Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10
1
Uusimman Hämärin lukijapalstalla Rmäki vihjaa, että tulevana talvena lehtipisteisiin olisi tulossa uusi Marvel-julkaisu. Tämä on oikein tervetullut juttu ja nyt vaan sit odotellaan, mistä julkaisusta on kyse!
2
Sarjakuvaelokuvat, televisiosarjat ja animaatiot / Vs: Supergirl (2026)
« Uusin viesti kirjoittanut Veli Loponen tänään kello 17:38:01 »
Katsoin juuri sen 1984(?) vuoden leffan ja täytyy sanoa, että melkoisesti saavat Gunn ja Alcock tsempata jos meinaavat päästä viihdyttävyydessä samalle tasolle.
Joo, ei tää ole sen suhteen ollenkaan samaa luokkaa riippumatta näkökulmasta. Eli tyyli, tarina ja asenne ovat ihan erilaisia. Tää on enemmän uudemman ajan supersankarisynkistelyä kevyellä vaihteella. Siis mun mielestä toimii ihan aidosti ja on syvällinenkin siinä, missä tämäntapaiset tarinat nyt syvällisiä voi olla, mutta ei tää mitään 1960-luvun campia vastaa. Enemmänkin jos vertaa, niin yleistunnelma on vähän kuin Marvelin Guardians of the Galaxy -elokuvissa, joiden tapaan seikkaillaan melko rähjäisessä ja koomisessakin ulkoavaruudessa. Tästä yhteneväisyydestä huolimatta tämä Terästyttö seisoo omilla jaloillaan.

Lainaus
Siinä missä Batmanista on ehditty tehdä ties kuinka monta erilaista tulkintaa ja versiota, Teräsmies ja -tyttö olivat hyvin pitkään lähempänä sitä alkuperäistä. Yksiulotteista, kirkasotsaista hyvistä.
Joo, totta. Terästytön kohdalla muutos on kuitenkin ymmärrettävä. DC:n sarjakuvapuolen uudistus 1980-luvun puolivälissä eli the Crisis on Infinite Earths poisti sarjakuvajatkumosta niin Teräspojan kuin Terästytönkin kaikenmaailman teräseläimistä puhumattakaan. Byrne toi Teräsmies-uudistuksessaan Terästytön mukaan täysin erilaisella kulmalla: hän on (oliko se) Timetrapper-roiston luoman tasku-universumin Lex Luthorin luoma olento. Tuo tasku-universumi oli se paikka, missä kaikki Teräspojan seikkailut tapahtuivat ja näin Byrne toi ne viralliseen jatkumoon ilman, että varsinaisen jatkumon Teräsmies koskaan olisi ollut Teräspoika. Joka tapauksessa tuon tasku-universumin Luthor osoittautui hyväksi ja näin ollen Terästyttökin oli hyvä. Erilaisten käänteiden kautta tämä Terästyttö päätyi viralliseen jatkumoon ja lopulta omaksui Terästyttö-identiteetin siinäkin. Oikea Terästyttö, eli Teräsmiehen serkku, tuli sitten uuteen DC jatkumoon vasta vuonna 2004 eli lähes 20 vuoden jälkeen tuosta Crisiksestä. Tämä "uusi" oikea Terästyttö sitten sai myös tavallaan uuden alun ja on hahmona mennyt erilaisiin suuntiin kuin mitä alunperin on totuttu. Etenkin DC:n New52-jatkumossa Terästyttö oli välillä jopa Punainen Lyhty eli vihan spektriin tukeutuva sormussankari.

Lainaus
Ehkä tämän elokuvan suosiota voi verrata minkä tahansa heikosti lehtenä myyvän hahmon elokuvasuosioon.
Ehkä oleellisempaa on puhua tunnettavuudesta. En itse usko, että jenkkisarjakuvalehtien myynti sinällään olisi mikään mittari supersankarielokuvan suosioon. Siis kun ottaa huomioon sen, että ylipäätään jenkkisarjakuvat ovat aika marginaalista viihdettä nykyisin. Parhaimmatkin myyvät sataatuhatta ja perusmyynti on reilusti alle 50 000 kappaleen. Tosin nykyään, kun Diamond kaatui, on vaikea saada mitään yhteneväisiä myyntilukuja.

Lainaus
Minulla ei ole mitään hahmojen päivittämistä vastaan, mutta hyvin harvoin supersankarielokuvat välttävät juonen epäloogisuudet ja tieteellisetmahdottomuudet. Yksi tai kaksi "ihmettä" tarina vielä kestää, mutta... Ne saavat aikaan oudon sekamelskan, jossa aikuismaisuus, synkät aiheet, väkivalta ja yhteiskunnallinen tiedostavuus (tms.) esitetään rinta rinnan höpön höpön kanssa. En ole koskaan päässyt yli tästä ristiriidasta, mikä tekee tekeleistä nauttimisesta lähes ylivoimaista.
Tämä on ollut yksi syy siihen, minkä vuoksi olen pitänyt näistä James Gunnin luotsaamista jutuista. Vaikka niissäkin on samaa CGI-pullistelua ja muuta, mitä Marvelin elokuvissa, hahmot ovat kuitenkin tunnistettavia sarjakuvahahmoiksi. Niiden sarjakuvallisuus on säilytetty, jos niin voi sanoa. Ja luulen, että se on se, mikä esimerkiksi viime vuoden Teräsmies-elokuvassakin monia närkästytti. Se oli heidän mielestään liian naurettava tai epäuskottava. Tuntuu siis siltä, että Gunn ymmärtää sen, että nämä ovat satuja, eikä niitä siksi tarvitse yrittää määräänsä enempää tehdä katu-uskottaviksi.
3
Muut sarjakuva-aiheet / Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Uusin viesti kirjoittanut Curtvile tänään kello 13:23:45 »
Sitäkään en tiedä, että miten yli 150€ paketit. Lasketaanko silti joka albumille ja lehdelle se +3€.
.

Ainakaan teoriassa ei.
Lehdistä maksetaan +3€ oli niitä yksi tai 150 ja albumeista +3€ oli niitä yksi tai sata.
Mutta jos on yksi lehti, yksi albumi yksi t-paita Dreddin kuvalla ja yksi kirja jokainen eri kategoriassa oleva tuote nasauttaa+3€ .
Siis teoriassa. Käytäntö voi olla mielivaltaisesta.

Itse en ihmettele minkään rahtikulujen nousua johtuen tarpeettomasti sodasta oli se sitten jenkkien Iraniin kohdistama tai Venäjän Ukrainaan kohdistama ja sen seurauksena on isosti fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu/saatavuus ongelmia jotka siirtyvät kuluttajien hintoihin.

Monet ulkosarjakuvalliset tekijät vaikuttavat siihen kokonaiskuvaa.
4
Muut sarjakuva-aiheet / Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Uusin viesti kirjoittanut Reima Mäkinen tänään kello 12:24:49 »
Jotain puliveivausta tuossa kyllä on. Viime vuonna kirjan rahti 2000AD:n kaupasta oli 12,56 €, nyt kokonaisedulliset 41,66 €. En katsonut, olisiko samaan rahaan saanut enemmän, mutta päätin nyt vain tilata tuon viimeisen kovakantisen Nemesis-kirjan. Jotain sielläkin todettiin näistä uusista tariffeista.
En ole ehtinyt perehtyä muuten kuin toteamalla saman, että rahdit on vähintään puolet joskus 2/3 kokonaishinnasta. Tullauskäytäntö on totisesti muuttunut. LUULEN että siellä lasketaan joku hinta tullaustyölle tms postitukseen liittyvälle ylimääräiselle työlle(?). Postimaksut ja 3€:n lisä ei tuommoista tee. Sitäkään en tiedä, että miten yli 150€ paketit. Lasketaanko silti joka albumille ja lehdelle se +3€.

Mutta ketjun otsikkoon liittyy sikäli, että EU:n ulkopuolelle ei sarjakuvalehtiä sieltä enää tilailla. Tiedä häntä kuinka suuri osuus tilaajakannasta sitten on ollut EU:ssa? Mutta kun koko albumituotanto ja nettikauppa on samassa kompuksessa ja todella oleellinen osa businesta, niin luulisi tämän jo liikevaihdossakin näkyvän.
5
Aku Ankka ja kumppanit / Vs: Hessu suurmiehenä -albumisarja
« Uusin viesti kirjoittanut Jari Lehtinen tänään kello 11:43:03 »
Lähinnä tulee mieleen Hessu Marco Polo -jutun käsittämätön sanaleikki, jossa teloittaja tunnustaa olevansa Chop Suey. Vuosikymmeniä on vaivannut, mitä se vitsi olisi alunperin edes yrittänyt olla.
Kömpelöksi jutun tekee se, että suomentaja ei edes yrittänyt ujuttaa jotakin toista herjaa avautumattoman herjan paikalle. Pyöveli olisi voinut sanoa vaikkapa että "en ole terässä", tai jotain muuta huonoa.

Näissä tarinoissa on lupaavan levoton ote. Välillä hipaistaan Cocco Billin tyylistä nyrjähtäneisyyttä tarinan etenemisen kustannuksella.

6
Muut sarjakuva-aiheet / Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Uusin viesti kirjoittanut echramath 05.07.2026 klo 22:10:57 »
Jotain puliveivausta tuossa kyllä on. Viime vuonna kirjan rahti 2000AD:n kaupasta oli 12,56 €, nyt kokonaisedulliset 41,66 €. En katsonut, olisiko samaan rahaan saanut enemmän, mutta päätin nyt vain tilata tuon viimeisen kovakantisen Nemesis-kirjan. Jotain sielläkin todettiin näistä uusista tariffeista.
7
Sarjakuvaelokuvat, televisiosarjat ja animaatiot / Vs: Supergirl (2026)
« Uusin viesti kirjoittanut Curtvile 05.07.2026 klo 15:15:45 »
Odotten missä vaiheessa Supergirl tulee suoratoistoon. Katsoin juuri sen 1984(?) vuoden leffan ja täytyy sanoa, että melkoisesti saavat Gunn ja Alcock tsempata jos meinaavat päästä viihdyttävyydessä samalle tasolle. Tuo vanha elokuva on hassu samalla tavoin kuin 60-luvun Batman, tahattomasti tosin. Campia yhtä kaikki ja pidän myös siitä "eloveena-tyylistä". Kasarilla leffaan oli palkattu itseään nöyryyttämään (ilmeisesti Supermanin innoittamana) aikansa suuria elokuvatähtiä. En tiedä, kun asiaa ole muuten seurannut, kuin tämän ketjun kautta, onko uutuudessa muita staroja kuin Momoa?


Meillä on selkeästi täysin eri kategoriat/ merkityssisällöt viihdyttävälle.
Olen toki nähnyt vanhat Batman tv-sarjan ja Slater Supergirl kalkkunan mutta jollei tarvitse palata esimerkiksi artikkelin takia tai tule uhatuksi väkivallalla sellaisen uskottavan " omaa kyvyt ja halun toteuttaa" toimijan osalta:en palaa niihin.
En usko että lasket nykyistä Teräsmiehen esittäjää David Corenswetia joten ei ole.


Siinä missä Batmanista on ehditty tehdä ties kuinka monta erilaista tulkintaa ja versiota, Teräsmies ja -tyttö olivat hyvin pitkään lähempänä sitä alkuperäistä. Yksiulotteista, kirkasotsaista hyvistä. Samaan aikaan joka sukupolvella on kuitenkin omat Teriksensä. Ehkä tämän elokuvan suosiota voi verrata minkä tahansa heikosti lehtenä myyvän hahmon elokuvasuosioon. Guardians of the Galaxy toki muistetaan poikkeuksena. Mutta muistetaan myös aika kun (super)sarjakuvasankari -elokuvat floppasivat järjestään.

Sampsan pointti budjetin koosta suhteessa odotettuun menestykseen on hyvä. Se että suuri yleisö tai nörttilaumat eivät ole tykänneet tästä elokuvasta saattaa olla elokuvan laadun suhteen hyvä merkki. Amerikkalaiset blockbusterit onnistuvat nykyään todella harvoin olemaan katsomisen väärtejä.

Sampsan huomio budjetista on oikea. Siitä vedetty arviosi miksi on minusta tahallisesti tai tahattomasti väärässä.

Monen mielestä amerikkalaiset blockbusterit ovat aina olleet huonoja ja suuri yleisö on tyhmä kun ei katso kahden tunnin draamaa serbialaisesta lammaspaimenesta.

Usein nostetaan juuri laatu esiin, sen on oltava huonompi kuin ne vanhat joista itse pidin, eri aikakautena vuosikymmenen tai muutama sitten, jotka ovat tuotoltaan ja katsojamääriltään heikompia. Osa on silti vallan erinomaisia elokuvia.

Varsinainen syyhän on osin sama kuin aiemmin mainitsemani joka ei liity elokuviin, sarjakuviin tai niitten laatuun:
Maailman talous.
Jopa työssä käyvillä on vaikeaa löytää paitsi aikaa käydä elokuvissa myös rahaa.
Ilman sarjalippuja tai tarjottua ennakkoesitystä elokuvissa käynti vie ilman mahdollisia matkakuluja sen 18-23€ Suomessa ja sen 19-25$ Yhdysvaltain puolella.

Tämä:
Lainaus käyttäjältä: Jamoz
Mä en tiedä yhtäkään kakaraa väliltä 7-15v kuka näitä enää katsoisi, jos ei sitten joku isäukko niitä tuputa penskoilleen. Pennut ei noin yleisesti välitä ja se sukupolvi joka näitä fanitti joskus 10+v sitten, on jo aikuisia ja monella perheet ja muuta tekemistä, kun katsoa kyseisiä elokuvia. Kun on nähnyt yhden, niin on nähnyt kaikki. Itse en todellakaan kuulu enää kohderyhmään 50v ykänä
on tarkoituksellista trollausta.
Ne sukupolvet jotka ovat nähneet sen supersankarielokuvien olettavasti kultakauden ovat tosiaan kasvaneet aikuisiksi köyhyyteen ja jos jostakusta miten muka parikymmentä liikuttaa taloutta mihinkään suuntaan niin kokeile itse Suomessa alle 600€/kk tai Yhdysvaltain kehitysmaassa ilman mitään kunnon sosiaaliturvaa.

Sampsan pointti isoista tykeistä, oli se Batman tai Spider-Man, pätee. Ne ovat yhä yhtä kuin" lupa painaa rahaa".
Niitä käydään katsomassa joka tapauksessa.

Mutta siinä missä palkkoihin verrattuna elokuvissa käynti oli aiemmin, kuten sarjakuva, roskakulttuuria ja rahvaan luksusta se on hinnoiteltu ulos.

Elokuvastudiot ovat löytäneet tilapäisesti ratkaisun: alustatalous/ feodaalimalli = suoratoistot joissa kuluttaja ei missään vaiheessa omista mitään mutta maksaa silti.
Ja nehän nielevät sen ja kiittävät jälkeen kohteliaasti koska kunnioittaa pitää rikkaampia.

Ja siis Guardians of the Galaxy ei ollut silloin huonosti myyvä, ainoastaan Suomessa likipitäen tuntematon. Nämä kaksi asiaa eivät liity toisiinsa saati Suomessa tuntemattomia ole osoitus laadullisesti huonosta.

Itselleni supersankarielokuvien nousu johtui vain ja ainoastaan kahdesta syystä, joista molemmat ovat täysin eri kuin Reimalla.
Toinen, usein mainittu, on tehosteteknologian kehitys joka on valtava osuus, mutta vain osatotuus.
Elokuva ja sarjakuva ovat eri taiteita mutta se että seurattiin sarjakuvaa ja sen lainalaisuuksia eikä tehty jotain lelumainosta lapsille. Lähdettiin tekemään elokuvia, joissa vaan on avaruusmuukalaisia, magiaa ja supervoimia mukana.

Ei niistä todellakaan moni ole hyvä, mutta moni on.

Se miksi puolustan elokuvaa on että se on paitsi genressään myös elokuvana hyvä. Sanon tämän ihmisenä joka käy keskimäärin 50 kertaa vuodessa elokuvissa, toki festarit kuten Night Visions ja kovasti itselleni vuosi vuodelta vähemmän kiinnostava Rakkautta ja Anarkiaa auttavat. Ja kuten Reima minä muistan sen ajan kun meni katsomaan sarjakuvafilmatisointeja ja pettyi.
Vuosikymmeniä sitten nuorena miehenä koetin ajatella että parempaan vaan ei pystytty koska efektit ja resurssit mutta kun on katsonut miten saman aikakauden elokuvia on tehty hypoteesi ei kestä vettä.
Eli olisi voitu tehdä kunnollinenModesty Blaise mutta tehtiin pistävä perhonen.
Samoin sen paskan Stallone" Judge Dredd" elokuvan kanssa tai Jim Carrey Maskin.
( Vaikka vihaankin syvästi sekä 1960-luvun Batman sarjaa ja Modesty Blaise"elokuvaa" ovat ne aikansa vankeja mille ei valitettavasti mitään voi)

Ja haluttiin tai ei elämme maailmassa jossa ei ole järkeä tai logiikkaa edes vanhojen sarjakuvien tai showvapaapainin mittareilla: niin meillä kuin maailmalla eritoten on vallassa hahmoja jotka ovat suoraan repäisty joko Batmanin tai Dick Tracyn konnagalleriasta tai hyvällä tuurilla (miten on tultu siihen että on tuurilla?) ovat vain Kummeli-hahmoja.
Ne sankarit pitkälti loistavat poissaolollaan.
Osasta koko lajityypin idea on passivoida ja infantilisoida asioita " kyllä joku pelastaa ja status quo über alles" mutta oma lähestymiskulmani on enemmän sieltä Kuoleman kommenteista romaanin Hogfather Karjupukki lopulta.

Lisään tähän spoilerin alle alkukielellä mikäli on vieras keskustelu KUOLEMAN ja ottotyttärensä Susanin välillä:
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
8
Omakustanteet ja underground / Vs: Robert Crumb
« Uusin viesti kirjoittanut Reima Mäkinen 05.07.2026 klo 12:36:17 »
Eiks kukaan muu ole vielä lukenut uutta Crumbia? Yllättäen pääsin mukaan tekstaamaan. Mun tekstaukset on Mitä on paranoia ja Elämäni pahin LSD-trippi. Ninni tekstas Kuoleman suudelma ja Varjovaltion nainen. Huusko sitten kannet ja kaikki muut. Paitsi että Crumb ite teki kannen logot. Tuotantoarvot mielestäni kohillaan. Painettu Suomessa jnpp.

Tämähän on tullut viime tai toissa vuonna lehtenä. Tekstiä on kyllä niin paljon että lukeminen tekee tiukkaa vaikkei vierasta kieltä joutuisikaan "tulkkaamaan". Ja sisältö. Huh! Kerralla tota alpparia ei pysty lukemaan, stoori kerrallaan olisi ehkä paras tahti. Sitä jäin miettimään että kyllähän USA -valtiona on sellainen, että se jo itsessään houkuttelee kaiken maailman (salaliitto)teorioita pähkäilemään. Crumbhan on asunut Ranskassa ysärin puolivälistä lähtien, mutta ilmeisesti seuraa lähinnä englanninkielistä mediaa.
9
Luonnokset, tekovaiheet ja suunnittelu / Heinä-elokuun 2026 haaste - Kommentit
« Uusin viesti kirjoittanut Shunichiro 05.07.2026 klo 11:18:53 »
Heinä- ja elokuun haasteen aihe on Jalkapallo tai Potkupallo. Valitse toinen tai molemmat.

Asiantuntevat kommentit tähän viestiketjuun, työt omaansa.

- Jukka

10
Sarjakuvaelokuvat, televisiosarjat ja animaatiot / Vs: Supergirl (2026)
« Uusin viesti kirjoittanut Reima Mäkinen 05.07.2026 klo 11:17:37 »
Odotten missä vaiheessa Supergirl tulee suoratoistoon. Katsoin juuri sen 1984(?) vuoden leffan ja täytyy sanoa, että melkoisesti saavat Gunn ja Alcock tsempata jos meinaavat päästä viihdyttävyydessä samalle tasolle. Tuo vanha elokuva on hassu samalla tavoin kuin 60-luvun Batman, tahattomasti tosin. Campia yhtä kaikki ja pidän myös siitä "eloveena-tyylistä". Kasarilla leffaan oli palkattu itseään nöyryyttämään (ilmeisesti Supermanin innoittamana) aikansa suuria elokuvatähtiä. En tiedä, kun asiaa ole muuten seurannut, kuin tämän ketjun kautta, onko uutuudessa muita staroja kuin Momoa?

Siinä missä Batmanista on ehditty tehdä ties kuinka monta erilaista tulkintaa ja versiota, Teräsmies ja -tyttö olivat hyvin pitkään lähempänä sitä alkuperäistä. Yksiulotteista, kirkasotsaista hyvistä. Samaan aikaan joka sukupolvella on kuitenkin omat Teriksensä. Ehkä tämän elokuvan suosiota voi verrata minkä tahansa heikosti lehtenä myyvän hahmon elokuvasuosioon. Guardians of the Galaxy toki muistetaan poikkeuksena. Mutta muistetaan myös aika kun (super)sarjakuvasankari -elokuvat floppasivat järjestään.

Sampsan pointti budjetin koosta suhteessa odotettuun menestykseen on hyvä. Se että suuri yleisö tai nörttilaumat eivät ole tykänneet tästä elokuvasta saattaa olla elokuvan laadun suhteen hyvä merkki. Amerikkalaiset blockbusterit onnistuvat nykyään todella harvoin olemaan katsomisen väärtejä. Liitän kryptonilaisten tarinat omaan lapsuuteeni enkä varsinaisesti kaipaa asiaan mitään ns. päivitystä. Teräsmies ja kumppanit ovat parhaimmillaan hyvää hömppää arvoineen ja karvoineen, mennyttä maailmaa, jota on kiva muistella.

Minulla ei ole mitään hahmojen päivittämistä vastaan, mutta hyvin harvoin supersankarielokuvat välttävät juonen epäloogisuudet ja tieteellisetmahdottomuudet. Yksi tai kaksi "ihmettä" tarina vielä kestää, mutta... Ne saavat aikaan oudon sekamelskan, jossa aikuismaisuus, synkät aiheet, väkivalta ja yhteiskunnallinen tiedostavuus (tms.) esitetään rinta rinnan höpön höpön kanssa. En ole koskaan päässyt yli tästä ristiriidasta, mikä tekee tekeleistä nauttimisesta lähes ylivoimaista.
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10