Tiitu Takalo

[Ami]

Mitä? Miksi? Itse olisin jopa toivonut tarinan olleen kahden pojan teiniromanssi, sillä "tyttöjen välinen ystävyys" on paljon kuluneempi aihe. Kaksi nyrkkeilijäpoikaa, joiden ystävyys syvenee hieman hämmentävästi... Se olisi ollut varsin tuore aihe, joka olisi saattanut toimia tehokkaasti.

Sellaisesta lätöasemasta olisi ollut vaikeampi käsitellä sukupuolten välistä väkivaltaa.

[Lönkka]

Kehä tuli luettua lomalla ja sangen mainiohan se on, joskin hieman julistava / saarnaava mikä tosin taitaa olla aiheelle ominainen riippakivi.

Teknisestä toteutuksesta en löydä senkään vertaa moitteen sijaa.

[Antti Vainio]

Ainoa asia, joka häiritsi, oli toi teema. Tiiä teistä muista, mutta mä olen ainakin lukenut liikaa naisten tekemiä seksuaalivähemmistösarjakuvia.

Tässä nyt saan vihat kaikilta edistyksellisiltä ihmisiltä päälleni mutta olen samaa mieltä, teinilesbot on vakiintunut genre jonka kliseitä tämä tarina vaan kertaa. Mutta noin teknisenä suorituksena Kehä on minustakin aika virtuoositasoa

[JV]

(Pitäisikö aloittaa uusi threadi, vai eikö pitäisi)

Sarjisfestareilla Tiitun myymä Nurin on loistava kooste hänen Tyhmä tyttö -albumia uudemmista lyhyistä stooreista. Homma on mennyt monella tasolla eteenpäin. Nurin on omakustannelehti, jonka painoskaan ei ole järin iso, eli toivottavasti kiinnostuneet saivat festareilta hankittua omansa...

Nääs Tiitua parhaimmillaan!

[Grezen]

Hittolainen, unohtui ostaa tuo Nurin, vaikka sitä kovasti katselin festareilla. Onneksi monet sarjakuvista olivat ilmestyneet sellaisissa julkaisuissa jotka minulla jo on, niin ei ole niin kiirettä tällä.

Mutta omaan hyllyyn tämä pitää kyllä saada ennemmin tai myöhemmin. Tiitun lyhyemmät palat toimivat mielestäni paremmin kuin kokopitkä alppari... vaikka Kehässäkään ei siis mitään valittamista ollut. Tämä on nyt vähän kuin Hattori Hanzon miekkojen vertailemista keskenään...

[tolppis]

Kill Bill! 

Jees, otin myyjältä sen makean Kehä-promokortin - se on jo seinällä himassa - mutta ikävä kyllä jäi tuo alppari ostamati mutta ehkäpä vielä...täytyy ainakin londata se joskus kirjastosta (siunattu kirjasto"laitos"!). Tykkäsin Tyhmästä tytöstä (kukapa ei tytöistä tykkäisi vaikka ne tyhmiä ovatkin!) ja pidän Tiitu Takalon tyylistä piirtää ja en tiennyt että (ilmeisesti) harrastaa nyrkkeilyä?! Mageeta. Päheetä. Ihan sviddanin Kuulia.

[jokela]

No nu så .. "Kehä" on kohtapuoleen luettavana myös ruotsalaiselle yleisölle! Toivottavasti he osaavat arvostavat tätä! Aiheesta enempi Optimal Press >> -in kotisivulla ..

Ja tämä julkaisu tulee olemaan uskollisempi originaaleille. Ne nähneenä huomaa kyllä eron alpussa ja sen painojäljessä. Kaikki ne meni uusiksi skannaukseen ja takuulla hyvää pitäisi tulla. Harmaasävyjen pikku vivahduksia myöten!


-- j --

[keijoahlqvist]

Eiköhän Tiitun paras tuotos ole vasta tulossa, toivon niin.

Luulen samaa. Nyt on muoto hallussa. Sit Tiitu vaa, niinkö Hemingway opasti, piirtämään tosin sarjakuva mitä pystyy.

[Jouko Nuora]

Luin nuo muiden hehkutukset ja luin myös Kehän niitä ennen, kun joku jossain kehu tätä Kehää vuoden parhaaks tmv. ja olen kyllä todella erimieltä.Tämäntasoisia  ennalta-arvattavia teinilepakkotarinoita vääntää nopeesti ja kun ruutujako on joka sivulla sama tylsä halkipoikkija pinoon on visuaalinen vaikutus puuduttava. Tarinan pöhköydestä ja asenteellisuudesta suuret miinukset ja jos suomalaisen sarjakuvan taso on näin huonoa on pakko tehä itse parempia...
 Suttupaskataide on vain suttupaskaa.Säälittävää keskinkertaisuutta ja haparoivaa piirrustusta. Kemin kommunistithan tästä tietysti tykkää, kun tää on niin uutta ja vallankumouksellista tyttörakkautta, hohhoijaa.
 Ihanaa ku nuoret tekee sarjakuvia, mut jos ei oo mitään uutta sanottavaa , kannattako kerrata muiden ideoita, ihan vaikka kirjallisuudesta varastettuja.

[Curtvile]

ja jos suomalaisen sarjakuvan taso on näin huonoa on pakko tehä itse parempia...
 
. Kemin kommunistithan tästä tietysti tykkää, kun tää on niin uutta ja vallankumouksellista tyttörakkautta, hohhoijaa.

 Ihanaa ku nuoret tekee sarjakuvia, mut jos ei oo mitään uutta sanottavaa , kannattako kerrata muiden ideoita, ihan vaikka kirjallisuudesta varastettuja.

Onnea matkaan toivon mukaan Tiitu saa sitten vakavasti otettavan kilpailijan.

Tarina on toki tuttu kaikista fucking Åmal yms elokuvista ja kymmenistä kirjoista, mikä ei tee siitä huonoa itsessään.

Minusta tämä ei ollut "vuoden paras kotimainen" mutta ylitti odotusarvon.
ei menty siitä alimmasta teinilepakkotarinasta tai suoraan osastoon taideuloste käyttääkseni samoja argumentoinnin muotoja.

Piirros ei ole yhtä kuin sisältö pätee niin Naniin kuin Kehään.

Kommunisminäkökulma menee korkealta ohi, voi tosin johtua että pidän kaikkia poliittisuuden muotoja anarkiaa myöten epäonnistuneina.

[Outi]

Noin 99.97% kaikesta viihdeteollisuudesta perustuu boy meets girl-formulaan. Jäljellejäävään osuuteen sisältyvät sitten girl meets girl- ja boy meets boy-formulat. Eli näitä jälkimmäisiä saa ihan rauhassa tehdä vaikka miljoona kertaa enemmän, ne eivät ikinä pysty saavuttamaan samaa tajuttoman tylsän kliseistä toistoa kuin ensinmainittu...

Jos lasketaan Suomen sarjakuvan historian lempeät tyttörakkaustarinat niin ei taida montaa löytyä (taikka vaikka koko maailmanhistorian sarjakuvien, ei silti löydy liikaa). En siis puhuisi toistosta tai kliseistä Kehä-alpparin kohdalla...

[Curtvile]

Uskallan esittää etteivät Kehän saavutukset johdu suinkaan valitusta aiheesta, vaan sen käsittelystä.
Poika tapaa tytön, poika tapaa pojan ja tyttö tapaa tytön eivät kyllä ole 99,97% viihteestä(Edes viihdeteollisuudesta).
Paitsi jos edeltävään lauseeseen lisää kaikkiin kirjaimen p sisältävistä sanoista yhden p-kirjaimen.
Eikä vielä sittenkään.

Kliseisyys ei ole pahe itsessään, vaan se onko aiheesta ja kliseistä mitään sanottavaa.
Kehä on harkittu ja mietitty ja sen kerronnalla on selviä ansioita. se onko se "alkuperäistä" tai "ainutkertaista" ei ole mikään määre.
Toisto ja kliseet ovat joskus tapa päästä lähemmäksi lukijaa ja saada mahdollisuus yllättää ja herättää lukijassaan tunteita ja ajatuksia, niin puolesta kuin vastaan.
Se on ihan hyvä saavutus.
Minusta Tiitu on usein onnistunut paremmin 52%n muutaman ruudun aikanakin, osin juuri rohkeasta kliseisyydestään johtuen, mutta se on eri asia.

Seuraavalta on siis lupa odottaa enemmän.

[Ami]

Hyvä kokoelma pieniä tapauksia feministipunkkarin elämästä. Eniten koskettivat Kuvaamataidosta yhdeksän -kasvutarina, feminisitnen manifesti Ei tarvitse sietää ja syrjäytymisestä kertova Kolmas kohtaaminen kadulla.

Piirrosjälki on hienoa. Nyt oli poikkeuksellisen paljon paksua viivaa. Tarinoiden rakenteita on myös mietitty tarkkaan, Tiitulla on rytmi hallussa.

Huvittavaa muuten, että Helsingin Akateemisessa tuo lasketaan, saamani kuitin perusteella, lasten ja nuorten kirjoihin.  

_{EDIT: Otsikko korjattu}

[roju]

Ostin tämän ja Tukiaisen Rusinan eilen, kun oli jostain tullut palkkoja. Molemmat itketti ja nauratti. Harvinaisen koskettavia kirjoja molemmat!

[AaHoo]

Jää on tyylikäs teos kaikilta osin. Suurella mielenkiinnolla odotan, mitä Tiitu tekee 10 vuoden päästä, kun elämänkokemusta tulee lisää.