. Ehkä Aki on niitä "leffaa kännykkää selaavia", joihin hän arvostelussa viittaa. Minulle jäi esimerkiksi aivan mysteeriksi, miksi arvostelija koki Karan taustatarinan aiheuttavan myötähäpeää ja olevan pakkopullaa, kun juuri se taustoitti Karan ja Krypton suhdetta ja perusteli, miksi koira on hänelle niin tärkeä, ja miksi Kara ei viihdy maassa. Toki takaumat olisi voinut jättää pois, mutta elokuvan luonne olisi jäänyt huomattavasti vajaammaksi, eikä Karan motiiveista olisi oikein saanut mitään selvää.
Arvostelussa on myös aika nolo asiavirhe, kun sen mukaan "moni tapahtumapaikoista sijoittuu planeetoille, joita valaisee vihreä aurinko". Voin paljastaa valtavan spoilerin, että näitä vihreää aurinkoa kiertäviä planeettoja on elokuvassa tasan yksi. Eikä vihreä aurinko elokuvan mukaan vaikuta sitä, että "Kara on tavis vailla supervoimia". Sen sijaan jonkin verran ollaan punaisen auringon piirissä, joka tosiaan vie Karan voimat. Sehän on se pointtikin, mikä tulee myös tuosta Woman of Tomorrow -sarjasta. Kara kun on viettämässä sarjakuvan tavoin syntymäpäiviään ja haluaa juopotella. Punainen aurinko mahdollistaa päihtymisen, mitä keltaisen auringon valossa ei tapahtuisi. Tuntuu siltä, että ei tuo arvostelija ole oikeasti lukenut Woman of Tomorrowiakaan, kun kritisoi niitä asioita, joita sarjakuvasta nimenomaan on nostettu elokuvaan.
Arvion kanssa samaa mieltä olen siinä, että mielleyhtymät Guardians of the Galaxyn kanssa ovat huomattavat. Arvostelun perustella Aki ei oikein välittänyt niistäkään, joten ymmärrän, että tämäkään ei iskenyt. Itse tykkäsin. Toisaalta Terästyttö seisoo kuitenkin vahvasti omilla jaloillaan, joten yhteydet Guardiansiin ovat lähinnä kosmeettisia. Krem of the Yellow Hillsin ulkonäön muuttamista pidän perusteltuna. Vaikka hahmo sarjakuvassa toimi hyvin, elokuvaversio näyttää vakavammin otettavalta, uhkaavammalta.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Vincent - 28.06.2026 klo 00:13:56
Jätän vain tämän tähän niille joita kiinnostaa kyseinen leffa. Huom! spoilaa leffaa!!

https://www.youtube.com/watch?v=Qk9cuYz4sLc

https://youtu.be/u1wTwRuS6EA?is=HQ1VBoRCTuCoEEzn

Edit. En ota leffaan kantaa, mutta terveellinen muistutus, että Critical Drinker EI todellakaan ole se paras paikka hakea korviketta omille mielipiteille.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 28.06.2026 klo 09:41:51
Kertoisitko mitä linkissä sanotaan tai miksi halusit antaa linkin? Pelkkä linkkien laitto ei ole keskustelua. Ei jooko tuoda tällaista huonoa kulttuuria Kvaakiin. :-[
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Veli Loponen - 28.06.2026 klo 17:21:25
Kertoisitko mitä linkissä sanotaan tai miksi halusit antaa linkin? Pelkkä linkkien laitto ei ole keskustelua. Ei jooko tuoda tällaista huonoa kulttuuria Kvaakiin. :-[
Jamozin linkin takana on siis Critical Drinkerin hyvin kielteinen arvostelu Supergirlistä ja tuossa Vincentin linkin takana on sitten laajempi video, jossa yleisesti kritisoidaan Critical Drinkeriä. Ja olen Vincentin kanssa samaa mieltä. Sen lisäksi, että tuo Critical Drinkerin kommentointi on lähinnä provokatiivista, mikä lienee tekijän ideakin, se ei oikein onnistu tavoittamaan elokuvan sisältöä. Aika heppoinen kritiikki, Muropaketin kritiikki on siihen nähden huomattavasti parempi.

Mutta nyt kun olen joitain Supergirliä kriittisesti arvioivia arvioita nähnyt, on niiden pohjalta mielikuva lähinnä se, että he odottivat elokuvan olevan erilainen ja koska se ei vastaa heidän odotuksiaan (esimerkiksi siitä, millainen supersankarielokuvan tulisi olla), on elokuva siksi huono. Minä taas pidin siitä ratkaisusta, että tämä ei ole tavanomainen supersankarielokuva, vaan enemmänkin scifi-seikkailu. Toisaalta Gunn itsekin on todennut, että he ovat rakentamassa DC elokuvauniversumia, eivät pelkkää maailmaa.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Jamoz - 29.06.2026 klo 18:58:11
https://youtu.be/u1wTwRuS6EA?is=HQ1VBoRCTuCoEEzn

Edit. En ota leffaan kantaa, mutta terveellinen muistutus, että Critical Drinker EI todellakaan ole se paras paikka hakea korviketta omille mielipiteille.

Niin siis tämähän on vain sun mielipide ja kuten tiedämme, mielipiteitä on yhtä monta ku sanonko mitä  :angel: Itse olen ollut monasti samaa mieltä (en toki läheskään aina) kriittisen juopon kanssa sen "arvostelujen" suhteen ja se on ihan hyvä, että joku sanoo suoraan asiat hollywoodin nykyään suoltamasta kurasta ja kuraahan sieltä enimmäkseen nykyään tulee. Todella harvassa on aidosti hyvät leffat herran vuonna 2026. Mut mä en ala tästä enempää jauhamaan ja jokainen saa katsoa mitä toki haluaa ja onhan varmaan sellaisiakin kenestä Battlefield Earth on hyvä leffa  ::) Ja luonnollisesti "yllättäen" tämäkin floppaa. Ihmetyttää miten kauan hollywood jaksa hakata päätä seinään ja tehdä tappiota, ennen kuin menee jakeluun.

https://variety.com/2026/film/box-office/supergirl-box-office-bomb-dc-studios-1236797855/
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 29.06.2026 klo 20:19:02
Kiitos selvennyksistä. Nämä YouTube-selittäjät ovat tuntemattomia suuruuksia minulle. Katsoin ensin annetusta videosta vain otsikon, joka oli elokuvaa haukkuva.

Mutta nyt kun olen joitain Supergirliä kriittisesti arvioivia arvioita nähnyt, on niiden pohjalta mielikuva lähinnä se, että he odottivat elokuvan olevan erilainen ja koska se ei vastaa heidän odotuksiaan (esimerkiksi siitä, millainen supersankarielokuvan tulisi olla), on elokuva siksi huono. Minä taas pidin siitä ratkaisusta, että tämä ei ole tavanomainen supersankarielokuva, vaan enemmänkin scifi-seikkailu. Toisaalta Gunn itsekin on todennut, että he ovat rakentamassa DC elokuvauniversumia, eivät pelkkää maailmaa.

En ole nähnyt leffaa, mutta olen lukenut siitä ja rohkenen kommentoida. Sanomassasi odotuksessa, Veli, on varmaan paljon perää. Varmaan odotettiin ja toivottiin, että Terästyttö elokuvassa olisi kuin vanhoissa sarjakuvissa eli viaton vaalea tyttö. Nyt hän juo ja kiroilee ja on aggressiivinen ja sotkuinen, eikä ole niin esikuvallinen. Trailerissakin Krypto kusi Teräsmiehen kuvan päälle.

On tuota tarinaakin ihmetelty. Se on kovin synkkä ja vakava, eikä ole pienille lapsille sopivin:
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Kun sana tästä on levinnyt, jotkin amerikkalaiset perheet ovat jättäneet teatterin välistä. Ymmärrän tämän tarinakritiikin oikein hyvin. Itsekään en ensimmäiseksi haluaisi nähdä supersankarileffaa tällaisesta aiheesta.

Jotkut kriitikot myös sanovat, että elokuvan ajoitus kovien kilpailijoiden Toy Story 5:n ja Kätyrien & Monsterien kanssa oli väärä. Lapsiperheet ovat menneet niihin. Edelleen on spekuloitu, että DCU:ssa olisi nyt välillä pitänyt julkaista jonkin muun sankari kuin taas ”Superin” elokuva. Edelleen voi ehkä sanoa, että Yhdysvalloissa aivan ensimmäiset arvostelut ohjaavat yleisöä kovasti, ja nyt kun leffa sai heti tuomitsevat arvostelut, moni ajatteli, että se on huono, ja katsojamäärät romahtivat. Leffojen arvostus voi kuitenkin nousta myöhemmin.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 30.06.2026 klo 21:33:48
Kävin tänään katsomassa Supergirl elokuvan erinomaisessa seurassa Itiksen IMAX teatterissa.

Koska uskon vakaasti että vain elokuvan nähneiden mielipiteillä on mitään arvoa.
Critical Drinker on säälittävä tapaus joka tekee ensin päätöksen edes katsomatta elokuvaa.
Hänelle ja Suomen niinsanotuille elokuvakriitikoille ajattelunsa ulkoistaneilla ei ole oikeuksia.

Elokuva mukaili mainiota Supergirl Woman of Tomorrow sarjakuvaa. Säilyttäen myös sen lopetuksen idean. Tämähän huomioitiin myös hatunnoston myötä ( Brigandien [ oikea lainsuojaton termi jota ei käännetty] tukikohdista yksi on piirtäjä Bilquis Evelyn mukaan Bilquis planeetta)
Tätä myös muokattiin suurelle yleisölle helpommin käsiteltäväksi, sillä juuri tästä:
On tuota tarinaakin ihmetelty. Se on kovin synkkä ja vakava, eikä ole pienille lapsille sopivin:
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Kun sana tästä on levinnyt, jotkin amerikkalaiset perheet ovat jättäneet teatterin välistä. Ymmärrän tämän tarinakritiikin oikein hyvin. Itsekään en ensimmäiseksi haluaisi nähdä supersankarileffaa tällaisesta aiheesta.
totaalisesti eri mieltä.

Oikeastaan ainoat muutokset jotka itse olisin elokuvaan tehnyt olisi
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Mutta hyvin rullasi.
Näyttelijät olivat hyvin roolitetut.
Ensin Teräksisen tytön taakasta, edellinenSasha Calle oli sen kovin monin eri tavoin kosahtaneen Flash elokuvan valopilkku, siinä oli ihan ok Michael Keaton Batman leffa ja hyvä Sasha Calle Supergirl elokuva mutta nimihahmo Flash veti molemmat alas mukanaan.

Niinpä se että Milly Alcock on roolissaan hyvä, koska on sarjakuvien mukainen. Ei niitten wanhojen, minusta melko paskojen joissa on vaalea Elovena perus-arjalainen kiltti bimbo. Sitä Supergirl ei ole ollut aikoihin.
Krypto pelittää myös, vaikka tämä osuus juonesta lienee Woman of Tomorrow:hin tullut Tom Kingin katsottua John Wickin.

Jason Momoan loikka Aquamanista Lobon kettinkisaappaisiin on onnistunut. Itse tykkäsin. Kauniimpi osapuoli väittää minun muistuttavan Momoaa.
Loboa ja empaattista viisauttaan tarvitaan elokuviin.
Eve Ridleyn Ruthye on sarjakuvasta suoraan siirretty ja kannattelee elokuvaa. Muistan kahdesti ajatelleeni että tästä lapsinäyttelijästä tulee vielä jotain. 1994 Leonissa Natalie Portmanin kohdalla ja kymmenkunta vuotta sitten Coenin veljesten True Gritin Hailee Steinfeldin kohdalla. Ja nyt taas.

Ihan sama floppaako vai ei, tämän maailman tero karstastenpäät ja critical drinkerit ovat väärässä. Samalla tasolla kuin se valitettava Hesarin Supergirl Maailma jutussa ollut Römpötin haastattelun epäily Johanna Sinisalolta että elokuvassa ei ole vahvaa toimijaa trailerin perusteella.

Heistä elokuva tarjoaa ihastuttavan kuvauksen repliikin muodossa:
Lainaus
Autettaisiin kyllä, mutta ei ole moottoreita eikä munia.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Veli Loponen - 01.07.2026 klo 13:53:35
Tähtivaeltajakin julkaisi elokuvasta positiivisen arvion (https://tahtivaeltajablogi.com/2026/06/30/sarjakuvat-elokuvat-supergirl-x-2/?fbclid=IwdGRjcASx0O9leHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZAo2NjI4NTY4Mzc5AAEevdAUo7RO1H5h1YSGrpKhudZW58FKhgT29KmF9ts792dhjKxLy04D0rjjcqo_aem_WddO2xhXf5DPIG4KLEc1Kw).
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Vincent - 01.07.2026 klo 22:50:03
Niin siis tämähän on vain sun mielipide ja kuten tiedämme, mielipiteitä on yhtä monta ku sanonko mitä  :angel: Itse olen ollut monasti samaa mieltä (en toki läheskään aina) kriittisen juopon kanssa sen "arvostelujen" suhteen ja se on ihan hyvä, että joku sanoo suoraan asiat hollywoodin nykyään suoltamasta kurasta ja kuraahan sieltä enimmäkseen nykyään tulee. Todella harvassa on aidosti hyvät leffat herran vuonna 2026. Mut mä en ala tästä enempää jauhamaan ja jokainen saa katsoa mitä toki haluaa ja onhan varmaan sellaisiakin kenestä Battlefield Earth on hyvä leffa  ::)

Helppohan se on vetää tommonen strawman linja. Yhtä hyvin minäkin voisin kai sanoa jotain tyyliin "kyllähän drinkerin mielipiteet varmaan maistuu, jos hänen tapaansa tulee itkupotkuraivarit siitä, kun pääosassa joku ei-valkoinen-heteromies" tai "kulttuurisodassa samalla puolella olo on tärkeämpää, kuin arvostelun laatu".

Mutta riitäköön se, että kyseessä on tyyppi joka on monissa haastatteluissa nolannut itsensä, kun ei osaa nimetä esimerkkejä antamilleen väitteille, tekee trailerireaktion, jossa leffa julistetaan jo videon otsikossa varmaksi flopiksi ja kun onkin menestys, niin käydään pelkurimaisesti muokkaamassa otsikkoa pehmeämmäksi ja tämä sepittää ihan ihme väitteitä, jotka yksi googlaus usein riittää todistamaan vääräksi.

Se ei ole minulta mitään pois, jos sinä saat hänen kontenttista jotain irti, mutta kun pitää suorastaan pakonomaisesti jokaisen uutuus leffan keskusteluun tulla linkkaamaan tätä "todisteena" oman mielipiteen "objektiivisuudesta", mikä ei kyllä rakenna keskustelua mitenkään mielekkäästi, niin kyllä se minusta ansaitsee call-outtauksen.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Jamoz - 02.07.2026 klo 00:13:22
Tuosta hyvästä voitkin sitten nauttia tästä videosta?  ;D ;D Ei tämä nyt niin vakavaa kuitenkaan ole, vai?? Mulle on aivan sama menestyykö nämä roskaleffat (muutama ihan hyvä sentään seassa) vai eivätkö, mun rahat ja elanto eivät ole kyseessä ja on aivan sama vaikka näitä ei tehtäisi enää koskaan ja totuushan on se, että kyllä nämä aika lähellä kuolemaa jo on. Mä en tiedä yhtäkään kakaraa väliltä 7-15v kuka näitä enää katsoisi, jos ei sitten joku isäukko niitä tuputa penskoilleen. Pennut ei noin yleisesti välitä ja se sukupolvi joka näitä fanitti joskus 10+v sitten, on jo aikuisia ja monella perheet ja muuta tekemistä, kun katsoa kyseisiä elokuvia. Kun on nähnyt yhden, niin on nähnyt kaikki. Itse en todellakaan kuulu enää kohderyhmään 50v ykänä. Niin tai näin, eiköhän tämä mun osalta ollut tässä. Hyvä, että tykkäsit ja jotkut muutkin. Kiitos ja näkemiin.

https://www.youtube.com/watch?v=OoAXaskKouk
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 03.07.2026 klo 22:16:32
Critical Drinkerilla on turhan kärjistettyjä näkemyksiä ja ikävän pilkallinen tyyli. Ei ole asiallista.

The Comic Book Cast -kanavalla (https://www.youtube.com/watch?v=oSCnxuJfw8I) koetetaan esittää ainakin minusta maltillisen tuntuisesti mahdollisia syitä miksi Supergirl-filmi floppasi teattereissa. Videon pituus on vajaat 17 minuuttia. Esitetyt syyt ovat:

– Elokuva tuli liian pian Superman-elokuvan jälkeen.

– Joidenkin mielestä tämä elokuva on Hollywoodille tyypillistä ”woketusta” eli ideologian tuputusta. (Jossa mm. muutetaan tuttua hahmoa ja tehdään elokuva vain pienelle ”edistyneelle” vähemmistölle.)

– Elokuvaa markkinoitiin ensisijaisesti tytöille ja naisille, mutta naiset yleistäen eivät ole kiinnostuneita supersankarifilmeistä jos verrataan miehiin.

– Elokuvan huonot arvostelut saivat ihmisiä jäämään kotiin tiukassa taloustilanteessa.

– Pääosan esittäjä Milly Alcock esitti haastatteluissa kommentteja, jotka vieraannuttivat elokuvien katsojia pois. (Hän mm. ilmoitti, ettei häntä ole kiinnostanut nähdä Supergirlin aiempia näyttelijäsuorituksia ja ettei hän ole edes kiinnostunut supersankarielokuvista. Hän myös arveli, että Supergirl on bi.)

–  Alcock provosoitui sivaltamaan onnettomasti takaisin, kun hänen Instagram-profiiliinsa oli tulvinut henkilökohtaisuuksiin meneviä solvauksia mm. hänen ulkonäöstään. (Alcock haukkui konservatiiveja ja kristittyjä.)

– Zack Snyderin fanit ja DC Extended Universen kannattajat ovat somessa tarkoituksella teilanneet elokuvaa, joka rakentaa uutta DC Universeä ja tekee DCEU:n tyhjäksi. (He toivoivat jo, että vuoden 2025 Superman-elokuva floppaisi. Kun se ei tehnyt sitä, keskityttiin Supergirlin haukkumiseen.)

Linkin ulkopuolelta kommentoin vielä, että Supergirlin käsikirjoittaja Ana Nogueira on jo pestattu tulevien Wonder Woman - ja Teen Titans -elokuvien kirjoittajaksi! Tämä ei näytä hyvältä uuden universumin kannalta, koska juuri Supergirlin käsikirjoitusta on moitittu paljon.

Niinpä se että Milly Alcock on roolissaan hyvä, koska on sarjakuvien mukainen. Ei niitten wanhojen, minusta melko paskojen joissa on vaalea Elovena perus-arjalainen kiltti bimbo. Sitä Supergirl ei ole ollut aikoihin.

Nähdäkseni elokuvan kritiikeissä, kielteisissäkin, on melkein poikkeuksetta kehuttu Alcockin näyttelytaitoja.

Minusta saa kokeilla erilaista. Ehkä Supergirl-elokuvassa on haluttu tarjota monipuolisempi naiskuva kuin hahmon vanhimmissa sarjakuvissa: ei hymyilevä, herttainen, täydellisen näköinen ja erehtymättömän oikeamielinen. Jokin heikkous kuten juuri Terästytön trauma ja siitä johtuva juominen ja kyynisyys voi joskus olla hyvä asia hahmoon samaistumisen kannalta. Sopivasti hahmo tulee samalla kyvyiltään lähemmäksi tavista kun hän ei ole keltaisen tähden vaikutuksen alla.

Toisaalta monien mielestä toimintaelokuvien pitää olla eskapismia. Jos sankarihahmo on liian epäsympaattinen tai inhorealistinen, häneen ei haluta samaistua. Ehkä vanhemmat myös enimmäkseen eivät halua lastensa näkevän sankarin juopottelua tai tappamista elokuvissa. Itse tarinassa saisi ehkä olla mieluummin superroistoja kuin meidän oikean maailmamme pahiksia.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 04.07.2026 klo 00:12:58
Kuten sanottua critical drinker harrastaa kulttuurisotaa ja hänen mielipiteillä ei kannata edes pyyhkiä persettä pääosin kun takapuolen pyyhkimisellä on tarkoituksena että se olisi puhtaampi prosessin jälkeen.

Muuten jokainen comic book casting listauksessa on sekin kehnosti joko tahatta tai tahallaan väärin ymmärretty.
– Elokuva tuli liian pian Superman-elokuvan jälkeen.

Vuosi myöhemmin. Tämä on tietty subjektiivinen asia, mutta itsestä vuoden väli on maltillinen.
Olisiko kaksi vuotta ollut parempi? Viisi?

– Joidenkin mielestä tämä elokuva on Hollywoodille tyypillistä ”woketusta” eli ideologian tuputusta. (Jossa mm. muutetaan tuttua hahmoa ja tehdään elokuva vain pienelle ”edistyneelle” vähemmistölle.)
No he ovat idiootteja jotka eivät ole lukeneet vuosien ja vuosikymmenten verran mihin pohjaa ja ovat tarkoitushakuisesti ymmärtäneet tahallaan termin haluamallaan tavalla.
Tasa-arvo on toki ihan kamala ideologia.
Mutta eivät ne " vähemmistöt" ole sen edistyneempiä.
Vähän väliä saa kuulla olevansa natsi tai fasisti heiltä ja woketuksesta öyhöttäviltä että on punaviherkommari.

Itse elokuva on hyvä mutta se että siinä on nainen jonka funktio on muuta kuin a) olla hiljaa ja näyttää nätiltä ja b) tulla nussituksi koska joistain muuta virkaa naisille ei ole niin sitten se elokuva on woketettu.




– Elokuvaa markkinoitiin ensisijaisesti tytöille ja naisille, mutta naiset yleistäen eivät ole kiinnostuneita supersankarifilmeistä jos verrataan miehiin.

– Elokuvan huonot arvostelut saivat ihmisiä jäämään kotiin tiukassa taloustilanteessa.

Ensimmäiseen väitteeseen väittäisin että riippuu juuri supersankareita. Jos lähtee ajatuksesta että on suunnattu vain lapsille ja vähämielisille, ehkä sitten.
Vapaa maa vielä, väärässä saa olla.
Esimerkiksi Wonder Woman ja Harley Quinn ja Supergirl vetoavat enemmän naiskatsojiin mutta se on osalle liian sokea.

Huonot arvostelut ja taloustilanne ovat yhteiskunnan ongelmia. Kuten todettua elokuvalla on kaksi isoa vastustajaa. Toinen on ne jotka höpöttää woke siellä woke täällä ja ovat päättäneet etukäteen critical drinkerin tavoin että siinä on nainen ja ei ole vaan kameran nuoltavana ja hiljaa= paskaa.
Toinen on ne kriitikot jotka eivät pidä mistään etäisesti supersankarigenreen liittyvästä, jotka ovat yli kymmenen vuotta puhuneet saturaatiosta ja supersankariväsymyksestä ja kuvittelevat että ilman näitä meillä olisi enemmän vakavaa draamaa ja pukuepookkeja tai " niitä hyviä elokuvia mitä ennen tehtiin".
Joka on absurdia fantasiaa.

Taloustilanne on taasen kyvyttömistä poliittisista päättäjistä, niin meillä kuin maailmalla johtuva ja meillä ja maailmalla tehdään aktiivisesti taloutta huonontavia liikkeitä.



– Pääosan esittäjä Milly Alcock esitti haastatteluissa kommentteja, jotka vieraannuttivat elokuvien katsojia pois. (Hän mm. ilmoitti, ettei häntä ole kiinnostanut nähdä Supergirlin aiempia näyttelijäsuorituksia ja ettei hän ole edes kiinnostunut supersankarielokuvista. Hän myös arveli, että Supergirl on bi.)

–  Alcock provosoitui sivaltamaan onnettomasti takaisin, kun hänen Instagram-profiiliinsa oli tulvinut henkilökohtaisuuksiin meneviä solvauksia mm. hänen ulkonäöstään. (Alcock haukkui konservatiiveja ja kristittyjä.)



Olen skipannut Alcockin haastattelut, hyvin veti roolin vaikkei lajityypin fani olisi.
Mutta jälkimmäinen nostaa pisteitä.
Jos konservatiivit ja kristityt ottavat asiakseen mennä henkilökohtaisuuksiin kuten monella heistä, ei kaikilla on se fiksu vähemmistökin olemassa, niin ei siinä mitään.
Jos katsoo että voi heittää mitä tahansa seurauksitta vain koska" me olemme perinteisten arvojen puolella" ja kaikkien on toteltava meitä koska uskonnon ja sanan vapaudet on että itse saadaan sanella muille muut ei mitään meille on ymmärtänyt yhteiset sosiaaliset säännöt väärin.

Valtaosa" woketuksesta" puhuvista edustaa juuri mainittuja ryhmiä ja Päivi Räsäsen tavoin pilaa kaikkien maineen.
Annan kaikille mahdollisuuden ja on muutama ystävä joita arvostan vaikka ovatkin kristittyjä.
Minkään uskonnon edustaja ei ole lähtökohtaisesti hyvä asia millään mittarilla omissa kirjoissani mutta henkilön omat teot ovat minulle se ratkaiseva tekijä.

Amerikan kaltaisessa kehitysmaassa joka on luisumassa teokraattiseksi diktatuuriksi ymmärrän vastustuksen vaikken jaa kantaa.


– Zack Snyderin fanit ja DC Extended Universen kannattajat ovat somessa tarkoituksella teilanneet elokuvaa, joka rakentaa uutta DC Universeä ja tekee DCEU:n tyhjäksi. (He toivoivat jo, että vuoden 2025 Superman-elokuva floppaisi. Kun se ei tehnyt sitä, keskityttiin Supergirlin haukkumiseen.)
 
No tämän allekirjoittanut hyväksyy syyksi. Ei tee siitä fiksua syytä mutta syyn silti.
Elokuva on katsomatta teilattu.
Tästä syystä vältän kommentoimista elokuvista joita en ole nähnyt ja sarjakuvista ja kirjoista joita en ole lukenut.
Mielipiteeni on toki vähemmän varma ja ehdoton silloin, mutta ainakin se perustuu omiin havaintoihin ja tietoon/kokemukseen.



Linkin ulkopuolelta kommentoin vielä, että Supergirlin käsikirjoittaja Ana Nogueira on jo pestattu tulevien Wonder Woman - ja Teen Titans -elokuvien kirjoittajaksi! Tämä ei näytä hyvältä uuden universumin kannalta, koska juuri Supergirlin käsikirjoitusta on moitittu paljon.

Elokuvan nähneenä tämä on lievästi sanottuna absurdi väite joka muuttaa valkoista mustaksi ja päinvastoin.
Ainoat syyt mitä itse keksin on sama kuin aiemmin eli tarkoitushakuisesti mollata koska halutaan juurikin uuden universumin floppaavan koska James Gunn ja nyt vielä Ana Noguera edustavat heille epämiellyttävää puolta vähintään ideologisesti ja osittain sukupuolen myötä.

Nyt vielä

Minusta saa kokeilla erilaista. Ehkä Supergirl-elokuvassa on haluttu tarjota monipuolisempi naiskuva kuin hahmon vanhimmissa sarjakuvissa: ei hymyilevä, herttainen, täydellisen näköinen ja erehtymättömän oikeamielinen.
Jokin heikkous kuten juuri Terästytön trauma ja siitä johtuva juominen ja kyynisyys voi joskus olla hyvä asia hahmoon samaistumisen kannalta. Sopivasti hahmo tulee samalla kyvyiltään lähemmäksi tavista kun hän ei ole keltaisen tähden vaikutuksen alla.


Alkukommenttisi vahvistaa ettet ole lukenut hahmoa enempää kuin on tullut suomeksi etkä todellakaan nähnyt elokuvaa varsinkin kohdassa"erehtymättömän oikeamielinen". Elokuva myös näytti huolella ettei hahmo ole vain voimansa vaan se ydin on muutakin kuin vain keltainen aurinko sillä kyllä niitä voimien käyttöä että voimankäyttöä on.

Et myöskään ole nähtävästi katsonut sitä kaameaa Helen Slater Supergirl kalkkunaa, muistaakseni 1984, etkä niitä neljää tai viittä ainakin kautta Melissa Benoitin CW/HBO Supergirl sarjaa joissa ollaan liki viisikymmenluvun puhtoisuudessa ja pepsodent hymyssä. Eli herttaista wanhan ajan Terästyttöä on kyllä sitä kaipaaville vaikkei ole ollut sarjakuvien normi hyvään toviin eikä varsinkaan sarjakuvan johon elokuva pohjautuu.


Toisaalta monien mielestä toimintaelokuvien pitää olla eskapismia. Jos sankarihahmo on liian epäsympaattinen tai inhorealistinen, häneen ei haluta samaistua. Ehkä vanhemmat myös enimmäkseen eivät halua lastensa näkevän sankarin juopottelua tai tappamista elokuvissa. Itse tarinassa saisi ehkä olla mieluummin superroistoja kuin meidän oikean maailmamme pahiksia.

Yhäkin, sinun ei tarvitse kertoa selvemmin ettet ole nähnyt elokuvaa.
Fiktion kautta kehitetään myös moraalia, muuten ei olisi uskontojakaan.
Uskonnot vaan ovat huonommin kirjoitettua materiaalia vaikka hyvistä lähteistä varastavat" totuuden" eivätkä näytön perusteella osaa toimia moraalisesti oikeassa maailmassa.

Juopottelu ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä tai kryptonilaista.
( Ja kun tiedän että yksi kaveri lukee tämän ketjun, poikasi bongasi joo oli se juoppokin mutta ihmisenä helmi sikojen joukossa)

Oikean maailman ongelmia on käsitelty fiktiossa jota kuinkin niin kauan kuin fiktiota on ollut.
Krem ja kumppanit kun ovat myös superroistoiksi luokiteltavia.
Tämän Supergirl elokuvan juonen lähtökohdat voi juontaa tietty John Wick ykköseen ja Mad Max Fury Road elokuvaan.
Elokuvassa on sangen osuva moraalinen opetus.

Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 04.07.2026 klo 14:22:04
Hyvä, Curtvile! Sinulla on tietoa ja näkemystä, enkä ole läheskään kaikesta eri mieltä. Lähinnä kirjoitan tässä vain pari selvennystä.

Tuon kritiikin mukaan kyse ei ole tietystä vuosimäärästä, minkä jälkeen Supergirlin olisi voinut julkaista, vaan siitä, että välissä olisi ehkä saanut olla vaihtelun vuoksi ja universumin esittelemisen takia jokin erilaisempi sankari tai mieluummin useampi sellainen. Turvallinen ratkaisu olisi mennä elokuvissa ensiksi DC:n kolmella isoimmalla tykillä. Lisäksi Supergirl olisi voinut seikkailla Teräsmiehen kanssa ennen omaa elokuvaansa.

Jos elokuvalla tavoitellaan satojen miljoonien dollarien lipputuloja, koska sen budjetti markkinoinnin kanssa oli vähintään 300 miljoonaa, silloin pitäisi ottaa huomioon kaikki yleisöryhmät. Supergirlin mainonnassa Yhdysvalloissa kävi niin – ainakin lukemieni arvostelujen mukaan – että supersankarisarjakuvien ja -elokuvien suurimmat kuluttajat keski-ikäiset miehet sivuutettiin. Heistä sanottiin, että he ja heidän mieltymyksensä eivät ole tärkeitä. Tekijät ilmoittivat etukäteen, että elokuvan Kara on ”antisankari” ja tarkoitettu naisten ja tyttöjen esikuvaksi. Teräsmiestä pilkattiin mustavalkoiseksi kun hän puhuu hyvästä ja pahasta, ja Terästyttöä puolestaan sanottiin ”totuuden näkeväksi”.

Suurin osa elokuvan katsoneista Amerikassa, noin 60 prosenttia, on kyllä juuri keski-ikäisiä miehiä niin kuin on ollut muissakin supersankarielokuvissa, mutta heidän määränsä olisi saattanut olla paljon suurempi, jos heidät olisi otettu huomioon mainoksissa ja haastatteluissa ja myös itse elokuvassa.

Lisäksi tekijät sanoivat, että on kaunista, että elokuvassa Terästytöllä ei ole romantiikkaa miehen kanssa. Todennäköisesti naiskatsojia olisi kiinnostanut romantiikka.

Samoin realistista väkivaltaa ei pidä olla hirveästi, jos halutaan saada elokuva koko perheen katsontaan. En tiedä oliko sitä paljon, mutta olen lukenut sankaruuden kannalta hieman ikävästä elokuvan loppuratkaisusta. Samassa yhteydessä sanottiin, että tuo loppu menee eri tavalla kuin Woman of Tomorrow -sarjakuvassa, ja mm. juuri siksi tuota filmin kässäröijää on moitittu. En viitsi laittaa tästä linkkiä, koska se spoilaisi elokuvaa.

En minäkään tiennyt Alcockin kommenteista ennen kuin vasta pari päivää sitten. Myös em. podcast on samaa mieltä kuin sinä, että oli ymmärrettävää, että näyttelijä reagoi törkeisiin kommentteihin, mutta pr:nä se oli elokuvalle vahingollista.

Kirjoitin viestini lopussa sekä yleisesti supersankaruudesta että siitä vähästä mitä tiedän tästä puheena olevasta elokuvasta. Oli ehkä sekavaa. Joo, en ole lukenut hahmon sarjakuvia muuta kuin mitä suomeksi on julkaistu.

Rotten Tomatoesissa Supergirl (https://www.rottentomatoes.com/m/supergirl_2026) saa yleisesti heikot arvostelut kriitikoilta, mutta tavallisilta katsojilta se saa paljon paremmat (tällä hetkellä tomatometer on 55% kun popcornmeter on 76%). Tietenkään kaikki blockbusterit eivät ole hyviä elokuvia, ja päinvastoin jotkin kaupallisesti heikommin menestyneet elokuvat ovat hyviä. Ei tämä varmasti ole niin huono kuin mitä ns. yleinen mielipide nyt mesoaa. Tulen hankkimaan tämän Supergirlin fyysisenä levynä.

Olen nähnyt vuoden 84 Terästytön, ja minusta se on kamala. Ainoa hyvä asia on se, että pääosanesittäjä muistuttaa paljon sarjakuvaversiotaan – niin, minulla lienee oikeus olla tätä mieltä. Itseäni miellyttävät myös esimerkiksi Gadotin ensimmäinen Wonder Woman -elokuva, 2010-luvun Supergirl-tv-sarja, ja 70-luvultaWonder Woman -tv-sarja ja Bionic Woman -tv-sarja.

Olet aivan oikeassa siinä, että naishahmon pitää olla muutakin kuin nätin näköinen heteromiehiä varten. Tämä on erittäin tärkeä pointti. Ehkä minä kaipaan eniten perinteistä esikuvallista sankaruutta kryptonilaisilta.

Amerikassa rehottava kulttuurisota on sellaista, mitä en olisi uskonut tapahtuvaksi vielä kymmenen vuotta sitten. Tämän leffan vastaanotto ja keskustelu siitä antavat kyllä paljon materiaalia tuleville mediatutkimuksille. YouTubessa on järkyttävä määrä tämän tökeröä haukkumista. Jokin vedenajakaja tämä varmasti on, ehkä esim. elokuvien budjetit pienenevät tulevaisuudessa silloin kun kyse ei ole tunnetuimmista hahmoista.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 05.07.2026 klo 11:17:37
Odotten missä vaiheessa Supergirl tulee suoratoistoon. Katsoin juuri sen 1984(?) vuoden leffan ja täytyy sanoa, että melkoisesti saavat Gunn ja Alcock tsempata jos meinaavat päästä viihdyttävyydessä samalle tasolle. Tuo vanha elokuva on hassu samalla tavoin kuin 60-luvun Batman, tahattomasti tosin. Campia yhtä kaikki ja pidän myös siitä "eloveena-tyylistä". Kasarilla leffaan oli palkattu itseään nöyryyttämään (ilmeisesti Supermanin innoittamana) aikansa suuria elokuvatähtiä. En tiedä, kun asiaa ole muuten seurannut, kuin tämän ketjun kautta, onko uutuudessa muita staroja kuin Momoa?

Siinä missä Batmanista on ehditty tehdä ties kuinka monta erilaista tulkintaa ja versiota, Teräsmies ja -tyttö olivat hyvin pitkään lähempänä sitä alkuperäistä. Yksiulotteista, kirkasotsaista hyvistä. Samaan aikaan joka sukupolvella on kuitenkin omat Teriksensä. Ehkä tämän elokuvan suosiota voi verrata minkä tahansa heikosti lehtenä myyvän hahmon elokuvasuosioon. Guardians of the Galaxy toki muistetaan poikkeuksena. Mutta muistetaan myös aika kun (super)sarjakuvasankari -elokuvat floppasivat järjestään.

Sampsan pointti budjetin koosta suhteessa odotettuun menestykseen on hyvä. Se että suuri yleisö tai nörttilaumat eivät ole tykänneet tästä elokuvasta saattaa olla elokuvan laadun suhteen hyvä merkki. Amerikkalaiset blockbusterit onnistuvat nykyään todella harvoin olemaan katsomisen väärtejä. Liitän kryptonilaisten tarinat omaan lapsuuteeni enkä varsinaisesti kaipaa asiaan mitään ns. päivitystä. Teräsmies ja kumppanit ovat parhaimmillaan hyvää hömppää arvoineen ja karvoineen, mennyttä maailmaa, jota on kiva muistella.

Minulla ei ole mitään hahmojen päivittämistä vastaan, mutta hyvin harvoin supersankarielokuvat välttävät juonen epäloogisuudet ja tieteellisetmahdottomuudet. Yksi tai kaksi "ihmettä" tarina vielä kestää, mutta... Ne saavat aikaan oudon sekamelskan, jossa aikuismaisuus, synkät aiheet, väkivalta ja yhteiskunnallinen tiedostavuus (tms.) esitetään rinta rinnan höpön höpön kanssa. En ole koskaan päässyt yli tästä ristiriidasta, mikä tekee tekeleistä nauttimisesta lähes ylivoimaista.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 05.07.2026 klo 15:15:45
Odotten missä vaiheessa Supergirl tulee suoratoistoon. Katsoin juuri sen 1984(?) vuoden leffan ja täytyy sanoa, että melkoisesti saavat Gunn ja Alcock tsempata jos meinaavat päästä viihdyttävyydessä samalle tasolle. Tuo vanha elokuva on hassu samalla tavoin kuin 60-luvun Batman, tahattomasti tosin. Campia yhtä kaikki ja pidän myös siitä "eloveena-tyylistä". Kasarilla leffaan oli palkattu itseään nöyryyttämään (ilmeisesti Supermanin innoittamana) aikansa suuria elokuvatähtiä. En tiedä, kun asiaa ole muuten seurannut, kuin tämän ketjun kautta, onko uutuudessa muita staroja kuin Momoa?


Meillä on selkeästi täysin eri kategoriat/ merkityssisällöt viihdyttävälle.
Olen toki nähnyt vanhat Batman tv-sarjan ja Slater Supergirl kalkkunan mutta jollei tarvitse palata esimerkiksi artikkelin takia tai tule uhatuksi väkivallalla sellaisen uskottavan " omaa kyvyt ja halun toteuttaa" toimijan osalta:en palaa niihin.
En usko että lasket nykyistä Teräsmiehen esittäjää David Corenswetia joten ei ole.


Siinä missä Batmanista on ehditty tehdä ties kuinka monta erilaista tulkintaa ja versiota, Teräsmies ja -tyttö olivat hyvin pitkään lähempänä sitä alkuperäistä. Yksiulotteista, kirkasotsaista hyvistä. Samaan aikaan joka sukupolvella on kuitenkin omat Teriksensä. Ehkä tämän elokuvan suosiota voi verrata minkä tahansa heikosti lehtenä myyvän hahmon elokuvasuosioon. Guardians of the Galaxy toki muistetaan poikkeuksena. Mutta muistetaan myös aika kun (super)sarjakuvasankari -elokuvat floppasivat järjestään.

Sampsan pointti budjetin koosta suhteessa odotettuun menestykseen on hyvä. Se että suuri yleisö tai nörttilaumat eivät ole tykänneet tästä elokuvasta saattaa olla elokuvan laadun suhteen hyvä merkki. Amerikkalaiset blockbusterit onnistuvat nykyään todella harvoin olemaan katsomisen väärtejä.

Sampsan huomio budjetista on oikea. Siitä vedetty arviosi miksi on minusta tahallisesti tai tahattomasti väärässä.

Monen mielestä amerikkalaiset blockbusterit ovat aina olleet huonoja ja suuri yleisö on tyhmä kun ei katso kahden tunnin draamaa serbialaisesta lammaspaimenesta.

Usein nostetaan juuri laatu esiin, sen on oltava huonompi kuin ne vanhat joista itse pidin, eri aikakautena vuosikymmenen tai muutama sitten, jotka ovat tuotoltaan ja katsojamääriltään heikompia. Osa on silti vallan erinomaisia elokuvia.

Varsinainen syyhän on osin sama kuin aiemmin mainitsemani joka ei liity elokuviin, sarjakuviin tai niitten laatuun:
Maailman talous.
Jopa työssä käyvillä on vaikeaa löytää paitsi aikaa käydä elokuvissa myös rahaa.
Ilman sarjalippuja tai tarjottua ennakkoesitystä elokuvissa käynti vie ilman mahdollisia matkakuluja sen 18-23€ Suomessa ja sen 19-25$ Yhdysvaltain puolella.

Tämä:
Lainaus käyttäjältä: Jamoz
Mä en tiedä yhtäkään kakaraa väliltä 7-15v kuka näitä enää katsoisi, jos ei sitten joku isäukko niitä tuputa penskoilleen. Pennut ei noin yleisesti välitä ja se sukupolvi joka näitä fanitti joskus 10+v sitten, on jo aikuisia ja monella perheet ja muuta tekemistä, kun katsoa kyseisiä elokuvia. Kun on nähnyt yhden, niin on nähnyt kaikki. Itse en todellakaan kuulu enää kohderyhmään 50v ykänä
on tarkoituksellista trollausta.
Ne sukupolvet jotka ovat nähneet sen supersankarielokuvien olettavasti kultakauden ovat tosiaan kasvaneet aikuisiksi köyhyyteen ja jos jostakusta miten muka parikymmentä liikuttaa taloutta mihinkään suuntaan niin kokeile itse Suomessa alle 600€/kk tai Yhdysvaltain kehitysmaassa ilman mitään kunnon sosiaaliturvaa.

Sampsan pointti isoista tykeistä, oli se Batman tai Spider-Man, pätee. Ne ovat yhä yhtä kuin" lupa painaa rahaa".
Niitä käydään katsomassa joka tapauksessa.

Mutta siinä missä palkkoihin verrattuna elokuvissa käynti oli aiemmin, kuten sarjakuva, roskakulttuuria ja rahvaan luksusta se on hinnoiteltu ulos.

Elokuvastudiot ovat löytäneet tilapäisesti ratkaisun: alustatalous/ feodaalimalli = suoratoistot joissa kuluttaja ei missään vaiheessa omista mitään mutta maksaa silti.
Ja nehän nielevät sen ja kiittävät jälkeen kohteliaasti koska kunnioittaa pitää rikkaampia.

Ja siis Guardians of the Galaxy ei ollut silloin huonosti myyvä, ainoastaan Suomessa likipitäen tuntematon. Nämä kaksi asiaa eivät liity toisiinsa saati Suomessa tuntemattomia ole osoitus laadullisesti huonosta.

Itselleni supersankarielokuvien nousu johtui vain ja ainoastaan kahdesta syystä, joista molemmat ovat täysin eri kuin Reimalla.
Toinen, usein mainittu, on tehosteteknologian kehitys joka on valtava osuus, mutta vain osatotuus.
Elokuva ja sarjakuva ovat eri taiteita mutta se että seurattiin sarjakuvaa ja sen lainalaisuuksia eikä tehty jotain lelumainosta lapsille. Lähdettiin tekemään elokuvia, joissa vaan on avaruusmuukalaisia, magiaa ja supervoimia mukana.

Ei niistä todellakaan moni ole hyvä, mutta moni on.

Se miksi puolustan elokuvaa on että se on paitsi genressään myös elokuvana hyvä. Sanon tämän ihmisenä joka käy keskimäärin 50 kertaa vuodessa elokuvissa, toki festarit kuten Night Visions ja kovasti itselleni vuosi vuodelta vähemmän kiinnostava Rakkautta ja Anarkiaa auttavat. Ja kuten Reima minä muistan sen ajan kun meni katsomaan sarjakuvafilmatisointeja ja pettyi.
Vuosikymmeniä sitten nuorena miehenä koetin ajatella että parempaan vaan ei pystytty koska efektit ja resurssit mutta kun on katsonut miten saman aikakauden elokuvia on tehty hypoteesi ei kestä vettä.
Eli olisi voitu tehdä kunnollinenModesty Blaise mutta tehtiin pistävä perhonen.
Samoin sen paskan Stallone" Judge Dredd" elokuvan kanssa tai Jim Carrey Maskin.
( Vaikka vihaankin syvästi sekä 1960-luvun Batman sarjaa ja Modesty Blaise"elokuvaa" ovat ne aikansa vankeja mille ei valitettavasti mitään voi)

Ja haluttiin tai ei elämme maailmassa jossa ei ole järkeä tai logiikkaa edes vanhojen sarjakuvien tai showvapaapainin mittareilla: niin meillä kuin maailmalla eritoten on vallassa hahmoja jotka ovat suoraan repäisty joko Batmanin tai Dick Tracyn konnagalleriasta tai hyvällä tuurilla (miten on tultu siihen että on tuurilla?) ovat vain Kummeli-hahmoja.
Ne sankarit pitkälti loistavat poissaolollaan.
Osasta koko lajityypin idea on passivoida ja infantilisoida asioita " kyllä joku pelastaa ja status quo über alles" mutta oma lähestymiskulmani on enemmän sieltä Kuoleman kommenteista romaanin Hogfather Karjupukki lopulta.

Lisään tähän spoilerin alle alkukielellä mikäli on vieras keskustelu KUOLEMAN ja ottotyttärensä Susanin välillä:
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Veli Loponen - 06.07.2026 klo 17:38:01
Katsoin juuri sen 1984(?) vuoden leffan ja täytyy sanoa, että melkoisesti saavat Gunn ja Alcock tsempata jos meinaavat päästä viihdyttävyydessä samalle tasolle.
Joo, ei tää ole sen suhteen ollenkaan samaa luokkaa riippumatta näkökulmasta. Eli tyyli, tarina ja asenne ovat ihan erilaisia. Tää on enemmän uudemman ajan supersankarisynkistelyä kevyellä vaihteella. Siis mun mielestä toimii ihan aidosti ja on syvällinenkin siinä, missä tämäntapaiset tarinat nyt syvällisiä voi olla, mutta ei tää mitään 1960-luvun campia vastaa. Enemmänkin jos vertaa, niin yleistunnelma on vähän kuin Marvelin Guardians of the Galaxy -elokuvissa, joiden tapaan seikkaillaan melko rähjäisessä ja koomisessakin ulkoavaruudessa. Tästä yhteneväisyydestä huolimatta tämä Terästyttö seisoo omilla jaloillaan.

Lainaus
Siinä missä Batmanista on ehditty tehdä ties kuinka monta erilaista tulkintaa ja versiota, Teräsmies ja -tyttö olivat hyvin pitkään lähempänä sitä alkuperäistä. Yksiulotteista, kirkasotsaista hyvistä.
Joo, totta. Terästytön kohdalla muutos on kuitenkin ymmärrettävä. DC:n sarjakuvapuolen uudistus 1980-luvun puolivälissä eli the Crisis on Infinite Earths poisti sarjakuvajatkumosta niin Teräspojan kuin Terästytönkin kaikenmaailman teräseläimistä puhumattakaan. Byrne toi Teräsmies-uudistuksessaan Terästytön mukaan täysin erilaisella kulmalla: hän on (oliko se) Timetrapper-roiston luoman tasku-universumin Lex Luthorin luoma olento. Tuo tasku-universumi oli se paikka, missä kaikki Teräspojan seikkailut tapahtuivat ja näin Byrne toi ne viralliseen jatkumoon ilman, että varsinaisen jatkumon Teräsmies koskaan olisi ollut Teräspoika. Joka tapauksessa tuon tasku-universumin Luthor osoittautui hyväksi ja näin ollen Terästyttökin oli hyvä. Erilaisten käänteiden kautta tämä Terästyttö päätyi viralliseen jatkumoon ja lopulta omaksui Terästyttö-identiteetin siinäkin. Oikea Terästyttö, eli Teräsmiehen serkku, tuli sitten uuteen DC jatkumoon vasta vuonna 2004 eli lähes 20 vuoden jälkeen tuosta Crisiksestä. Tämä "uusi" oikea Terästyttö sitten sai myös tavallaan uuden alun ja on hahmona mennyt erilaisiin suuntiin kuin mitä alunperin on totuttu. Etenkin DC:n New52-jatkumossa Terästyttö oli välillä jopa Punainen Lyhty eli vihan spektriin tukeutuva sormussankari.

Lainaus
Ehkä tämän elokuvan suosiota voi verrata minkä tahansa heikosti lehtenä myyvän hahmon elokuvasuosioon.
Ehkä oleellisempaa on puhua tunnettavuudesta. En itse usko, että jenkkisarjakuvalehtien myynti sinällään olisi mikään mittari supersankarielokuvan suosioon. Siis kun ottaa huomioon sen, että ylipäätään jenkkisarjakuvat ovat aika marginaalista viihdettä nykyisin. Parhaimmatkin myyvät sataatuhatta ja perusmyynti on reilusti alle 50 000 kappaleen. Tosin nykyään, kun Diamond kaatui, on vaikea saada mitään yhteneväisiä myyntilukuja.

Lainaus
Minulla ei ole mitään hahmojen päivittämistä vastaan, mutta hyvin harvoin supersankarielokuvat välttävät juonen epäloogisuudet ja tieteellisetmahdottomuudet. Yksi tai kaksi "ihmettä" tarina vielä kestää, mutta... Ne saavat aikaan oudon sekamelskan, jossa aikuismaisuus, synkät aiheet, väkivalta ja yhteiskunnallinen tiedostavuus (tms.) esitetään rinta rinnan höpön höpön kanssa. En ole koskaan päässyt yli tästä ristiriidasta, mikä tekee tekeleistä nauttimisesta lähes ylivoimaista.
Tämä on ollut yksi syy siihen, minkä vuoksi olen pitänyt näistä James Gunnin luotsaamista jutuista. Vaikka niissäkin on samaa CGI-pullistelua ja muuta, mitä Marvelin elokuvissa, hahmot ovat kuitenkin tunnistettavia sarjakuvahahmoiksi. Niiden sarjakuvallisuus on säilytetty, jos niin voi sanoa. Ja luulen, että se on se, mikä esimerkiksi viime vuoden Teräsmies-elokuvassakin monia närkästytti. Se oli heidän mielestään liian naurettava tai epäuskottava. Tuntuu siis siltä, että Gunn ymmärtää sen, että nämä ovat satuja, eikä niitä siksi tarvitse yrittää määräänsä enempää tehdä katu-uskottaviksi.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 07.07.2026 klo 20:28:42
Odotten missä vaiheessa Supergirl tulee suoratoistoon. Katsoin juuri sen 1984(?) vuoden leffan ja täytyy sanoa, että melkoisesti saavat Gunn ja Alcock tsempata jos meinaavat päästä viihdyttävyydessä samalle tasolle. Tuo vanha elokuva on hassu samalla tavoin kuin 60-luvun Batman, tahattomasti tosin. Campia yhtä kaikki ja pidän myös siitä "eloveena-tyylistä". Kasarilla leffaan oli palkattu itseään nöyryyttämään (ilmeisesti Supermanin innoittamana) aikansa suuria elokuvatähtiä.

Vuoden 1984 Terästyttö-filmi on täynnä kömpelöitä ja hölmöjä kohtauksia ja yleistä järjettömyyttä, mutta olen pystynyt katsomaan sen, koska Slater on siinä magneettinen. Hänen Terästyttönsä on se vanhojen sarjakuvien kaunis ja optimistinen partiolainen, josta suuri yleisö pitää.

Pitääkö elokuvien tai tv-sarjojen sitten vain yrittää tehdä sellaista, mikä miellyttää suurinta mahdollista yleisöä? Ei varmasti. Kuitenkin jos teosten tarkoitus on tehdä järjettömästi tuottoa eikä menettää valtavasti, suuren yleisön miellyttäminen on hyvä valinta. Jos yritetään tehdä kovin erilaista, ehkä kannattaisi käyttää vähemmän tunnettuja hahmoja tai luoda kokonaan uusia hahmoja sekä käyttää huomattavasti pienempiä budjetteja.

Minulla ei ole mitään hahmojen päivittämistä vastaan, mutta hyvin harvoin supersankarielokuvat välttävät juonen epäloogisuudet ja tieteellisetmahdottomuudet. Yksi tai kaksi "ihmettä" tarina vielä kestää, mutta... Ne saavat aikaan oudon sekamelskan, jossa aikuismaisuus, synkät aiheet, väkivalta ja yhteiskunnallinen tiedostavuus (tms.) esitetään rinta rinnan höpön höpön kanssa. En ole koskaan päässyt yli tästä ristiriidasta, mikä tekee tekeleistä nauttimisesta lähes ylivoimaista.

Olen aika lailla samaa mieltä. Minusta supersankarifilmeissä saa olla mukana syvällisiä teemoja, mutta en läheskään aina jaksa seurata niissä mitään "realistista" tai liikaa oikeasta elämästä muistuttavaa tarinaa.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 07.07.2026 klo 22:55:11

....Hänen Terästyttönsä on se vanhojen sarjakuvien kaunis ja optimistinen partiolainen, josta suuri yleisö pitää.

Pitääkö elokuvien tai tv-sarjojen sitten vain yrittää tehdä sellaista, mikä miellyttää suurinta mahdollista yleisöä? Ei varmasti. Kuitenkin jos teosten tarkoitus on tehdä järjettömästi tuottoa eikä menettää valtavasti, suuren yleisön miellyttäminen on hyvä valinta.

Meillä on aavistuksen eri käsitys mikä muodostaa suuren yleisön ja sen arvot.
Mutta jälkimmäinen pointti on toki se mitä studio hakee valtavaa tulosta.

Se ei ole tärkeää. Tärkeintä on, oli kyseessä sitten elokuva tai tv-sarja ehkä kirja kukaties sarjakuva jopa peli, tehdä jotain hyvää. Ja sen ensimmäinen lähtökohta on tehdä sitä tasan yhden yleisölle ja haistattaa laskelmallisuudelle pitkät.
En siis tarkoita tuotantoarvoja. Ne on olleet kelvollisia jo tovin.

Kyse ei ole mistään idealismista. Rahalla ei voi ostaa tyylitajua eikä onnistunutta taideteosta eikä viihdyttää.
Jos yrittää miellyttää kaikkia ei miellytä ketään.


Olen aika lailla samaa mieltä. Minusta supersankarifilmeissä saa olla mukana syvällisiä teemoja, mutta en läheskään aina jaksa seurata niissä mitään "realistista" tai liikaa oikeasta elämästä muistuttavaa tarinaa.
Kuten aiemmin yritin sanoa: riippuu ihan supersankarista.
Ne eivät ole identtisiä ja keskenään vaihdettavissa kun asian tekee oikein.
Teräsmies ja Lepakkomies, nykyisin ja maailmalla, Superman ja Batman kohtaavat erilaisia ongelmia eri tasoissa ja eri filosofioin. Ei vain voimin vaan rakenteellisesti eri tavoin.

Jos tehdään Plastic Man elokuva se on humoristinen ja koominen, jos Punisher se on vakava synkkä ja verinen eikä kaikista täytä määritelmää super tai sankari.

Studioilla oli pitkään idea että nämä ovat värikkäitä elokuvia lapsille ja lapsiperheille joihin saa hyvän leludiilin kylkeen. Aika meni ohi ja mm Deadpool elokuvien suosio näytti että samalla tavoin kuin animaatio ei ole yksin tenaville ei tämäkään.
Myös siinä raadollisen puhtaasti tulopuolta katsoen.

Tässä kun on sankari. Moraalisesti oikein toimiva. Se lause " Clark näkee kaikissa hyvän, minä näen totuuden" pätee ja kuten Veli Loponen mainitsi noudattaa viimeisen parinkymmenen vuoden sarjakuvallista esikuvaa ( Kingin ja Evelyn sarjakuva kiteyttää sen yhteen tarinaan)
Elokuvateattereihin tulee myös Death of Robin Hood joka on yhtä lailla kerronnan evoluutiota( kyllä, evoluutiota ei kehitystä. Evoluutio sopeutuu eikä ole kohti parempaa kulkeva) hahmosta jonka kaikki "tietävät" oli se sitten Errol Flynn, Kevin Costner, animoitu kettu, Mel Brooksin ohjaama Cary Elwes, Taron Egerton tai nyt Hugh Jackman.
Varmasti jossain joku pahoittaa katsomatta mielensä kun tuoreimmassa on liiaksi väkivaltaa tai Englannista tai kirkosta annetaan väärä kuva.
Ja ne historiaan paneutuneet jotka huomaavat anakronistiset säärystimet eikä hovineidoilla ollut tuollaisia asuja ja tuo hallitsija oli jo kuollut kun... Ja se osin kuuluu asiaan.

Harrastajien tuleekin tehdä sydänverellä ja jos ei puolusta kantojaan ne kannat pitääkin muuttaa. Mieluiten faktojen myötä eikä ryhmäpaineen.
Taiteen kohdalla on myös objektiivinen maku.
Kaikkien ei tulekaan pitää kaikesta.

Itse koin että hahmosta tehtiin oikea hengittävä sankari eikä voimien takia vaan että on valmis vaarantamaan itsensä tehdäkseen oikein ja auttamaan muita. Eikä vain silloin kun on itse vahvempi kuin jumala.

Aika osoittaa miten korkealle jää itsellä niin oman lajityyppinsä kuin elokuvien yleensä tasolla mutta juuri nyt on hyvissä sijoituksissa.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 08.07.2026 klo 21:13:32
Curtvile: Puhut siitä, että tehtävän elokuvan pitäisi olla ennen kaikkea hyvä. Toki tämä olisi minustakin kannatettavaa, mutta painotan sitä, että jos elokuvan teko syö rahaa satoja miljoonia dollareita, silloin sille pitää ajatella mahdollisimman suurta kohdeyleisöä, jotta se ei aiheuta tuotantoyhtiölle mahdottomasti tappiota. Ei siis pitäisi tehdä kovin erilaisia tuotantoja älyttömillä rahasummilla.

Asiasta toiseen. The Hollywood Reporter -lehden artikkelia (https://www.hollywoodreporter.com/movies/movie-features/supergirl-making-box-office-bomb-1236636425/) siteerataan nyt netissä. Lehti on kaivanut esiin, että teattereihin päätynyt Supergirl-elokuva on itse asiassa studion versio eikä täysin ohjaaja Craig Gillespien tekemä elokuva.

Kuulemma DC Studios testautti Gillespien ohjaamaa elokuvaa koeyleisöissä viime vuoden lopussa, ja silloin se sai yleisöjen arvioinneissa vain 60–70 pistettä sadasta. Lopulta studio teki filmistä vaihtoehtoisen eri version kuin minkä ohjaaja Gillespie oli tehnyt. Studion versiota hiomassa oli Gunnin luottohenkilöitä aiemmista elokuvista. Molemmat versiot näytettiin koeyleisöille viime maaliskuussa.

Studion tuotos sai koenäytännöissä niukasti paremmat pisteet, jolloin se valittiin julkaistavaksi. Versioissa oli mm. eri soundtrackit. Gillespien versio oli 11 minuuttia pidempi ja se esitteli enemmän pahis Kremiä. Erikoisesti kuitenkin nyt molemmat versiot saivat selvästi vähemmän pisteitä kuin aiemmin Gillespien leffa, mikä herättää kysymyksen, oliko yleisöjen koostumus erilainen kuin aiemmin.

Minusta studion puuttumisessa elokuvaan ei ole mitään ihmeellistä. Kautta elokuvahistorian studiot ovat muuttaneet ohjaajien näkemyksiä; joskus parempaan ja joskus huonompaan suuntaan. Tämä tapaus on otettu esiin varmaan siksi, koska Supergirl ei näytä onnistuvan kaupallisesti ja koska voi spekuloida, olisiko toinen versio menestynyt paremmin.

Sattumalta tuolta THR:n sivustolta osui silmiini, että Helen Slater puolustaa (https://www.hollywoodreporter.com/movies/movie-news/supergirl-milly-alcock-support-helen-slater-1984-interview-1236634141/) supersankarihahmojen erilaisia versioita ja myös Alcockin esittämää Supergirliä.

(THR:n artikkeleita tuolla voi lukea, vaikka ei klikkaisi tuolla Rejectiä tai Acceptia. Ainakin minulla se onnistui.)
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 08.07.2026 klo 23:19:14
Curtvile: Puhut siitä, että tehtävän elokuvan pitäisi olla ennen kaikkea hyvä. Toki tämä olisi minustakin kannatettavaa, mutta painotan sitä, että jos elokuvan teko syö rahaa satoja miljoonia dollareita, silloin sille pitää ajatella mahdollisimman suurta kohdeyleisöä, jotta se ei aiheuta tuotantoyhtiölle mahdottomasti tappiota. Ei siis pitäisi tehdä kovin erilaisia tuotantoja älyttömillä rahasummilla.

Sampsa, elokuvastudioiden toiminta on kovin tuttua.
Ymmärrän toki periaatteen: " kenen leipää syöt sen lauluja laulat"
Mutta...
Puhutaan samasta studiosta joka kuoppasi veroetuuden nimissä mm valmiin Batgirl elokuvan.
Ja koska Warnerin ( DCn ja siten Supergirl elokuvan studio)kauppa Paramountille etenee lienee korkea aika muistuttaa kaikkia ettei suosittu hittielokuva Forrest Gump(Paramount firman) vuodelta 1994 ole vieläkään virallisesti tuottanut voittoa senttiäkään.
Eli ilman inflaatiota 55miljoonan dollarin budjetilla 678 miljoonan dollarin myynti (+ video, DVD, bluray ja tv-esitysten ja suoratoistojen myynnit) eli vielä tee voittoa.
Tietenkin kyse on rojalteista.
https://filmstories.co.uk/features/forrest-gump-the-678m-grossing-film-that-apparently-made-a-loss/

Eli aivan niin yksioikoisesti en asiaa ajattele.  Mutta elokuvissa tärkeintä minulle on että elokuva on hyvä.
On lukuisia muiden hyvinä, jopa ( minusta järjettömästi) klassikoina pitämiä elokuvia ja kirjoja joita en noteeraa.

Koeyleisökäytäntö on tuttu ja suurimpaan osaan elokuvia studio ronkkii tavoitteena maksimoida rahat.
Usein lisäämällä elementtejä kuten huumoria ja päälle liimattu ja romanttisia juonia ( jos sinne on" väkisin raahattu" tyttöystävä/vaimo/hoito/treffikumppani ja se autoshow-periaate : liian monta miestä läsnä äkkiä paikalle bikinipimu tai strippareita ettei luulla homo-meiningiksi)

Tulevalta bluray julkaisulta toivottavasti löytyy myös vaihtoehto lopetus tai directors cut.
Tässä studioiden ahneus toimii " eli siis joku haluaa maksaa siitä versioista mitä ei haluttu esittää? Ihan rahaa?" Katsojien hyödyksi.

Tulen hankkimaan fyysisen julkaisun koska suoratoistojen ja muun alustatalouden juttuja ei omista, pikemminkin päinvastoin.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Garwin - 11.07.2026 klo 13:34:48
Makuasioista ei pitäisi kiistellä. Tämä ns. sosiaalinen media pystyy nykyään lyttäämään minkä tahansa elokuvan, jopa ennen ensi-iltaa. Joku some-vaikuttaja, tai ryhmä aloittaa "vihakampanjan" ja yhä useampi yhtyy siihen. Elokuvaa, näyttelijää, tai ohjaajaa aletaan haukkua, vaikka itse filmiä ei olisi edes nähty. Mollaus leviää mediassa nopeasti ja arvostellaan henkilöiden ulkonäköä, mielipiteitä, uskontoa, aiempaa elämää, jne. joilla ei ole mitään tekemistä itse elokuvan kanssa. Painostus voi olla niin kovaa, että moni ei edes uskalla julkisesti myöntää oikeasti pitävänsä elokuvasta.

Tämä tapahtui esimerkiksi Captain Marvel (2019) elokuvalle ja pääosan esittäjälle Brie Larsonille. Minun mielestäni se on yksi MCU:n parhaita filmejä ja rakastan Brie Larsonia roolissaan. Samoin Lumikki (2025) elokuvan (jota en ole nähnyt) näyttelijä Rachel Zegler tuhottiin täysin jo etukäteen somen ja lehdistön toimesta. Välillä ajojahti vaikutti jo lynkkaus-mielialalta.

Näyttelijöistä puhuttaessa, tämä vihakampanja kohdistuu usein jostain syystä naisnäyttelijöihin. Brie Larson, Rachel Zegler, Amber Heard, Gal Gadot, Anne Hathaway, jne. jne.

Samaa joukkovihaa on aistittavissa Supergirl elokuvan kohdalla. Minusta Milly Alcock oli loistava valinta Supergirlin rooliin! Tietysti se, että suurin osa elokuvan katsojista, tai kriitikoista ei ole koskaan lukenut loistavaa sarjakuvaa Supergirl: Woman of Tomorrow, johon elokuva perustuu, on varmasti myös vaikuttanut arvosteluihin. Monilla on ollut täysin toisenlaiset ennakko-odotukset mennessään katsomaan elokuvaa "puhtoisesta Terästytöstä".
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Veli Loponen - 11.07.2026 klo 18:18:56
Tämä ns. sosiaalinen media pystyy nykyään lyttäämään minkä tahansa elokuvan, jopa ennen ensi-iltaa. Joku some-vaikuttaja, tai ryhmä aloittaa "vihakampanjan" ja yhä useampi yhtyy siihen. Elokuvaa, näyttelijää, tai ohjaajaa aletaan haukkua, vaikka itse filmiä ei olisi edes nähty. Mollaus leviää mediassa nopeasti ja arvostellaan henkilöiden ulkonäköä, mielipiteitä, uskontoa, aiempaa elämää, jne. joilla ei ole mitään tekemistä itse elokuvan kanssa. Painostus voi olla niin kovaa, että moni ei edes uskalla julkisesti myöntää oikeasti pitävänsä elokuvasta.
Tämä on totta. Jotenkin tuntuu siltä, että negatiivinen kritiikki ja sen röyhkeä esittäminen mielletään jotenkin erityiseksi ja aidommaksi kuin jostakin pitäminen. Negatiivisuudella saa helpommin huomiota. Samahan se on uutisissakin. Kun tapahtuu jokin katastrofi, sitä seurataan hulluna, mutta myönteisistä asioista uutisointi ei saa läheskään samaa huomiota.
Tää somen pimeä puoli oli myös Netflixin Dallas Cowboys Cheerleadersien kolmannen kauden yhtenä teemana. Siinä käsiteltiin paljon sitä, miten porukka nykyään netissä arvioi tanssijoita ja heidän ulkonäköään varsin negatiivisesti ja vihaisesti.
Sitten on tietenkin vielä se, että tämä Gunnin uusi DC-universumi kylpee Snyderin version kannattajien vihassa. Moni kokee, että olisi Gunnin syytä, että Snyderin suunnitelmat paketoitiin, ja he ajattelevat, että jos Gunnin filmit floppaavat tarpeeksi, Warner ottaa Snyderin takaisin. Näinhän ei tietenkään tapahdu, vaan todennäköisesti Warner vain hyllyttää joksikin aikaa supersankarielokuvat kokonaan.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 11.07.2026 klo 18:53:17
Moni kokee, että olisi Gunnin syytä, että Snyderin suunnitelmat paketoitiin, ja he ajattelevat, että jos Gunnin filmit floppaavat tarpeeksi, Warner ottaa Snyderin takaisin. Näinhän ei tietenkään tapahdu, vaan todennäköisesti Warner vain hyllyttää joksikin aikaa supersankarielokuvat kokonaan.

Tuskin, ottaen huomioon että Warnerin DCn omistaminen eli juuri se supersankarielokuvapuoli on isoin motiivi sen ostamisessa.
Osalle tämä on nollasummapeli. Ihan sama jos oma talo palaa, kunhan naapurinkin palaa.
Typerä ajatusmaailma, mutta yleinen.

Monet uskovat ja ulkoistavat ajattelunsa. Kuten edellä mainittiin isoin ongelma on Supergirl elokuvan kohdalla sukupuoli ja siihen liittyvät kulttuurisodat.
Myönnän koko Snyder<>Gunn on asia mutta koska(päähenkilö) on naishahmo loan ja vihan määrän voi heti lyödä potenssiin kymmenen.

Elokuva sivusi aihetta minusta maltillisen fiksusti. Mikä tietty on liikaa.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: vekka_of_savo - 19.07.2026 klo 08:20:09
Tämä elokuva vaikutti niin selkeältä flopilta jo ennakkoon. Jos Superman ei kiinnosta muita kuin lopulta melko suppeaa fanikuntaa, niin miksi Supergirl sen enempää.

Elokuvantekijöiden laiskuutta ja luovuuden puutetta nämä aikansa eläneet franchiset ovat. Nykynuorisolla on omat sankarinsa ja maailma kaipaa jo uusia tarinoita.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 19.07.2026 klo 11:33:39
Minusta sankarien ikä ei ole ongelma, jos itse tarinat ovat vetäviä. Hyvä huomio kuitenkin nuo vanhat franchiset. Kun katsoo Marvelin ja DC:n supersankarielokuvia, esiintyykö niissä yhtäkään sarjakuvahahmoa, joka olisi luotu 1960-luvun alun jälkeen?
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 19.07.2026 klo 13:58:16
Tämä elokuva vaikutti niin selkeältä flopilta jo ennakkoon. Jos Superman ei kiinnosta muita kuin lopulta melko suppeaa fanikuntaa, niin miksi Supergirl sen enempää.

Elokuvantekijöiden laiskuutta ja luovuuden puutetta nämä aikansa eläneet franchiset ovat. Nykynuorisolla on omat sankarinsa ja maailma kaipaa jo uusia tarinoita.
Eli kun elokuva joka on ollut yksi tuottoisimmista emoyhtiölleen saa jatkoa mutta naishahmolla se on huono veto?
Nyt en intä koska olen eri mieltä vaan koska minun kantani ei ole universaali totuus.
Teräsmiehen fanikunta kasvoi elokuvan myötä, ei laskenut.
Toki kulttuuriset ja alueelliset erot vaikuttavat.
Ulkomaan eläville on todella hankala selittää että Suomessa suosituimmat sarjakuvat ovat Aku Ankka ja Tex Willer.
Itse en kummastakaan välitä saati arvosta muuten kuin että opettavat uusia sukupolvia sarjakuvan pariin osaltaan.
Sama pätee sarjakuvaelokuviin jotka ovat (pääosin)parantuneet vuosi vuodelta oli kyse DCn ja Marvelin elokuvista tai Sin Cityt Tintti ( jonka jatko on tulossa vihdoin) Here tai Death of Stalin.
Kunhan seurataan sitä sarjakuvaa eikä tehdä mitään Pistävä perhonen scheissea.

Minusta sankarien ikä ei ole ongelma, jos itse tarinat ovat vetäviä. Hyvä huomio kuitenkin nuo vanhat franchiset. Kun katsoo Marvelin ja DC:n supersankarielokuvia, esiintyykö niissä yhtäkään sarjakuvahahmoa, joka olisi luotu 1960-luvun alun jälkeen?
Tässä elokuvassa oleva Lobo on 1980-luvulta.
Kolme elokuvaa saaneet Venom ja Deadpool 1990-luvulta.

Noin alkuun. Ehkä semanttinen kommentti mutta Blue Beetle on se versio joka on 2000-luvun hahmo vaikka variaatiot ovat siis 1940- , 1960- ja 1980-luvuilta.
Koko X-MEN ryhmä-x elokuvapuoli pohjaa 1970-luvulta tähän päivään oleviin hahmoihin ( vaikka Kyklooppi eli paras hahmo [Painajaisen ohella] onkin 1960-luvulta)

Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Vincent - 20.07.2026 klo 09:26:57
On ylipäätään ehkä hieman turhaa yrittää ennustaa elokuvan potentiaalista menestystä hahmon sarjakuvaversion tunnettavuuden/suosion pohjalta. MCU rakennettiin ennen leffaa C-tason hahmona nähdyn Rautamiehen hartioille, täysin növö höörd Guardians of the Galaxy sai kokonaisen menestys trilogian ja popkulttuurissa puhtaasti vitsinä kohdeltu Vesimies oli ensimmäinen (ja ainoa?) miljardiin yltänyt DCEU-leffa.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 20.07.2026 klo 12:12:56
Yleisesti ottaen Vincent edellä on oikeassa.
Kyllä, oli tietenkin kaltaisiani joille lähdemateriaali oli ennestään tuttu, joille Rautamies ei ollut c-sarjan sankari ja jotka ennen elokuvaa toivoivat että edes 1/20 Grootista ja Rocketista siirtyy kankaille.
Mutta minä ja kaltaiseni ovat vähemmistö. Totta kai siellä on sellaisia kuin tuttu näyttelijä joka sarjakuvaelokuvan hyväksi havaitessaan katsoo lukuisia kertoja elokuvateatterissa.

Mutta tällaisia on niin vähän ettei se yksin riitä tuotto-odotuksiin. Studioiden näkövinkkeli on yksiselitteisesti raha. Isojen elokuvien tavoite on tuoda rahaa sisään jotta sitten voidaan rahoittaa pari sellaista joilla saa ehkä jopa jonkun palkinnon ja jos saavat niin sekin tuo silloin rahaa.

Tämän ongelmaksi koetetaan asettaa sitä että on naissankari ( ilman että kyseessä olisi naisviha) tuntemattomia (hahmo ei ole uusi 1 huono elokuva aiemmin useampi kausi omaa tv-sarja) ja ihmisten kyllästyminen supersankareihin genrejä ( mikä on yhtä fiksu kommentti kuin ihmisten kyllästyminen futikseen jääkiekkoon ja yleisurheiluun= oma kanta ei ole universaali totuus)

Omissa piireissä elokuva on nähty ja sarjakuva johon pohjaa luettu. Mutta valtaosalle Supergirl Woman of Tomorrow on vieras.
Ja vaikka itse olin toki lukenut Manhattan projektista ja tiesin Oppenheimerista niin siinä ja Barbiessa oli uuttakin. Silti molemmat löivät läpi.

Elokuviin pätee sama kuin sarjakuviin ja kirjoihin: tärkeintä on olla hyvä. Jos suuret massat löytävät sen johtuen osin laadusta osin laumamentaliteetista, aina parempi.
Osan mielestä supersankarielokuvien on mahdotonta olla mitenkään hyviä.
Yhäkin vapaa maa: väärässä oleminen ei ole lainvastaista.

Veikkaan että Dredd elokuvan tavoin saa jälkijunassa maineen palautuksen. Tämä kun on toinen elokuva putkeen jossa hahmo saa ansioitta nk kylmät.
Se Batman & Supergirl elokuva oli niiltä osin mainio, sitä vaan pilattiin idiootti Flashilla( josta hahmosta sarjakuvissa ja tv-sarjassa pidän)
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 20.07.2026 klo 21:38:46
Kyllästymisestä Hollywoodin supersankarileffoihin ja -tv-sarjoihin on puhuttu jo monta vuotta. Yleisesti kai ajatellaan, että genren suosion huippu saavutettiin ennen korona-aikaa. Lopullista näyttöä suuren yleisön kyllästymisestä ei ole, koska jättimäisiä menestyksiä syntyy yhä, mutta monet elokuvakriitikot nostavat esiin, että genren filmejä tehdään liikaa ja että nykyään yhä useammat niistä floppaavat kaupallisesti.

On sanottu, että supersankarileffat eivät toki tule katoamaan, mutta ehkä ne voivat vähetä huomattavasti samoin kuin tapahtui muodissa olleille katastrofileffoille, länkkäreille, historiallisille spektaakkeleille ja film noirille. Minusta tämä kuulostaa uskottavalta. Minun on vaikea kuvitella, että ne olisivat ikuisesti samassa markkina-asemassa kuin nyt.

Näkisin, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa supisleffoja tehdään huomattavasti vähemmän, niiden laatuun keskitytään enemmän kuin määrään, niiden viittauksia toisiin leffoihin ja tv-sarjoihin vähennetään, jotta ne seisovat omillaan sopien paremmin taviskuluttajille, ja vielä niiden keskimääräiset budjetit varmaan pienenevät merkittävästi. Tuntematon sankari voi breikata kaupallisesti, mutta se on epätodennäköisempää kuin laajasti tunnetun sankarin kanssa.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: vekka_of_savo - 21.07.2026 klo 10:12:28
On ylipäätään ehkä hieman turhaa yrittää ennustaa elokuvan potentiaalista menestystä hahmon sarjakuvaversion tunnettavuuden/suosion pohjalta. MCU rakennettiin ennen leffaa C-tason hahmona nähdyn Rautamiehen hartioille, täysin növö höörd Guardians of the Galaxy sai kokonaisen menestys trilogian ja popkulttuurissa puhtaasti vitsinä kohdeltu Vesimies oli ensimmäinen (ja ainoa?) miljardiin yltänyt DCEU-leffa.

Rautamiehellä oli vielä uutuudenviehätys puolellaan ja nappiin onnistunut näyttelijävalinta, jolla Robert Downey Jr pelasti uransa. Enää näissä haisee vain kyyninen rahastus ja tekijöidensä laiska mielikuvituksettomuus. Martin Scorsese on oikeilla linjoilla kuvatessaan enemmän huvipuistolaitteiksi, kuin varsinaisiksi elokuviksi. Tekoäly mahdollistaa jatkossa nopeampia tuotantoja ns. tehostevetoisiin leffoihinkin, joten kilpailu lisääntyy ja markkina saturoituu entisestään. Ehkäpä muotiin tulee vaihteeksi jotain pienimuotoisempaa, kuin fysiikan vastainen sortuvan kaupunkimiljöön kuvantaminen. 
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Darth Mika - 21.07.2026 klo 10:20:14
Jos tiedän, että elokuvaa on tehty tekoälyllä, niin taitaa jäädä väliin. Jos näytteljät on tekoälyllä tehtyä, niin ei kiinnosta yhtään. Myös liika SGI:n käyttö pilaa leffan. Voi olla että ihmiset kyllästyy näihin tehosteleffoihin ja alkaa haluta enemmän perinteisempää leffaa, jossa osataan näytellä ja jossa on kunnollinen käsikirjoitus.
Myös oikean filmin käyttö takaisin...digitalisuus näyttää liian hienolta.
Usein leffaa voi olla ihan hyvä, käsiskin suhtkoht onnistunut, mutta näyttelijä-valinnat on ihan perseestä.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Curtvile - 21.07.2026 klo 11:31:09
..... Enää näissä haisee vain kyyninen rahastus ja tekijöidensä laiska mielikuvituksettomuus. Martin Scorsese on oikeilla linjoilla kuvatessaan enemmän huvipuistolaitteiksi, kuin varsinaisiksi elokuviksi. Tekoäly mahdollistaa jatkossa nopeampia tuotantoja ns. tehostevetoisiin leffoihinkin, joten kilpailu lisääntyy ja markkina saturoituu entisestään. Ehkäpä muotiin tulee vaihteeksi jotain pienimuotoisempaa, kuin fysiikan vastainen sortuvan kaupunkimiljöön kuvantaminen.

Tekoälyähän ei Supergirl elokuvassa tiedettävästi ole käytetty. Epäilemättä sitä tullaan käyttämään kaikista tunnetuista syistä.
Mutta itselleni Martin Scorsesen väite ei pidä vettä. Herran esiinnyttyä Mandalorian & Grogussa muukalaishahmona keskellä tehoste-elokuvaa on, ehkä väärin tulkitusti, vinkki ettei hänkään ole enää aivan sitä mieltä.
Varsinkin kun niitä pienimuotoisia elokuvia on tehty koko ajan.

Jos tiedän, että elokuvaa on tehty tekoälyllä, niin taitaa jäädä väliin. Jos näytteljät on tekoälyllä tehtyä, niin ei kiinnosta yhtään. Myös liika SGI:n käyttö pilaa leffan. Voi olla että ihmiset kyllästyy näihin tehosteleffoihin ja alkaa haluta enemmän perinteisempää leffaa, jossa osataan näytellä ja jossa on kunnollinen käsikirjoitus.
Myös oikean filmin käyttö takaisin...digitalisuus näyttää liian hienolta.
Usein leffaa voi olla ihan hyvä, käsiskin suhtkoht onnistunut, mutta näyttelijä-valinnat on ihan perseestä.
Suurimpaan osaan samaa mieltä. Ainakin osittain.
Käsikirjoitus on se tärkein osuus mutta ilman hyviä näyttelijöitä ei saada hyvääkään käsistä toimimaan.
Samalla karkealla yleistyksellä voi sanoa että ne elokuvat jotka ovat parantuneet budjetin pienuudella ovat harvassa.

Minusta lähtökohtana se että CGI efekteillä ei saa hyvää elokuvaa tehdyksi on yhtä outo kuin väite että parhaat elokuvat ja musiikki tehtiin 1960-,1970-,1980- tai 1990-luvulla koska sanoja itse oli nuori ja vastaanottavassa tilassa.
Uskokaa tai älkää ymmärrän näkökohdat.
Tehosteet ja digitaalisuus ovat tuoneet paitsi niitä säästöjä myös lisänneet turvallisuutta iso osa CGIsta kun on turvavaljaiden vaijerien häivytystä tai sinisen hihan amputaation luomista sekä maskeerauksen tukea esimerkiksi vanhentamisessa ja nuorentamisessa.

Ihmiset tekevät elokuvia ja monelle koko konsepti on mahdoton: koko lajityyppi on lapsellinen, fasistinen ja tylsä ja kokonaan epärealistinen.
Voisin kuluttaa aikaa virheiden toteamiseen mutta enää ei tarvitse.
Nykyisin maailma on sen verran pienentynyt kasvaessaan valtavaksi että valikoimaa on.
Toki pienemmillä paikkakunnilla joissa on se yksi tai kaksi elokuvateatteria valikoima on suppeampi. En valita sen nähneenä kun Titanic ja Pekko Aikamiespoika ovat toista vuotta ja kaiken muun katsominen ennen suoratoistoja ja internettiä alkoi yhdensuuntaisesta 50km matkasta.

Se miksi puolustan on että tämä on elokuvana hyvä. On minulle moraalisesti kyseenalaista olla puolustamista sellaista. Ryhmäpaineella voi yrittää taivuttaa mutta se on hedelmätöntä. Tiedän ettei se toimi toisinpäin, koska lähipiirini tietää vihaa lähentelevän inhoni beatlesiin, james bondeihin ja esimerkiksi kaurismäkien tuotantoon ja la la landiin olevan kokemuksiin pohjaava ominaisuus, ei esitys. Heille on raskaampaa kun joku erehtyy luulemaan sitä esitykseksi.

Mutta erilaisuus on voimavara. On parempi että on enemmän tarjontaa ja hyviä elokuvia, sarjakuvia, kirjoja ja musiikkia. Enemmän on enemmän, koska se hyvä on subjektiivinen piirre.
Koko foorumin idea on keskustelu. Keskustelu ei tarkoita kaikkien hymisevän yhtä mieltä. Totta kai oman kannan tuki laukaisee aivohormoneja ja on aina mukavaa löytää oma " heimonsa", mutta perusteltu vastakkainen kanta on parempi.
Ei vain koska jos faktat osoittavat itsensä olleen väärässä se kasvattaa, kivuliaasti mutta kasvattaa, niin myös opettaa yleisemmin maailmasta jos on valmis kuuntelemaan.
Itsekin pidän monia ihmisiä ihan fiksuina vaikka pitävät beatlesin musiikista ja kaurismäen rannoista,

Mutta edellytän yhä että tuomitsee kokemuksen ja tiedon pohjalta. Jos olet katsonut Supergirl elokuvan kuuntelen kyllä. Jos et, ääntä maailmaan mahtuu.
Tänä vuonna saamme kohta Spider-Man Brand New Day elokuvan ja Avengers Doomsday elokuvan sekä Clayface kauhuelokuvan. Osasta tämä on sarjakuvafilmatisointien tämän lajityypin " kohtalon hetket" jonka sen yleisö kyllästyy teorian olen kuullut viimeiset  kymmenen viisitoista vuotta.
Mikäli ovat oikeassa hienoa että todistin sen kulta-ajan koska olen katsonut myös mitä sarjakuvaelokuva oli ennen.

Ja odotan sitä keskustelua nykyään kvaakissa harvemmin käyvän herrasmiehen kanssa Supergirl elokuvan saralta. Trailerin ja Woman of Tomorrow sarjiksen osalta kun päästiin kolmeen tuntiin väittelyä.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Darth Mika - 21.07.2026 klo 15:34:30
Tekoälyähän ei Supergirl elokuvassa tiedettävästi ole käytetty. Epäilemättä sitä tullaan käyttämään kaikista tunnetuista syistä.
Mutta itselleni Martin Scorsesen väite ei pidä vettä. Herran esiinnyttyä Mandalorian & Grogussa muukalaishahmona keskellä tehoste-elokuvaa on, ehkä väärin tulkitusti, vinkki ettei hänkään ole enää aivan sitä mieltä.
Varsinkin kun niitä pienimuotoisia elokuvia on tehty koko ajan.
Suurimpaan osaan samaa mieltä. Ainakin osittain.
Käsikirjoitus on se tärkein osuus mutta ilman hyviä näyttelijöitä ei saada hyvääkään käsistä toimimaan.
Samalla karkealla yleistyksellä voi sanoa että ne elokuvat jotka ovat parantuneet budjetin pienuudella ovat harvassa.

Minusta lähtökohtana se että CGI efekteillä ei saa hyvää elokuvaa tehdyksi on yhtä outo kuin väite että parhaat elokuvat ja musiikki tehtiin 1960-,1970-,1980- tai 1990-luvulla koska sanoja itse oli nuori ja vastaanottavassa tilassa.
Uskokaa tai älkää ymmärrän näkökohdat.
Tehosteet ja digitaalisuus ovat tuoneet paitsi niitä säästöjä myös lisänneet turvallisuutta iso osa CGIsta kun on turvavaljaiden vaijerien häivytystä tai sinisen hihan amputaation luomista sekä maskeerauksen tukea esimerkiksi vanhentamisessa ja nuorentamisessa.

Ihmiset tekevät elokuvia ja monelle koko konsepti on mahdoton: koko lajityyppi on lapsellinen, fasistinen ja tylsä ja kokonaan epärealistinen.
Voisin kuluttaa aikaa virheiden toteamiseen mutta enää ei tarvitse.
Nykyisin maailma on sen verran pienentynyt kasvaessaan valtavaksi että valikoimaa on.
Toki pienemmillä paikkakunnilla joissa on se yksi tai kaksi elokuvateatteria valikoima on suppeampi. En valita sen nähneenä kun Titanic ja Pekko Aikamiespoika ovat toista vuotta ja kaiken muun katsominen ennen suoratoistoja ja internettiä alkoi yhdensuuntaisesta 50km matkasta.

Se miksi puolustan on että tämä on elokuvana hyvä. On minulle moraalisesti kyseenalaista olla puolustamista sellaista. Ryhmäpaineella voi yrittää taivuttaa mutta se on hedelmätöntä. Tiedän ettei se toimi toisinpäin, koska lähipiirini tietää vihaa lähentelevän inhoni beatlesiin, james bondeihin ja esimerkiksi kaurismäkien tuotantoon ja la la landiin olevan kokemuksiin pohjaava ominaisuus, ei esitys. Heille on raskaampaa kun joku erehtyy luulemaan sitä esitykseksi.

Mutta erilaisuus on voimavara. On parempi että on enemmän tarjontaa ja hyviä elokuvia, sarjakuvia, kirjoja ja musiikkia. Enemmän on enemmän, koska se hyvä on subjektiivinen piirre.
Koko foorumin idea on keskustelu. Keskustelu ei tarkoita kaikkien hymisevän yhtä mieltä. Totta kai oman kannan tuki laukaisee aivohormoneja ja on aina mukavaa löytää oma " heimonsa", mutta perusteltu vastakkainen kanta on parempi.
Ei vain koska jos faktat osoittavat itsensä olleen väärässä se kasvattaa, kivuliaasti mutta kasvattaa, niin myös opettaa yleisemmin maailmasta jos on valmis kuuntelemaan.
Itsekin pidän monia ihmisiä ihan fiksuina vaikka pitävät beatlesin musiikista ja kaurismäen rannoista,

Mutta edellytän yhä että tuomitsee kokemuksen ja tiedon pohjalta. Jos olet katsonut Supergirl elokuvan kuuntelen kyllä. Jos et, ääntä maailmaan mahtuu.
Tänä vuonna saamme kohta Spider-Man Brand New Day elokuvan ja Avengers Doomsday elokuvan sekä Clayface kauhuelokuvan. Osasta tämä on sarjakuvafilmatisointien tämän lajityypin " kohtalon hetket" jonka sen yleisö kyllästyy teorian olen kuullut viimeiset  kymmenen viisitoista vuotta.
Mikäli ovat oikeassa hienoa että todistin sen kulta-ajan koska olen katsonut myös mitä sarjakuvaelokuva oli ennen.

Ja odotan sitä keskustelua nykyään kvaakissa harvemmin käyvän herrasmiehen kanssa Supergirl elokuvan saralta. Trailerin ja Woman of Tomorrow sarjiksen osalta kun päästiin kolmeen tuntiin väittelyä.
Toivoisin, että väki boikotoisi kaikkia tekoälyllä tehtyjä leffoja. Ei ne ole oikeita leffoja mun mielestäni. Ja haluan oikeita näyttelijöitä...tämä siis oma mielipiteeni ja toivon että se saa yleisesti kannatusta.

Ja kyllä kvaakissa pitää olla mielipiteitä ja niitä pitää tuoda julki. Kuitenkaan käyttäydytään sivistyneesti, eikä tapella. No ei täällä enää tapella niin kuin ennnen vanhaan...väki sivistynyt hieman.

Mitä tuohon Doomsday leffaan tulee, niin saman päivänä tulee myös Dune Part 3 ensi-iltaan. Ihan käsittämätöntä, että kaksi suurleffaa tulee saamaan aikaan. Kumpikaan studio ei halua muuttaa päivämääräää. No molemmat kärsii ja rahaa tulee vähemmän. Tosi tyhmää. Itse meinaan katsoa Supergirlin suoratoistolta, jos se tulee Disney +, Netflix tai Prime Timelta. HBO maxia en enää tilaa, kun Trumpin joku yhtiö osti sen. Jos se on suoratoistolla hyvä leffa, niin voin sen jopa ostaa fyysisenä levynä. Spiderman-leffan ensi-iltaan on jo liput ostettuna.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: vekka_of_savo - 21.07.2026 klo 18:23:24
Eiköhän HBO MAX ole juurikin se mihin tulee tuotantoyhtiön takia. Ei ainakaan Disney+, kun se on taas Marvelin valtakuntaa.

Tekoäly tulee elokuviin, halusi sitä tai ei ja voi olla jatkossa paljon paremman näköistä, kuin nykyinen CGI.
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 24.07.2026 klo 20:32:29
Pistän tähän nyt vähän juttua yleisesti supersankarileffoista kun edellä on jo puhuttu yleisesti niistä ja niiden kassamenestyksistä, yleisöistä ja kriitikoista.

Critics’ Choice Super Awards -palkinnot yrittävät nostaa eräiden väheksyttyjen genrejen arvostusta jakamalla niille omat tunnustukset. Nämä genret, jotka eivät yleensä pärjää Golden Globeissa ja Oscareissa, on näissä palkinnoissa pantu neljään luokkaan: supersankari, toiminta, kauhu ja science fiction/fantasia.

Superman sai äskettäin tämän vuoden palkintojen nimityksiä ehdolle eniten, kuusi kappaletta. Ne olivat kategorioihin paras supersankarielokuva, paras miesnäyttelijä (kolmelle eri näyttelijälle), paras naisnäyttelijä ja paras pahis (tässä ovat kaikki genret yhdessä).

The Fantastic Four: First Steps sai neljä ehdokkuutta: paras supersankarielokuva, paras miesnäyttelijä ja paras naisnäyttelijä (kahdelle eri naisnäyttelijälle).

Supergirl sai kaksi nimitystä: parhaaseen supersankarielokuvaan ja parhaaseen naisnäyttelijään.

Masters of the Universe sai neljä ehdokkuutta: paras supersankarielokuva, paras miesnäyttelijä, paras naisnäyttelijä ja paras pahis (kaikki genret yhdessä).

MotU ehkä luokitellaan yleensä fantasiaksi eikä supersankareiksi. Joka tapauksessa nämä neljä leffaa tuntuvat putsaavan pöydän, koska ne kaikki ovat ehdolla myös parhaaksi supersankarielokuvaksi. Tänä kesänä ja syksynä tulee teattereihin toki lisää elokuvia, mutta niiden ehdokkuudet siirtyvät ensi vuodelle.

Supergirliin tämä liittyy siten, että Supergirl ja Milly Alcock nimettiin ehdolle. Kriitikot, jotka jakavat näitä palkintoja, eivät onneksi katso ensisijaisesti sitä, miten elokuvat ja sarjat menestyivät lippuluukuilla tai tv:n katsojamittauksissa.

On totta, että taloudellinen tuotto ei välttämättä kerro teoksen laadusta, vaan enemmän siitä, että se on löytänyt yleisönsä. Hyvä esimerkki lienee alkuperäinen Star Trek -tv-sarja, joka aikoinaan sai vain nihkeät katsojamäärät, mutta nykyään sitä arvostetaan älykkäänä ja uraauurtavana sarjana. Tuottoa voi tulla myös myöhemmin muuta kautta. Ensimmäinen Transformers-elokuva (https://en.wikipedia.org/wiki/The_Transformers:_The_Movie) oli teattereissa floppi, mutta se nosti lelujen myyntiä tähtitieteellisesti ja möi erinomaisesti myös videona, ja lisäksi nykyään fanit pitävät sitä selvästi parhaana TF-elokuvana.

En jaksa käydä läpi television supersankarisarjojen ehdokkuuksia noissa palkinnoissa. Mainittakoon toimintaelokuvista, että suomalaisittain kiinnostava Sisu: Road to Revenge on niissä ehdolla kahdessa kategoriassa: paras toimintaelokuva ja paras miesnäyttelijä. Voittajat julkistetaan 6. elokuuta. Lähde: Variety (https://variety.com/2026/film/awards/critics-choice-super-awards-2026-nominations-superman-1236811861/).
Otsikko: Vs: Supergirl (2026)
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 07.08.2026 klo 17:47:57
Voittajat julkistetaan 6. elokuuta. Lähde: Variety (https://variety.com/2026/film/awards/critics-choice-super-awards-2026-nominations-superman-1236811861/).

Seurantaa näistä Super Awards -palkinnoista. Superman voitti parhaan supersankarielokuvan palkinnon, Superman David Corenswet valittiin parhaaksi miesnäyttelijäksi, ja Supergirl Milly Alcock parhaaksi naisnäyttelijäksi. Kaikki äänestystulokset näkee mm. täältä (https://deadline.com/2026/08/2026-critics-choice-super-awards-winners-list-1237027805/).