Mulle piirtäminen on tavallaan duuniluontoista, kun haluan saada mun projektini valmiiksi, ja joka sivuun tuntuu menevän yli 20 tuntia. Samoin jos mulla on minuuttikin luppoaikaa, otan luonnoslehtiön ja väkerrän sinne jotain randomia. Sinänsä en tartte minkäänlaista rituaalia, ainakaan nykyiseen duuniin.
Musiikki on mulle kova inspiraation lähde, ja ennen nykyistä projetkia, kun oli "lupa" tehdä yksittäisiä töitä ja sitä mitä mieleen tulee, piti noihin tunnelatausta sisältäviin duuneihin valmistautua nimenomaan musiikilla. Samoin jos tulee joku hyvä idea jonkun musiikin soidessa, pitää samaa tai samantyylistä rallatusta soida ainakin kirjoitustyön alkuvaiheessa.
Mitä sitten ei lasketa rituaaliksi, on käden lämmittely. Se on oikeasti ihan vitun toimiva juttu, ainakin jos aikoo tehdä valmiin työn luonnoksen (jotka mulla on tosi tarkkoja) tai tussata. Jos mulla on puolivalmis työ, lämmittelen roiskimalla taustavärejä tai tekemällä jotain muuta rentoa ja paljon liikettä sisältävää piirtämistä/maalaamista. Jos on pakko alkaa tekemään hyvää jälkeä heti, alotan sillä, että teen suheroita ja tajunnanvirtaluonnoksia minuutin pari. Koneella piirtäessä ei mee paperiakaan hukkaan, ja jotkut niistä luonnoksista ovat myöhemmin päässeet valmiiksi töiksikin.
Lämmittelyn tärkeyden ei huomaa niinkään lämmittelemättä toimiessa vaan siinä, kun sen on kunnolla tehty. Sillon tuntuu luonnosteleminenkin olevan paljon suoraviivaisempaa, viivat menee kohdilleen ensi yrittämällä jne. Ja tussauksessa, jos haluaa tehdä siistiä jälkeä, se on ihan ehdoton.