Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 7 ... 10
11
Ajankohtaista muualta / [Egmont] Suuri rodeo
« Uusin viesti kirjoittanut Kvaak-botti 12.08.2022 klo 12:14:31 »
12
Strippi- ja sanomalehtisarjakuvat / Vs: Fingerpori ja muut Pertti Jarla -sarjakuvat
« Uusin viesti kirjoittanut Janne 12.08.2022 klo 12:11:12 »
TEX WILLER & FINGERPORI YHTEISNÄYTTELY – TEX WILLER KOHTAA HEIMO VESAN

Suomen valimomuseon Galleria Bremerissä, Karkkilassa avautuu perjantaina 19.8. klo 18.00 Tex Willer & Fingerpori yhteisnäyttely. Avajaiset ovat kaikille avoimet. Näyttelyn avaa kirjailija Ville Hänninen. Avajaisissa on tavattavissa myös Fingerporin luoja Pertti Jarla. Avajaisten jälkeen näyttely on avoinna viikonloppuisin klo 12-15 aina 6.11.2022 asti.

Tex Willer on Suomen yksi pitkäikäisimmistä ja suosituimmista käännössarjakuvista. Se sijoittuu 1800-luvun lopun Villiin länteen. Fingerpori puolestaan on suosituin kotimainen sarjakuva. Se sijoittuu nykyajan kuvitteelliseen Fingerporin kaupunkiin. Näyttelyidea lähti liikkeelle kahdesta eri aihiosta, mutta lopulta yhteneväisiä piirteitä kahden erilaisen sarjakuvan välillä löytyi riittävästi yhteisnäyttelyä varten. Näyttelyssä on esillä luonnollisesti itse sarjakuvataidetta, originaalipiirustuksia, keräilyesineitä, tietoa sekä lautapelejä, joista osa on vapaasti pelattavissa.

Vesa Kataisto on haastatellut Pertti Jarlaa näyttelyn teemoista ja sen liepeiltä:

Fingerpori on sarjakuvien villi länsi ja viidakko

Aivan ensimmäinen Pertti Jarlan sarjakuvahahmo oli Tex Tiili, stetsonpäinen tiiliskivi.
”Meillä kotona oli 1970-luvulla Tex Willer -pokkareita, tarkemmin sanottuna koko kämppä oli täynnä sarjakuvia. Siskoni harrasti piirtelyä ja maalaamistakin. Hän piirsi ehkä vuonna 1976 tällaisen stetson-tiilihahmon jolla oli pyssyjä. Nappasin hahmon ja piirtelin siitä sarjakuvia. Olin itse niihin aikoihin oppinut kirjoittamaan ja tein sarjan kerran päivässä. Niissä oli lännenteemoja aika usein. Leikkikouluikäisenä kun en osannut teoksiani arvostaa, ei niitä ole säilynyt ainuttakaan”, Jarla muistelee.

”Laitoin itseni piirtämään ihan päivittäin. Teeveestä tuli silloin jotain lännenjuttuja, esimerkiksi Veljekset-niminen sarja ja Alias Smith & Jones. Tykkäsin niistä, joten piirtelin silloin aika paljon lännenjuttuja. Lapsena ei joutunut miettimään, mikä menisi kaupaksi yleisölle. Opettelin piirtämään Tex Tiili -jutuilla. Muistan yhden tarinan juonen, koska olen jälkikäteen miettinyt, mitä ihmettä mahdoin silloin ajatella.”
”Siinä tiilihahmot ajelevat jeepillä erämaassa ja näkevät pyramidin. Hahmot ihmettelevät: ”Pyramidi Suomessa, mitä ihmettä?” Sieltä löytyy roistoja, joten tiilet menevät ampumaan ja tappamaan ne. En tiedä mitäköhän olen sillä jutulla halunnut sanoa, mutta vähän samankaltaisia ne kaikki olivat. Joudutaan konflikteihin pahojen ihmisten kanssa ja ammutaan ne. Varmaan television pahaa vaikutusta.”

”Luin kyllä myös oikeita Tex Willereitä ja muita sarjakuvia mitä meillä oli. Paitsi Frankenstein ja ihmissutta, jota ei suositeltu minun luettavakseni, mutta tutkailin sitäkin. Se ei pelottanut, varmaan koska tarinoiden ymmärtäminen oli aika vaikeaa. Hirveästi tekstimassoja ja yllättävän hapokkaita juonia. Eipä kuusivuotiaana tajunnut Tex Willeristäkään varmaan puoliakaan. Riitti, että siinä ratsasteltiin ja ammuskeltiin. Lähinnä Willereistä on jäänyt mieleen mustaa magiaa harjoittanut Mefisto. Luin silloin niin paljon kaikkea, löysin lähikirpparilta Diabolikkeja ja sellaista, joten jutut ovat menneet muistoissa sekaisin.”

Tex Willer-jutut puhuttelivat suorasukaisuudessaan alakouluikäistä ja vähän nuorempaakin Perttiä.
”Kun ryhdyin tekemään Fingerporia, Willer ja muut kumpusivat aika luonnostaan alitajunnasta. Willerin seuraamisessa tuli pitkä tauko, mutta sitä on tullut luettua niin herkässä iässä, että jutut palaavat mieleen. Laittaessani Tex Willerin Fingerporiin mietin sitäkin, mitkä jutut hahmosta tulevat kaikkien mieleen. Sama pätee muihinkin Fingerporin cameorooleihin, kuten Mustanaamioon.”

”Kun olen piirtänyt Fingerporin karttaa, olen miettinyt, että kaupungin ulkopuolella alkavat myyttiset alueet, kuten Mordor ja Mustanaamion sekä Tarzanin viidakot, kaikenlainen örkkien kansoittama erämaa. Niistä voisi ehkä piirtää enemmänkin, viedä Fingerporia fantasian suuntaan, tai ainakin sarjan kontekstissa kuvata niitä alueita, se on kiinnostava ajatus. Ettei aina vain oltaisi kaupunkimaisemassa. En ole koskaan ajatellut selittää, miten Heimo Vesa ja Aku Ankka voivat elää samassa todellisuudessa. Näin se vain menee. En ole mikään Don Rosa, joka pyrkii selittämään hahmojen historiat ja suvut.”

”Yhtenäiskulttuurista on ollut se hyvä puoli, että kaikki ovat lukeneet samoja sarjakuvia. Voi luottaa siihen, että lukijat ymmärtävät, jos mieleeni tulee tehdä jokin Tex Willeriin liittyvä vitsi. Ja yleensä, jos strippi on viitannut johonkin populaarikulttuuriseen hahmoon, lukijat innostuvat ja alkavat tarjota omia, samantyylisiä vitsejään. Esimerkiksi suosituimmat Mustanaamio-Fingerporit on tehty enimmäkseen lukijoiden jutuista”, Jarla paljastaa.
13
Tapahtumat, näyttelyt ja koulutus / Vs: Tex Willer & Fingerpori -yhteisnäyttely
« Uusin viesti kirjoittanut Janne 12.08.2022 klo 12:09:36 »
TEX WILLER & FINGERPORI YHTEISNÄYTTELY – TEX WILLER KOHTAA HEIMO VESAN

Suomen valimomuseon Galleria Bremerissä, Karkkilassa avautuu perjantaina 19.8. klo 18.00 Tex Willer & Fingerpori yhteisnäyttely. Avajaiset ovat kaikille avoimet. Näyttelyn avaa kirjailija Ville Hänninen. Avajaisissa on tavattavissa myös Fingerporin luoja Pertti Jarla. Avajaisten jälkeen näyttely on avoinna viikonloppuisin klo 12-15 aina 6.11.2022 asti.

Tex Willer on Suomen yksi pitkäikäisimmistä ja suosituimmista käännössarjakuvista. Se sijoittuu 1800-luvun lopun Villiin länteen. Fingerpori puolestaan on suosituin kotimainen sarjakuva. Se sijoittuu nykyajan kuvitteelliseen Fingerporin kaupunkiin. Näyttelyidea lähti liikkeelle kahdesta eri aihiosta, mutta lopulta yhteneväisiä piirteitä kahden erilaisen sarjakuvan välillä löytyi riittävästi yhteisnäyttelyä varten. Näyttelyssä on esillä luonnollisesti itse sarjakuvataidetta, originaalipiirustuksia, keräilyesineitä, tietoa sekä lautapelejä, joista osa on vapaasti pelattavissa.

Vesa Kataisto on haastatellut Pertti Jarlaa näyttelyn teemoista ja sen liepeiltä:

Fingerpori on sarjakuvien villi länsi ja viidakko

Aivan ensimmäinen Pertti Jarlan sarjakuvahahmo oli Tex Tiili, stetsonpäinen tiiliskivi.
”Meillä kotona oli 1970-luvulla Tex Willer -pokkareita, tarkemmin sanottuna koko kämppä oli täynnä sarjakuvia. Siskoni harrasti piirtelyä ja maalaamistakin. Hän piirsi ehkä vuonna 1976 tällaisen stetson-tiilihahmon jolla oli pyssyjä. Nappasin hahmon ja piirtelin siitä sarjakuvia. Olin itse niihin aikoihin oppinut kirjoittamaan ja tein sarjan kerran päivässä. Niissä oli lännenteemoja aika usein. Leikkikouluikäisenä kun en osannut teoksiani arvostaa, ei niitä ole säilynyt ainuttakaan”, Jarla muistelee.

”Laitoin itseni piirtämään ihan päivittäin. Teeveestä tuli silloin jotain lännenjuttuja, esimerkiksi Veljekset-niminen sarja ja Alias Smith & Jones. Tykkäsin niistä, joten piirtelin silloin aika paljon lännenjuttuja. Lapsena ei joutunut miettimään, mikä menisi kaupaksi yleisölle. Opettelin piirtämään Tex Tiili -jutuilla. Muistan yhden tarinan juonen, koska olen jälkikäteen miettinyt, mitä ihmettä mahdoin silloin ajatella.”
”Siinä tiilihahmot ajelevat jeepillä erämaassa ja näkevät pyramidin. Hahmot ihmettelevät: ”Pyramidi Suomessa, mitä ihmettä?” Sieltä löytyy roistoja, joten tiilet menevät ampumaan ja tappamaan ne. En tiedä mitäköhän olen sillä jutulla halunnut sanoa, mutta vähän samankaltaisia ne kaikki olivat. Joudutaan konflikteihin pahojen ihmisten kanssa ja ammutaan ne. Varmaan television pahaa vaikutusta.”

”Luin kyllä myös oikeita Tex Willereitä ja muita sarjakuvia mitä meillä oli. Paitsi Frankenstein ja ihmissutta, jota ei suositeltu minun luettavakseni, mutta tutkailin sitäkin. Se ei pelottanut, varmaan koska tarinoiden ymmärtäminen oli aika vaikeaa. Hirveästi tekstimassoja ja yllättävän hapokkaita juonia. Eipä kuusivuotiaana tajunnut Tex Willeristäkään varmaan puoliakaan. Riitti, että siinä ratsasteltiin ja ammuskeltiin. Lähinnä Willereistä on jäänyt mieleen mustaa magiaa harjoittanut Mefisto. Luin silloin niin paljon kaikkea, löysin lähikirpparilta Diabolikkeja ja sellaista, joten jutut ovat menneet muistoissa sekaisin.”

Tex Willer-jutut puhuttelivat suorasukaisuudessaan alakouluikäistä ja vähän nuorempaakin Perttiä.
”Kun ryhdyin tekemään Fingerporia, Willer ja muut kumpusivat aika luonnostaan alitajunnasta. Willerin seuraamisessa tuli pitkä tauko, mutta sitä on tullut luettua niin herkässä iässä, että jutut palaavat mieleen. Laittaessani Tex Willerin Fingerporiin mietin sitäkin, mitkä jutut hahmosta tulevat kaikkien mieleen. Sama pätee muihinkin Fingerporin cameorooleihin, kuten Mustanaamioon.”

”Kun olen piirtänyt Fingerporin karttaa, olen miettinyt, että kaupungin ulkopuolella alkavat myyttiset alueet, kuten Mordor ja Mustanaamion sekä Tarzanin viidakot, kaikenlainen örkkien kansoittama erämaa. Niistä voisi ehkä piirtää enemmänkin, viedä Fingerporia fantasian suuntaan, tai ainakin sarjan kontekstissa kuvata niitä alueita, se on kiinnostava ajatus. Ettei aina vain oltaisi kaupunkimaisemassa. En ole koskaan ajatellut selittää, miten Heimo Vesa ja Aku Ankka voivat elää samassa todellisuudessa. Näin se vain menee. En ole mikään Don Rosa, joka pyrkii selittämään hahmojen historiat ja suvut.”

”Yhtenäiskulttuurista on ollut se hyvä puoli, että kaikki ovat lukeneet samoja sarjakuvia. Voi luottaa siihen, että lukijat ymmärtävät, jos mieleeni tulee tehdä jokin Tex Willeriin liittyvä vitsi. Ja yleensä, jos strippi on viitannut johonkin populaarikulttuuriseen hahmoon, lukijat innostuvat ja alkavat tarjota omia, samantyylisiä vitsejään. Esimerkiksi suosituimmat Mustanaamio-Fingerporit on tehty enimmäkseen lukijoiden jutuista”, Jarla paljastaa.
14
Lännensarjakuvat / Vs: Tex Willer
« Uusin viesti kirjoittanut Janne 12.08.2022 klo 12:08:33 »
TEX WILLER & FINGERPORI YHTEISNÄYTTELY – TEX WILLER KOHTAA HEIMO VESAN

Suomen valimomuseon Galleria Bremerissä, Karkkilassa avautuu perjantaina 19.8. klo 18.00 Tex Willer & Fingerpori yhteisnäyttely. Avajaiset ovat kaikille avoimet. Näyttelyn avaa kirjailija Ville Hänninen. Avajaisissa on tavattavissa myös Fingerporin luoja Pertti Jarla. Avajaisten jälkeen näyttely on avoinna viikonloppuisin klo 12-15 aina 6.11.2022 asti.

Tex Willer on Suomen yksi pitkäikäisimmistä ja suosituimmista käännössarjakuvista. Se sijoittuu 1800-luvun lopun Villiin länteen. Fingerpori puolestaan on suosituin kotimainen sarjakuva. Se sijoittuu nykyajan kuvitteelliseen Fingerporin kaupunkiin. Näyttelyidea lähti liikkeelle kahdesta eri aihiosta, mutta lopulta yhteneväisiä piirteitä kahden erilaisen sarjakuvan välillä löytyi riittävästi yhteisnäyttelyä varten. Näyttelyssä on esillä luonnollisesti itse sarjakuvataidetta, originaalipiirustuksia, keräilyesineitä, tietoa sekä lautapelejä, joista osa on vapaasti pelattavissa.

Vesa Kataisto on haastatellut Pertti Jarlaa näyttelyn teemoista ja sen liepeiltä:

Fingerpori on sarjakuvien villi länsi ja viidakko

Aivan ensimmäinen Pertti Jarlan sarjakuvahahmo oli Tex Tiili, stetsonpäinen tiiliskivi.
”Meillä kotona oli 1970-luvulla Tex Willer -pokkareita, tarkemmin sanottuna koko kämppä oli täynnä sarjakuvia. Siskoni harrasti piirtelyä ja maalaamistakin. Hän piirsi ehkä vuonna 1976 tällaisen stetson-tiilihahmon jolla oli pyssyjä. Nappasin hahmon ja piirtelin siitä sarjakuvia. Olin itse niihin aikoihin oppinut kirjoittamaan ja tein sarjan kerran päivässä. Niissä oli lännenteemoja aika usein. Leikkikouluikäisenä kun en osannut teoksiani arvostaa, ei niitä ole säilynyt ainuttakaan”, Jarla muistelee.

”Laitoin itseni piirtämään ihan päivittäin. Teeveestä tuli silloin jotain lännenjuttuja, esimerkiksi Veljekset-niminen sarja ja Alias Smith & Jones. Tykkäsin niistä, joten piirtelin silloin aika paljon lännenjuttuja. Lapsena ei joutunut miettimään, mikä menisi kaupaksi yleisölle. Opettelin piirtämään Tex Tiili -jutuilla. Muistan yhden tarinan juonen, koska olen jälkikäteen miettinyt, mitä ihmettä mahdoin silloin ajatella.”
”Siinä tiilihahmot ajelevat jeepillä erämaassa ja näkevät pyramidin. Hahmot ihmettelevät: ”Pyramidi Suomessa, mitä ihmettä?” Sieltä löytyy roistoja, joten tiilet menevät ampumaan ja tappamaan ne. En tiedä mitäköhän olen sillä jutulla halunnut sanoa, mutta vähän samankaltaisia ne kaikki olivat. Joudutaan konflikteihin pahojen ihmisten kanssa ja ammutaan ne. Varmaan television pahaa vaikutusta.”

”Luin kyllä myös oikeita Tex Willereitä ja muita sarjakuvia mitä meillä oli. Paitsi Frankenstein ja ihmissutta, jota ei suositeltu minun luettavakseni, mutta tutkailin sitäkin. Se ei pelottanut, varmaan koska tarinoiden ymmärtäminen oli aika vaikeaa. Hirveästi tekstimassoja ja yllättävän hapokkaita juonia. Eipä kuusivuotiaana tajunnut Tex Willeristäkään varmaan puoliakaan. Riitti, että siinä ratsasteltiin ja ammuskeltiin. Lähinnä Willereistä on jäänyt mieleen mustaa magiaa harjoittanut Mefisto. Luin silloin niin paljon kaikkea, löysin lähikirpparilta Diabolikkeja ja sellaista, joten jutut ovat menneet muistoissa sekaisin.”

Tex Willer-jutut puhuttelivat suorasukaisuudessaan alakouluikäistä ja vähän nuorempaakin Perttiä.
”Kun ryhdyin tekemään Fingerporia, Willer ja muut kumpusivat aika luonnostaan alitajunnasta. Willerin seuraamisessa tuli pitkä tauko, mutta sitä on tullut luettua niin herkässä iässä, että jutut palaavat mieleen. Laittaessani Tex Willerin Fingerporiin mietin sitäkin, mitkä jutut hahmosta tulevat kaikkien mieleen. Sama pätee muihinkin Fingerporin cameorooleihin, kuten Mustanaamioon.”

”Kun olen piirtänyt Fingerporin karttaa, olen miettinyt, että kaupungin ulkopuolella alkavat myyttiset alueet, kuten Mordor ja Mustanaamion sekä Tarzanin viidakot, kaikenlainen örkkien kansoittama erämaa. Niistä voisi ehkä piirtää enemmänkin, viedä Fingerporia fantasian suuntaan, tai ainakin sarjan kontekstissa kuvata niitä alueita, se on kiinnostava ajatus. Ettei aina vain oltaisi kaupunkimaisemassa. En ole koskaan ajatellut selittää, miten Heimo Vesa ja Aku Ankka voivat elää samassa todellisuudessa. Näin se vain menee. En ole mikään Don Rosa, joka pyrkii selittämään hahmojen historiat ja suvut.”

”Yhtenäiskulttuurista on ollut se hyvä puoli, että kaikki ovat lukeneet samoja sarjakuvia. Voi luottaa siihen, että lukijat ymmärtävät, jos mieleeni tulee tehdä jokin Tex Willeriin liittyvä vitsi. Ja yleensä, jos strippi on viitannut johonkin populaarikulttuuriseen hahmoon, lukijat innostuvat ja alkavat tarjota omia, samantyylisiä vitsejään. Esimerkiksi suosituimmat Mustanaamio-Fingerporit on tehty enimmäkseen lukijoiden jutuista”, Jarla paljastaa.
15
Toimintasarjakuvat / Vs: Super-elukat?
« Uusin viesti kirjoittanut Curtvile 12.08.2022 klo 12:04:22 »
Varmaankin.
Itse löysin elokuvasta enemmän viitteitä nykysarjakuviin eikä yksin Red Lanternsiin vaikka lähtökohtaisesti kissat ovat pahuuden airuita tai silkkaa pahuutta.
Arvostin kyllä valintaa leffassa.

Enemmän juurikin Acen kautta ja se nykyinen kavalkadi elikoita joita Damian " Batmanin poika" Waynella on. paitsi Titus (koira) Alfred (kissa, nimi on pilkallinen) Bat Cow eli lepakkolehmä myös Goliath joka on valtava khimeirahirviö.
Tietenkin.

Tämä " toimin yksin ja taustatarinani on synkkä ja traaginen" pelattiin ns aivan kympillä.

Elokuvan lemmikkieläimet olivat yli puolet enemmän variaatioita populaarikulttuurin mielikuvista superhahmoista kuin Ace ja Krypto ja Chip poislukien sarjakuvista johdettuja. Kissan yhteys kun sekin on viitteellinen.
Kara hevosineen uupui ja toisaalta leffanörtti ei välty liittämästä sympaatiseen possuhahmoon sen ilmeisen kaikkien hyväksynnän ideologian lisäksi paitsi muppet-liitäntää myös hatunnoston George Millerin suuntaan ( Mad Max luoja kun piti tehdä Justice League alunperin mutta omaa myös Babe elokuvat)
Pidän todennäköisenä koska oli yllättävän hyvä parodia sanan varsinaisessa merkityksessä myös elokuvapuolestaan kuten viimeistään lopputekstien jälkeisestä osiosta voi päätellä.

Sarjakuvissa eläimet ovat tehneet paluuta isosti niin että myös dinosauriit ja muut eriasteiset hirviöt tulee laskea eläimiin.
16
Eurooppalaiset sarjakuvat / Vs: Pikku Nikke ja Sempé
« Uusin viesti kirjoittanut Reijo Valta 12.08.2022 klo 10:45:35 »
Nekrologi etusivulla.
18
Toimintasarjakuvat / Vs: Super-elukat?
« Uusin viesti kirjoittanut Darzee 12.08.2022 klo 10:03:42 »
DCltä tuli joku esiosa/tjsp leffalle aika reippaasti ennen ensi-iltaa, tuli se luettua mutta selvästi on tarkoitettu "pikkasen" nuoremmalle lukijakunnalle, ihan hyvin tehty muuten mutta juoni ei päätä huimaa.

Nopealla etsimisellä löysin vain albumin joka esittelytekstin perusteella jatkaa elokuvan tarinaa. Ilmeisesti siis pikemminkin jatko-osa kuin esiosa.

Jos Jukka Laine olisi vielä keskuudessamme, hän olisi ehtinyt huomauttaa aiempaan viestiini, että muutama muukin elokuvan sankari kuin Krypto ja Lepakkokoira Ace pohjautuu vanhoihin sarjakuvahahmoihin. Leffassa nähtävän supernopean kilpikonnan esikuvana on jo sotavuosina debytoinut The Terrific Whatzit ja sähköä hallitseva superorava taas hakee inspiraationsa Vihreä Lyhty -sarjakuvissa nähdyltä Ch'p-nimiseltä avaruusoliolta, joka sattumalta näyttää aivan Maa-planeetan jyrsijältä (vrt. Rocket Raccoon).
19
Sarjakuvaelokuvat, televisiosarjat ja animaatiot / Vs: Conan Barbaari
« Uusin viesti kirjoittanut Curtvile 12.08.2022 klo 00:26:00 »
Ihan alku ja Jason Momoa olivat tuoreimman Conanin paras anti.
Teos on viihdyttävä, mutta tuotantoporras oli Tolkien linjalla eli ihan metsikössä mitä kuuluu tehdä.
Conan ei ole pikkuporvallinen luokkayhteiskuntaa pönkittää aatelisverinen jossa on ripaus jaloja haltioita. Conan on aatelisverinen kun on hakannut aatelisen ******n halki edessään ja haltiat kanssa.
Pelkkä väkivalta ja seksin lisääminen ei riitä.
Mutta Howardin aktiivinen toimija jolla on alhainen duunaritausta ja joka hyväksyy erilaisuuden kunhan sekin antaa Conanin olla ei ole tuotantotahoille myyvä konsepti.

Momoassa riitti speksit, ihan eri taholla loppui niin järki kuin kanttikin.
20
Sarjakuvaelokuvat, televisiosarjat ja animaatiot / Vs: Conan Barbaari
« Uusin viesti kirjoittanut Lurker 11.08.2022 klo 22:07:20 »
Enpäs tiedä, onko Conan TV-sarja nytkähtänyt yhtään mihinkään, mutta siitä edellisestä leffasta itse Conanin näyttelijä Jason Momoa:
Jason Momoa Says His ‘Conan the Barbarian’ Remake Was “Turned Into a Big Pile of S***”
Täytyy myöntää, ettei ko. leffasta ole paljon jäänyt mieleen. Onhan siitä toki jo kymmenkunta vuotta, mutta enempi jäi siitä ihan ensimmäisestä Arnoldin leffasta.

Timo

Ainoa kunnon Conan-leffa tosiaankin John Miliuksen ohjaama, se Arnoldin toinen oli sekin aika kehno tekele.

Kuopion vilimeissä sen pääsisi taas näkemään valkokankaalta.

https://isakry.fi/kuopion-vilimit/
Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 7 ... 10