En edelleenkään ymmärrä tätä populaari(tai minkä vaan termin haluatte tähän)sarjakuvan lukijoiden/tekijöiden suht yleistä ahdistuneisuutta ja huonoa itsetuntoa taidesarjakuvan suhteen: uskoisin että kuka tahansa, joka päätyy "taide"sarjakuvan pariin on aloittanut populaarisarjakuvan parissa (itselläni se oli Asterix ja Muumi) ja toisekseen kyseessä ei ole mikään väkinäinen poseeraus vaan aito, synnynnäinen snobismi ainakin omalla kohdallani. Muut asiat vaan kiinnostaa enemmän kuin minun mielestäni huono musiikki /huono sarjakuva /huonot elokuvat. Mitä sitä anteeksipyytelemään. Minusta kaikki saa lukea ja tehdä mitä itse haluaa, itseni mukaan lukien. Tsiisus.
Minustakin kaikki saa lukea mitä haluaa, mutta jos minulta kysytään käytännön toimia sarjakuvan lukijakunnan laajentamiseen se on tehdä juuri se että populaarisarjakuvaa on vähintään yhtä paljon kuin taidesarjakuvaa, koska silloin saamme enemmän sitä taidesarjakuvaakin.
Voin muotoilla sen vielä vaikka ratakiskosta jos tahdotaan:määrää tarvitaan koska se nostaa laatua.
Ei se ole huonoa itsetuntoa.
Hyvä jos tilanne on mielestänne hyvissä kantimissa ja suomalainen sarjakuva on muiden taiteiden kanssa elämässä jatkuvaa nousukautta ja on taiteellisesti korkealla tasolla.
Toivon että joskus tilanne on se että kutin levikki on 20 000 tai 50 000, mutta se ei vain yksinkertaisesti onnistu pelkällä panostuksella yhteen asiaan tai lajityyppiin.
Olisi aivan yhtä aivotonta väittää että tilanne korjaantuu vain mangan, supersankarien tai BDn myötä. Itseäni ärsyttää käyttää lokeroivia termejä mutta kun sitä ratakiskoa ei vielä ole.
Mutta tiesin tämän jo aloittaessa:jos promotan taidesarjakuvaa muut älähtävät, jos en, taidesarjakuvapiirit älähtävät.
Sitä hyvää sarjakuvaa löytyy yllättävistä paikoista ja jatkan etsimistä vaikka enin aika menee pään hakkaamiseen seinään, turhiin hahraretkiin mitä ei voinut tietää ennalta ja siihen kun luottaa muiden sanaan "on se hyvä, briljantti, superlatiivi, koskettava" on on.
Mutta olkaa hyvät jatkakaa ennen kuin laitan rautaruukin tehtaalle tilauksen vielä yksi pointti. Tämä:
Ei Kuti voi promota Tex Willeriä (tms.)*, se ei sopisi Kutin muiden juttujen joukkoon eivätkä Texin lukijat koskisi Kutiin pitkällä tikullakaan. Eikä siinä sitäpaitsi ole mitään heitä kiinnostavaa varmaankaan.
ja tämä
. Asiahan on nimenomaan juuri niin, että Aku Ankan lukijoista hyvin, hyvin pienestä prosentista tulee muunlaisen sarjakuvan lukijoita.
ovat ovien sulkemista ja rajoittuneisuutta älykkäiden ihmisten osalta. Ymmärrän sen hyvin että halutaan erottua pois lasten ja vähämielisten kastista. En seuraa mitenkään aktiivisesti Texejä mutta en esittäisi moista yleistystä sen lukijoista, kuten en myöskään sanoisi että "eivät naiset voi pärjätä yhtä hyvin kuin miehet"kään.
Se on samanlaista aliarviointia kuin
Minkälaisia tarinoita sarjakuvalla voi kertoa...toki tuohon rinnastettuna sen ymmärtää hyvin ja tajuan vaikea tulla otetuksi vakavasti jos pitää taiteena "jotain aku ankkaa vai?Höröhöröhöhöhöhö!"palautetta saavaa kulttuurimuotoa.
mutta katsokaas lapsikullat itsetunto ei rajoitu vain siihen että hyväksyy oman makunsa olevan ristiriidassa muiden muka arvostettujen tahojen kanssa.
Te muut olette lisänneet sen "taide" etuliitteen en minä ja sama pätee musiikkiin, elokuviin, kirjallisuuteen.
Minä en.
Prosentuaalisesti siitä on yhtä paljon silkkaa tarpeetonta roskaa kuin populaaristakin.
Jokaisella on omat aivot ja vapaus käyttää niitä. Mutta aivot muodostavat mielipiteensä ja kantansa opitun ja koetun kautta ja kuulun niihin joista jota kuinkin kaikkea tulee kokeilla koska myös negatiiviset kokemukset ovat kokemuksia ja joskus oletusarvon ollessa lähellä tai alle nollan voi huomata olleensa jostain asioista väärässä.
Kutin näkyvyyden ongelma on sama kuin blacksadin ja naruton, mennään ohi kvaakin ja omien pienten piirien ja esitetään kysymys mitä ne ovat niin vastaus on mitä tahansa maan ja taivaan väliltä.
Ja sen korjaaminen ei onnistu niin kauan kuin ollaan omien pikkumuuriemme takana omiin ennakkoasenteisiin kääriytyneenä.