Kiitos selvennyksistä. Nämä YouTube-selittäjät ovat tuntemattomia suuruuksia minulle. Katsoin ensin annetusta videosta vain otsikon, joka oli elokuvaa haukkuva.
Mutta nyt kun olen joitain Supergirliä kriittisesti arvioivia arvioita nähnyt, on niiden pohjalta mielikuva lähinnä se, että he odottivat elokuvan olevan erilainen ja koska se ei vastaa heidän odotuksiaan (esimerkiksi siitä, millainen supersankarielokuvan tulisi olla), on elokuva siksi huono. Minä taas pidin siitä ratkaisusta, että tämä ei ole tavanomainen supersankarielokuva, vaan enemmänkin scifi-seikkailu. Toisaalta Gunn itsekin on todennut, että he ovat rakentamassa DC elokuvauniversumia, eivät pelkkää maailmaa.
En ole nähnyt leffaa, mutta olen lukenut siitä ja rohkenen kommentoida. Sanomassasi odotuksessa, Veli, on varmaan paljon perää. Varmaan odotettiin ja toivottiin, että Terästyttö elokuvassa olisi kuin vanhoissa sarjakuvissa eli viaton vaalea tyttö. Nyt hän juo ja kiroilee ja on aggressiivinen ja sotkuinen, eikä ole niin esikuvallinen. Trailerissakin Krypto kusi Teräsmiehen kuvan päälle.
On tuota tarinaakin ihmetelty. Se on kovin synkkä ja vakava, eikä ole pienille lapsille sopivin: siinä pahikset pyörittävät tähtijärjestelmien välistä tyttöjen kidnappaus- ja hyväksikäyttörinkiä. Huh.
Kun sana tästä on levinnyt, jotkin amerikkalaiset perheet ovat jättäneet teatterin välistä. Ymmärrän tämän tarinakritiikin oikein hyvin. Itsekään en ensimmäiseksi haluaisi nähdä supersankarileffaa tällaisesta aiheesta.
Jotkut kriitikot myös sanovat, että elokuvan ajoitus kovien kilpailijoiden Toy Story 5:n ja Kätyrien & Monsterien kanssa oli väärä. Lapsiperheet ovat menneet niihin. Edelleen on spekuloitu, että DCU:ssa olisi nyt välillä pitänyt julkaista jonkin muun sankari kuin taas ”Superin” elokuva. Edelleen voi ehkä sanoa, että Yhdysvalloissa aivan ensimmäiset arvostelut ohjaavat yleisöä kovasti, ja nyt kun leffa sai heti tuomitsevat arvostelut, moni ajatteli, että se on huono, ja katsojamäärät romahtivat. Leffojen arvostus voi kuitenkin nousta myöhemmin.
Kävin tänään katsomassa Supergirl elokuvan erinomaisessa seurassa Itiksen IMAX teatterissa.
Koska uskon vakaasti että vain elokuvan nähneiden mielipiteillä on mitään arvoa.
Critical Drinker on säälittävä tapaus joka tekee ensin päätöksen edes katsomatta elokuvaa.
Hänelle ja Suomen niinsanotuille elokuvakriitikoille ajattelunsa ulkoistaneilla ei ole oikeuksia.
Elokuva mukaili mainiota Supergirl Woman of Tomorrow sarjakuvaa. Säilyttäen myös sen lopetuksen idean. Tämähän huomioitiin myös hatunnoston myötä ( Brigandien [ oikea lainsuojaton termi jota ei käännetty] tukikohdista yksi on piirtäjä Bilquis Evelyn mukaan Bilquis planeetta)
Tätä myös muokattiin suurelle yleisölle helpommin käsiteltäväksi, sillä juuri tästä:
On tuota tarinaakin ihmetelty. Se on kovin synkkä ja vakava, eikä ole pienille lapsille sopivin: siinä pahikset pyörittävät tähtijärjestelmien välistä tyttöjen kidnappaus- ja hyväksikäyttörinkiä. Huh.
Kun sana tästä on levinnyt, jotkin amerikkalaiset perheet ovat jättäneet teatterin välistä. Ymmärrän tämän tarinakritiikin oikein hyvin. Itsekään en ensimmäiseksi haluaisi nähdä supersankarileffaa tällaisesta aiheesta.
totaalisesti eri mieltä.
Oikeastaan ainoat muutokset jotka itse olisin elokuvaan tehnyt olisi väkivallan määrän lisääminen ja palauttanut sarjakuvan ison teeman, kansanmurhan, tähän
Mutta hyvin rullasi.
Näyttelijät olivat hyvin roolitetut.
Ensin Teräksisen tytön taakasta, edellinenSasha Calle oli sen kovin monin eri tavoin kosahtaneen Flash elokuvan valopilkku, siinä oli ihan ok Michael Keaton Batman leffa ja hyvä Sasha Calle Supergirl elokuva mutta nimihahmo Flash veti molemmat alas mukanaan.
Niinpä se että Milly Alcock on roolissaan hyvä, koska on sarjakuvien mukainen. Ei niitten wanhojen, minusta melko paskojen joissa on vaalea Elovena perus-arjalainen kiltti bimbo. Sitä Supergirl ei ole ollut aikoihin.
Krypto pelittää myös, vaikka tämä osuus juonesta lienee Woman of Tomorrow:hin tullut Tom Kingin katsottua John Wickin.
Jason Momoan loikka Aquamanista Lobon kettinkisaappaisiin on onnistunut. Itse tykkäsin. Kauniimpi osapuoli väittää minun muistuttavan Momoaa.
Loboa ja empaattista viisauttaan tarvitaan elokuviin.
Eve Ridleyn Ruthye on sarjakuvasta suoraan siirretty ja kannattelee elokuvaa. Muistan kahdesti ajatelleeni että tästä lapsinäyttelijästä tulee vielä jotain. 1994 Leonissa Natalie Portmanin kohdalla ja kymmenkunta vuotta sitten Coenin veljesten True Gritin Hailee Steinfeldin kohdalla. Ja nyt taas.
Ihan sama floppaako vai ei, tämän maailman tero karstastenpäät ja critical drinkerit ovat väärässä. Samalla tasolla kuin se valitettava Hesarin Supergirl Maailma jutussa ollut Römpötin haastattelun epäily Johanna Sinisalolta että elokuvassa ei ole vahvaa toimijaa trailerin perusteella.
Heistä elokuva tarjoaa ihastuttavan kuvauksen repliikin muodossa:
Autettaisiin kyllä, mutta ei ole moottoreita eikä munia.
Odotten missä vaiheessa Supergirl tulee suoratoistoon. Katsoin juuri sen 1984(?) vuoden leffan ja täytyy sanoa, että melkoisesti saavat Gunn ja Alcock tsempata jos meinaavat päästä viihdyttävyydessä samalle tasolle. Tuo vanha elokuva on hassu samalla tavoin kuin 60-luvun Batman, tahattomasti tosin. Campia yhtä kaikki ja pidän myös siitä "eloveena-tyylistä". Kasarilla leffaan oli palkattu itseään nöyryyttämään (ilmeisesti Supermanin innoittamana) aikansa suuria elokuvatähtiä. En tiedä, kun asiaa ole muuten seurannut, kuin tämän ketjun kautta, onko uutuudessa muita staroja kuin Momoa?
Meillä on selkeästi täysin eri kategoriat/ merkityssisällöt viihdyttävälle.
Olen toki nähnyt vanhat Batman tv-sarjan ja Slater Supergirl kalkkunan mutta jollei tarvitse palata esimerkiksi artikkelin takia tai tule uhatuksi väkivallalla sellaisen uskottavan " omaa kyvyt ja halun toteuttaa" toimijan osalta:en palaa niihin.
En usko että lasket nykyistä Teräsmiehen esittäjää David Corenswetia joten ei ole.
Siinä missä Batmanista on ehditty tehdä ties kuinka monta erilaista tulkintaa ja versiota, Teräsmies ja -tyttö olivat hyvin pitkään lähempänä sitä alkuperäistä. Yksiulotteista, kirkasotsaista hyvistä. Samaan aikaan joka sukupolvella on kuitenkin omat Teriksensä. Ehkä tämän elokuvan suosiota voi verrata minkä tahansa heikosti lehtenä myyvän hahmon elokuvasuosioon. Guardians of the Galaxy toki muistetaan poikkeuksena. Mutta muistetaan myös aika kun (super)sarjakuvasankari -elokuvat floppasivat järjestään.
Sampsan pointti budjetin koosta suhteessa odotettuun menestykseen on hyvä. Se että suuri yleisö tai nörttilaumat eivät ole tykänneet tästä elokuvasta saattaa olla elokuvan laadun suhteen hyvä merkki. Amerikkalaiset blockbusterit onnistuvat nykyään todella harvoin olemaan katsomisen väärtejä.
Sampsan huomio budjetista on oikea. Siitä vedetty arviosi miksi on minusta tahallisesti tai tahattomasti väärässä.
Monen mielestä amerikkalaiset blockbusterit ovat aina olleet huonoja ja suuri yleisö on tyhmä kun ei katso kahden tunnin draamaa serbialaisesta lammaspaimenesta.
Usein nostetaan juuri laatu esiin, sen on oltava huonompi kuin ne vanhat joista itse pidin, eri aikakautena vuosikymmenen tai muutama sitten, jotka ovat tuotoltaan ja katsojamääriltään heikompia. Osa on silti vallan erinomaisia elokuvia.
Varsinainen syyhän on osin sama kuin aiemmin mainitsemani joka ei liity elokuviin, sarjakuviin tai niitten laatuun:
Maailman talous.
Jopa työssä käyvillä on vaikeaa löytää paitsi aikaa käydä elokuvissa myös rahaa.
Ilman sarjalippuja tai tarjottua ennakkoesitystä elokuvissa käynti vie ilman mahdollisia matkakuluja sen 18-23€ Suomessa ja sen 19-25$ Yhdysvaltain puolella.
Tämä:
Mä en tiedä yhtäkään kakaraa väliltä 7-15v kuka näitä enää katsoisi, jos ei sitten joku isäukko niitä tuputa penskoilleen. Pennut ei noin yleisesti välitä ja se sukupolvi joka näitä fanitti joskus 10+v sitten, on jo aikuisia ja monella perheet ja muuta tekemistä, kun katsoa kyseisiä elokuvia. Kun on nähnyt yhden, niin on nähnyt kaikki. Itse en todellakaan kuulu enää kohderyhmään 50v ykänä
on tarkoituksellista trollausta.
Ne sukupolvet jotka ovat nähneet sen supersankarielokuvien olettavasti kultakauden ovat tosiaan kasvaneet aikuisiksi köyhyyteen ja jos jostakusta miten muka parikymmentä liikuttaa taloutta mihinkään suuntaan niin kokeile itse Suomessa alle 600€/kk tai Yhdysvaltain kehitysmaassa ilman mitään kunnon sosiaaliturvaa.
Sampsan pointti isoista tykeistä, oli se Batman tai Spider-Man, pätee. Ne ovat yhä yhtä kuin" lupa painaa rahaa".
Niitä käydään katsomassa joka tapauksessa.
Mutta siinä missä palkkoihin verrattuna elokuvissa käynti oli aiemmin, kuten sarjakuva, roskakulttuuria ja rahvaan luksusta se on hinnoiteltu ulos.
Elokuvastudiot ovat löytäneet tilapäisesti ratkaisun: alustatalous/ feodaalimalli = suoratoistot joissa kuluttaja ei missään vaiheessa omista mitään mutta maksaa silti.
Ja nehän nielevät sen ja kiittävät jälkeen kohteliaasti koska kunnioittaa pitää rikkaampia.
Ja siis Guardians of the Galaxy ei ollut silloin huonosti myyvä, ainoastaan Suomessa likipitäen tuntematon. Nämä kaksi asiaa eivät liity toisiinsa saati Suomessa tuntemattomia ole osoitus laadullisesti huonosta.
Itselleni supersankarielokuvien nousu johtui vain ja ainoastaan kahdesta syystä, joista molemmat ovat täysin eri kuin Reimalla.
Toinen, usein mainittu, on tehosteteknologian kehitys joka on valtava osuus, mutta vain osatotuus.
Elokuva ja sarjakuva ovat eri taiteita mutta se että seurattiin sarjakuvaa ja sen lainalaisuuksia eikä tehty jotain lelumainosta lapsille. Lähdettiin tekemään elokuvia, joissa vaan on avaruusmuukalaisia, magiaa ja supervoimia mukana.
Ei niistä todellakaan moni ole hyvä, mutta moni on.
Se miksi puolustan elokuvaa on että se on paitsi genressään myös elokuvana hyvä. Sanon tämän ihmisenä joka käy keskimäärin 50 kertaa vuodessa elokuvissa, toki festarit kuten Night Visions ja kovasti itselleni vuosi vuodelta vähemmän kiinnostava Rakkautta ja Anarkiaa auttavat. Ja kuten Reima minä muistan sen ajan kun meni katsomaan sarjakuvafilmatisointeja ja pettyi.
Vuosikymmeniä sitten nuorena miehenä koetin ajatella että parempaan vaan ei pystytty koska efektit ja resurssit mutta kun on katsonut miten saman aikakauden elokuvia on tehty hypoteesi ei kestä vettä.
Eli olisi voitu tehdä kunnollinenModesty Blaise mutta tehtiin pistävä perhonen.
Samoin sen paskan Stallone" Judge Dredd" elokuvan kanssa tai Jim Carrey Maskin.
( Vaikka vihaankin syvästi sekä 1960-luvun Batman sarjaa ja Modesty Blaise"elokuvaa" ovat ne aikansa vankeja mille ei valitettavasti mitään voi)
Ja haluttiin tai ei elämme maailmassa jossa ei ole järkeä tai logiikkaa edes vanhojen sarjakuvien tai showvapaapainin mittareilla: niin meillä kuin maailmalla eritoten on vallassa hahmoja jotka ovat suoraan repäisty joko Batmanin tai Dick Tracyn konnagalleriasta tai hyvällä tuurilla (miten on tultu siihen että on tuurilla?) ovat vain Kummeli-hahmoja.
Ne sankarit pitkälti loistavat poissaolollaan.
Osasta koko lajityypin idea on passivoida ja infantilisoida asioita " kyllä joku pelastaa ja status quo über alles" mutta oma lähestymiskulmani on enemmän sieltä Kuoleman kommenteista romaanin Hogfather Karjupukki lopulta.
Lisään tähän spoilerin alle alkukielellä mikäli on vieras keskustelu KUOLEMAN ja ottotyttärensä Susanin välillä:
"Tooth fairies? Hogfathers? Little—"
YES. AS PRACTICE. YOU HAVE TO START OUT LEARNING TO BELIEVE THE LITTLE LIES.
"So we can believe the big ones?"
YES. JUSTICE. MERCY. DUTY. THAT SORT OF THING.
"They're not the same at all!"
YOU THINK SO? THEN TAKE THE UNIVERSE AND GRIND IT DOWN TO THE FINEST POWDER AND SIEVE IT THROUGH THE FINEST SIEVE AND THEN SHOW ME ONE ATOM OF JUSTICE, ONE MOLECULE OF MERCY. AND YET—Death waved a hand. AND YET YOU ACT AS IF THERE IS SOME IDEAL ORDER IN THE WORLD, AS IF THERE IS SOME...SOME RIGHTNESS IN THE UNIVERSE BY WHICH IT MAY BE JUDGED.
"Yes, but people have got to believe that, or what's the point—"
MY POINT EXACTLY.
Terry Pratchett, Hogfather
Sinisalo ja Ruokosenmäki olivat tosiaan tykänneet. Se on hienoa että ihmiset löytää fanitettavaa. Sen verran nyt kuitenkin vielä kommentoin, että kun maailman sivu on hehkuteltu erilaisia supesankarien vastustajia, niitä mielenkiintoisia pahiksia jotka usein "varastavat" koko stoorin, niin Supergirlissä nähtiin kyllä ylivoimaisesti typerin ratkaisu ikinä. Ei mitään selitystä miksi sillä urpolla oli sellaiset voimat tai mikä oli tämä ihmeellinen lamautusmyrkky, joka tehosi Terästyttöön myös keltaisen auringon vaikutuspiirissä.
Olisiko osin kyse siitä että sarjakuvia lukeneet tuntevat paremmin Supergirlin ja -manin uudet voimat, joita jossain vaiheessa Byrne tai joku on vähentänyt. Meille muille superhenkilöiden ominaisuudet ja niiden puute olivat kyllä täyttä dadaa.
Elokuvissa ja usein sarjakuvissa toki Teriksen ja Terästytön huippunopeus on myös sellainen ominaisuus mikä on hankala hahmottaa. Kun joissain tilanteissä ollaan todella nopeita, mutta joskus sitten taas 24ruutua sekunnissa riittää hyvin tominnan taltiointiin...
Pysyn kannassani, mitä enemmän realismia näihin yritetään tuoda sitä paskemmaksi ja käsittämättömämmiksi muuttuvat. Joko niin että hahmoilla on oma satumaailmansa omine lainalaisuuksineen (joissa pysytään) tai sitten niin että edes yritetään pitää realismista kiinni ja "ihmeiden" määrä pysyy niissä muutamassa minkä uskottava tarina kestää.
Ei mitään selitystä miksi sillä urpolla oli sellaiset voimat tai mikä oli tämä ihmeellinen lamautusmyrkky, joka tehosi Terästyttöön myös keltaisen auringon vaikutuspiirissä.
Paitsi että oli selitetty.
se lamautusmyrkky oli erikseen ja kuten lopussa sanoi että kyseessä on nuolissa kryptoniitti, tuo 1940-luvulla radiokuunnelmista tuotu juttu
Ei tarkoita että on täydellinen, mutta kyllä selitettiin niille jotka eivät sarjakuvia lue.
Paitsi että oli selitetty.
se lamautusmyrkky oli erikseen ja kuten lopussa sanoi että kyseessä on nuolissa kryptoniitti, tuo 1940-luvulla radiokuunnelmista tuotu juttu
Ei tarkoita että on täydellinen, mutta kyllä selitettiin niille jotka eivät sarjakuvia lue.
Niin kuvittelin että lamautusmyrkky ja kryptoniitti oli nimen omaan erikseen, kaksi eri asiaa.
Mutta ehkä olin jo siinä vaiheessa luopunut ajatuksesta että elokuvassa on mitään järkeä, että en ollut tarpeeksi tarkkaavainen. :)
Niin kuvittelin että lamautusmyrkky ja kryptoniitti oli nimen omaan erikseen, kaksi eri asiaa.
Mutta ehkä olin jo siinä vaiheessa luopunut ajatuksesta että elokuvassa on mitään järkeä, että en ollut tarpeeksi tarkkaavainen. :)
Ei kyllä olet oikeassa mutta säilyen Mustanaamiokerhon salasivuilla jotta elokuvaa katsomattomat eivät spoilaannu:
ne ovat eri asioita. Kryptoa ei voida siirtää punaisen auringon alta koska on liian heikkona myrkytyksestä ja saatuaan tietää Karan kryptonilaisuudesta Krem terästi nuolet kryptoniitilla.
Eli noudattaa sisäistä logiikkaa. Punainen aurinko ja kryptoniitti kun ovat ( magian ohella) ne millä kryptonilaiset saa samalle tasolle muiden kanssa.
Näitä käy.
Ei kyllä olet oikeassa mutta säilyen Mustanaamiokerhon salasivuilla jotta elokuvaa katsomattomat eivät spoilaannu:
ne ovat eri asioita. Kryptoa ei voida siirtää punaisen auringon alta koska on liian heikkona myrkytyksestä ja saatuaan tietää Karan kryptonilaisuudesta Krem terästi nuolet kryptoniitilla.
Eli noudattaa sisäistä logiikkaa. Punainen aurinko ja kryptoniitti kun ovat ( magian ohella) ne millä kryptonilaiset saa samalle tasolle muiden kanssa.
Näitä käy.
Tarkoitan sitä kun Kara myrkytettiin. Maito onneksi auttoi. Meni minulta aivan ohi että miten tää on mahdollista?
Voidaan joskus palata muihin leffan outouksiin jos jaksetaan. Tosiaa lopetin jossain vaiheessa epäloogisuuksien miettimisen, mutta edelleen Supergirl on mulle "vuoristorata-elokuva" jossa keskitytään toimintaan. Kässäri on ohut ja siinä voi tapahtua ihan mitä vaan (tyyliin 13-vuotias tavis-ihminen hakkaa karskin soturin, joka on laittanut jumalan vankilaan), joten mitkään pelastumiset tai turpaanvetokohtaukset eivät todettuna mulla tuota minkäänlaista nautintoa.
Tarkoitan sitä kun Kara myrkytettiin. Maito onneksi auttoi. Meni minulta aivan ohi että miten tää on mahdollista?
Mä luulen, että tässä on ollut taustalla jonkinlainen vanhan kansan tai urbaanin legendan viisaus, että maito neutraloisi myrkyn. Googletin ja selvisi, että maito voi päinvastoin jopa pahentaa tilannetta, sillä se voi jopa nopeuttaa myrkyn imeytymistä elimistöön.