Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10
1
Eurooppalaiset sarjakuvat / Vs: Joakim Pirisen sarjakuvista
« Uusin viesti kirjoittanut Ördög 20.06.2024 klo 19:21:46 »
Socker-Conny esitellään Sveriges Radion "Klassikern"-ohjelmassa.

https://sverigesradio.se/avsnitt/socker-conny-serietrollet-som-valte-nationen
2
Lännensarjakuvat / Vs: Hopeanuoli -lehti
« Uusin viesti kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi 20.06.2024 klo 11:41:48 »
Siltä varalta että äsken mainittu linkki ei joskus toimi: tuo on Ylen podcast nimeltä ”Lapsuuden intiaanisankareiden jäljillä”. Julkaistu 21.6.2021. Kuuntelin sen. Podcastissä mainitaan juuri tuo Hoppari 6/76:ssa ollut valokuva, jonka Oiyahe liitti.

Tuo on kiva radiodoku, joka tallentaa Hopeanuolen ja intiaaniharrastuksen merkitystä ennen. Äänessä olevat sanovat realistisesti, että Hopeanuoli-lehti ei menestyisi enää, koska nykyään lapset ja nuoret viettävät aikaa ruudun äärellä. Lehtiä ei lueta ja intiaanileikit metsässä ovat muuttuneet Pokemonin pelaamiseksi.

Hopeanuolen kääntäjän lisäksi dokumentissa on mukana joitakin lehden avustajia – ainakin Juha Hiltunen ja Simo Hankaniemi olivat sellaisia. Ruudinsavu 2/2005:n mukaan Hankaniemi käytti lehdessä nimimerkkejä Caga, Nolgee ja Palava Sateenkaari ja kirjoitti vuosina 1981–85 lähes sata artikkelia. Hiltunen käytti omaa nimeään laatien noin 30 artikkelia 1979–83.
3
Lännensarjakuvat / Vs: Hopeanuoli -lehti
« Uusin viesti kirjoittanut Oiyahe 19.06.2024 klo 17:29:13 »
Hyvää tietoa. Paljon selventyi, mutta samalla heräsi lisää kysymyksiä.

Tuskin nuo vaihtuvat hevosten nimet olivat kääntäjien virheitä, vaan ne lienee sitten käännetty sanasta sanaan norjalaisista versioista. Kahden vuoden viive näyttää tosiaan olevan ensimmäisestä lehdestä lähtien. Toisaalta ei varmaankaan suoraviivaisesti, sillä lehdet eivät näyttäneet ilmestyvän samassa kronologisessa järjestyksessä kuin Norjassa. Tästäkin syystä materiaalin loppumiseen vetoaminen oli tosiaan erikoista.

Vuoden 1983 uudistus vaikutti varmasti paljon. Ainakin omalla kohdallani oli erittäin tärkeää, että lehdessä jaettiin myös muuta tietoa.

On varmasti totta, että suurin buumi oli ohitse juuri samaan aikaan kuin kotitietokoneiden aika alkoi. C64 ja Spectrum 48 saivat suuren suosion samoihin aikoihin. Samalla taisi alkaa myös VHS- ja Betamax-videonauhurien kulta-aika.

Tässä muuten mielenkiintoista juttua Hopeanuolesta. Myös kääntäjä Ari Korvola äänessä.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-50822347

ps. kuvassa Ukkoskarhu eli Seppo Haltsonen. Lehti 6/76.
4
Lännensarjakuvat / Vs: Hopeanuoli -lehti
« Uusin viesti kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi 19.06.2024 klo 15:39:40 »
Kiinnostaa myös, mitä Anssi Hynynen on mieltä Tanssii susien kanssa (Dances with Wolves, 1990) -elokuvasta.

Olemme off topic, mutta kerron. Hynynen tosiaan kirjoittaa tästä elokuvasta Ruudinsavu 2/2005:ssa klassikkoelokuvien esittelyn sarjassa. Minusta hän kertoo itse elokuvasta yllättävän vähän keskittyen enemmän sen taustoihin. Selvästi oletetaan, että lukija on jo nähnyt ja muistaa hyvin filmin.

Arvostelijan mukaan elokuva on toteutettu komeasti ja se uudisti lännenelokuvien intiaanikuvan. Leffa kritisoi länsimaista elämäntapaa ja valkoisten antamaa intiaanikuvaa. Tosin kliseisesti valkoisen sankarin intiaanirakastettu saa surmansa lopussa.

Kevin Costnerilla oli vaikeuksia saada elokuvalleen rahoitus, koska ensin osa dialogista tapahtui lakotaksi ja koska filmi oli kolmituntinen. Ohjaajan versio on 52 minuuttia pidempi kuin teatteriversio, mutta jopa parempi. Lakotat valikoituivat alkuperäisasukkaiksi kuvauspaikan takia. Alkuperäisessä Michael Blaken romaanissa ei ole siouxeja, vaan komansseja.
5
Lännensarjakuvat / Vs: Hopeanuoli -lehti
« Uusin viesti kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi 19.06.2024 klo 15:27:28 »
Tuossa Ruudinsavussa on ilmeisesti ainakin seuraavat kirjoitukset:

Preerian tarumainen sankari - Hopeanuoli / Petri Poikus

Hopeanuolen avustajat olivat innokas porukka - Valkoinen Kilpi, Nolgee ja kumppanit / Petri Poikus

Kääntäjä Ari Korvola muistelee - Sölvpilenistä Hopeanuoleksi / Petri Poikus

Eli jo epäilty norski-versio voi siis tosiaan paljastua suomalaisen Hopparin lähteeksi.

Luin Ruudinsavu 2/2005:n huolella. Siinä on tosiaan juuri nuo kolme artikkelia Hopparista. Oikein hyvä ovatkin! Tässä viestissä on Janne tiivistänyt artikkelien sisältöä:

Ukkospilvi oli Seppo Haltsonen, karismaattinen ja hiukan hankalan luonteen omannut intiaanitietäjä. Hän marssi toimitukseen heti lehden julkaisun alettu ja sai lehden avustajan vakanssin. Avustajia oli muitakin, mutta Haltsonen oli tärkein. Haltsonen sai tietonsa kirjoista ja muilta avustajilta, ja joskus merkkasi muilta saamansa tiedot härskisti omiin nimiinsä. Hän oli taitava käsistään ja valmisti mm. myytäviä intiaanituotteita. Hän myös veti Suomessa järjestettyjä Intiaanileireijä. Hän kehitti ns. tussusodan, kunnon intiaanisodan, jossa ammuttiin nuolilla, mutta nuolien kärjissa ei ollut terää, vaan pehmeitä "tussuja". Nuoli kuitenkin sattui osuessaan.

Täydennän hieman. Kuulemma Haltsonen eli Ukkoskarhu ei osannut englantia. Hän saattoi kysyä lukijoiden kysymyksiä avustajilta, joilla oli englanninkielisiä kirjoja apunaan ja merkitä vastaukset ominaan.

Lehden ensimmäisessä artikkelissa sanotaan virheellisesti, että Hopeanuolia ilmestyi suomeksi 263 lehteä ja neljä taskukirjaa. Oikeat luvuthan ovat 264 ja viisi. Kirjoituksessa myös oletetaan erheellisesti, että saksalaisia Hopeanuoli-seikkailuita on yhteensä 768, koska saksalaisen lehden numerointi menee 768:aan. Todellisuudessa Silberpfeilia julkaistiin 767 erillistä lehteä, koska yhdessä vaiheessa yksi numero jäi ilmestymättä lakon vuoksi. Lisäksi osa saksalaisista lehdistä, runsaasti yli sata numeroa, sisälsi uusintoja. Sitä paitsi seikkailuita tehtiin Saksassa lehtien ohella hivenen myös taskukirjoihin, muihin erikoisjulkaisuihin ja Felix-lehteen. Seikkailujen kokonaismäärää on vaikea laskea, mutta se on pienempi kuin 768.

Suomentamisesta kertova artikkeli vahvistaa sen, että suomalainen lehti käännettiin norjasta. Norjalaiset lehdet olivat lähteenä noin kahden vuoden viiveellä. Mistään yhteispainatuksesta ei puhuta. Kääntäjä Ari Korvola peri lehden suomentajan pestin tyttöystävältään, ja kääntäminen onnistui hyvin ruotsin taidon ja norja–ruotsi-sanakirjan avulla. Hän käänsi lehteä vuosina 1977–83; muitakin kääntäjiä oli samaan aikaan. Yhden Hoppari-sarjakuvan kääntäminen kesti vain noin kolme tuntia, ja siitä maksettiin silloista valuuttaa hyvin 300 markkaa. Nimisarjakuvan ohella Korvola käänsi lehteen myös asia-artikkeleita, mutta ei mustavalkoisia sarjakuvia. Kääntäjä tapasi usein päätoimittaja Hannele Willbergin, mutta ei milloinkaan avustajia ja muita kääntäjiä.

Lehden lopettamisesta annetaan kiinnostavaa infoa. Lehti lopetettiin äkillisesti vuonna 1985. Jopa avustajat yllättyivät tästä, ja mitään selitystä ei annettu edes heille. He arvelevat, että lehti ei enää tuottanut kustantajalle tarpeeksi voittoa. Toki lehden levikki oli tuolloin jo ohittanut huippunsa. Jutussa arvellaan, että intiaanien suurin suosio Suomessa oli mennyt pois mm. kotitietokonebuumin takia, ja Norjassakin oli Hopeanuoli lopetettu vähän ennen. Suomalaisessa lehdessä kuitenkin sanottiin lopettamisen syyksi sarjakuvan loppuminen ulkomailla, mikä ei ollut totta. Satoja tarinoita jäi vielä julkaisematta Suomessa.

Artikkelien kirjoittaja ja haastateltavat ovat yhtä mieltä, että Hopeanuoli-lehden kukoistus päättyi formaattiuudistukseen 1983. Silloin lehti kyllä alkoi ilmestyä jopa joka viikko, mutta paperi muuttui ohuemmaksi, sivumäärä väheni ja myös toimituksellisten sivujen määrä romahti. Suurin osa avustajista jätti lehden tällöin. Todennäköisesti myös monet lehden lukijat pettyivät uudistukseen. Lehden juttupalkkiot kuulemma olivat hyvät, noin 250 markkaa/juttu.

(MUOKS: Selvennetty paria kohtaa.)
6
Aku Ankka ja kumppanit / Vs: Aku Ankka 90 vuotta -juhlakirja
« Uusin viesti kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi 19.06.2024 klo 15:17:58 »
Kiitos tiedoista. Minulle tutuissa taskarien vanhoisssa suomennoksissa puhutaan pelkästään Taikaviitasta.
7
Sarjakuvien ostaminen ja keräily / Vs: Sarjakuvien arvo? Kysy täällä.
« Uusin viesti kirjoittanut hannhell 19.06.2024 klo 07:43:43 »
Terve,
minkäs arvoinen on näinä päivinä kohtuullisen mintti Kostajat -Saarroksissa kirja?

Minulta ollaan sitä ostamassa eikä osviittaa löydy mistään, ainoastaan vanhoja myyntejä 35€ hintaan.

Komppaan Petteriä,  varsinkin kun asiantunteva, sarjakuviin erikoistunut antikvariaatti on myynyt sen tuolla hintaa pari-kolme kuukautta sitten...
8
Aku Ankka ja kumppanit / Vs: Aku Ankka 90 vuotta -juhlakirja
« Uusin viesti kirjoittanut Kääk13 19.06.2024 klo 05:54:39 »
Mikä muuten on Taikaviitan virallinen suomalainen nimi nykyään? Scarpan piirtämässä seikkailussa juhlataskarissa esiintyy sekä nimi Taikaviitta että Fantom Ankka. Onko Taikaviitta jäänyt tekstiin vahingossa?
Taikaviitan nimi on yhä Taikaviitta.
Fantom Ankka on eri hahmo, jonka päiväkirjasta Aku on saanut inspiraation ryhtyä Taikaviitaksi. Juhlapokkarissa julkaistussa sarjassa Hannu Hanhi pukeutuu Fantom Ankan asuun, mikä eroaa Aku-Taikaviitan versiosta sinisellä kasvonaamiolla.

Sitä, miksei Aku sitten ottanut Fantom Ankka nimeä käyttöön ei kai koskaan ole selitetty mitenkään?!

Tämän hetken parhaimpien Taikaviitta-tarinoiden käsikirjoittaja, Marco Gervasio on tehnyt kokonaisen tarinasarjan Fantom Ankan hahmon ympärille. Suomessa vuonna 2013 (AATK 402) alkaneessa sarjassa Fantom Ankka - herrasmiesvaras vailla vertaa selviää, että naamion taakse kätkeytyy Hugo Höytyvistö niminen omalaatuinen aatelismies.
9
Sarjakuvien ostaminen ja keräily / Vs: Sarjakuvien arvo? Kysy täällä.
« Uusin viesti kirjoittanut Petteri Oja 18.06.2024 klo 18:49:47 »
Siinähän on ihan hyvä osviitta, että 35 eurolla ainakin on myyty. Toki voit yrittää pyytää enemmänkin, jos kerran sitä ei löydy mistään muualta tällä hetkellä.
10
Sarjakuvien ostaminen ja keräily / Vs: Sarjakuvien arvo? Kysy täällä.
« Uusin viesti kirjoittanut wilpå 18.06.2024 klo 17:17:55 »
Terve,
minkäs arvoinen on näinä päivinä kohtuullisen mintti Kostajat -Saarroksissa kirja?

Minulta ollaan sitä ostamassa eikä osviittaa löydy mistään, ainoastaan vanhoja myyntejä 35€ hintaan.
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10