Kyllä, näyttäisi tosiaan siltä, että Pahkasika elää. Ihan ehtaa Pahkasikaa oli tämä uusi kokonaisuus, ja oli huojentavaa huomata, ettei Paretskoi ole välittänyt 2010-luvun "vaatimuksista" siihen, mitä lehtihuumorin muka pitäisi olla. Vanha tampere-mausteinen sapluuna toimii edelleen. Koskeloiden jälkeä on aina nautinto katsella, Pyykkönen oli tuttuun tapaan omalla planeetallaan, "scifi"-Miihkali oli erityisen mainio, sanaleikkejäkään ei ollut unohdettu. Jutut olivat ehdottomasti terävimmillään kritisoidessaan nykyajan tekniikkamasturbointia.
"Kuvat: Pahkasian arkisto". Okei, kaikenmoisen arkistokuvamateriaalin ja clipartin käyttäminen on aina kuulunut Pahkiksen henkeen, mutta olisikohan ehkä kannattanut harkita sitä, että joihinkin juttuihin olisi pestannut jonkun "oikean" täsmäkuvittajan? Varmasti olisi moisiin talkoihin ilmoittautunut moni! Tässä on kuitenkin ollut kymmenen vuotta aikaa hioa, ja tällaisenaan arkistokuvat menivät välillä väkisinkin kömpelön yliviljelyn puolelle (esim. Facebook-aiheisessa jutussa).
Mutta absoluuttiset klassikkotäräyksensä oli tässäkin Pahkiksessa. Pitkänokan seksuaalinen suuntautuneisuus tulee naurattamaan loppuikäni.
