Kuinka saada uusia lukijoita sarjakuvalle?

[Lurker]

Tätä aihetta, siis sitä, kuinka saataisiin uusia sarjakuvan lukijoita, on käsitelty Kvaakissa toki aikaisemminkin siellä täällä... varsinkin levikkikeskusteluissa.

Luin Newsaramasta keskusteluartikkelin THE Q: MARKETING TO NEW READERS, ja täytyy sanoa, että Suomessa tilanne on täsmälleen päinvastainen kuin USA:ssa.

Yhdysvalloissa supersankarit ovat kingejä. Suomessa sen sijaan kaikki muu sarjakuva (varsinkin Aku Ankka, Witch, Tex Willer, Tintit), paitsi supersankarit, myy hyvin. Täällä on myös tarjolla paljon laajemmin vaikka mitä genre-sarjakuvaa: länkkäreitä, funny animalseja, sotasarjakuvaa, heppasarjiksia yms. Täällä sarjakuvat ovat myös pysyneet marketeissa ja kioskeissa toisin kuin Jenkeissä, jossa ne ovat kadonneet erikoiskauppoihin.

Suomalainen oma sarjakuva on varsin erikoista ja omaleimaista, kuten hyvä onkin, ja sekin on nousussa ja jotkut niistä pääsevät jopa myyntilistojen kärkitiloille.

Onko meillä siis tilanne hyvä? Tarvitaanko meillä ollenkaan tällaista keskustelua?

[VesaK]

Ei tilanne vielä mitenkään liian hyvä ole, vaikka miljoona suomalaista lukeekin Aku Ankkaa joka viikko ja hiukan alle 100.000 ostaa kuukausittain Akun taskukirjan.  Suurimmalle osalle suomalaisista on edelleen sarjakuva = Aku.
Oikeasti aktiivisia sarjakuvanlukijoita ja mikä tärkeintä, ostajia, on meillä noin 7000, ja sekin lienee vähän yläkanttiin arvioitu luku. Siis sellaisia jotka erottavat toisistaan Musturin ja Mustanaamion.

[Lurker]

Merkittävä tekijä näyttää olevan myös formaatti, sarjakuvapokkari ja kovakantinen sarjakuvakirja myyvät paremmin kuin sarjakuvalehti. Näin olettaisin.

Lehdille pitäisi saada paljon tilaajia, mutta se ei taida olla helppoa.

[Curtvile]

Tätä aihetta, siis sitä, kuinka saataisiin uusia sarjakuvan lukijoita, on käsitelty Kvaakissa toki aikaisemminkin siellä täällä... varsinkin levikkikeskusteluissa.

Luin Newsaramasta keskusteluartikkelin THE Q: MARKETING TO NEW READERS, ja täytyy sanoa, että Suomessa tilanne on täsmälleen päinvastainen kuin USA:ssa.

Yhdysvalloissa supersankarit ovat kingejä. Suomessa sen sijaan kaikki muu sarjakuva (varsinkin Aku Ankka, Witch, Tex Willer, Tintit), paitsi supersankarit, myy hyvin. Täällä on myös tarjolla paljon laajemmin vaikka mitä genre-sarjakuvaa: länkkäreitä, funny animalseja, sotasarjakuvaa, heppasarjiksia yms. Täällä sarjakuvat ovat myös pysyneet marketeissa ja kioskeissa toisin kuin Jenkeissä, jossa ne ovat kadonneet erikoiskauppoihin.

Suomalainen oma sarjakuva on varsin erikoista ja omaleimaista, kuten hyvä onkin, ja sekin on nousussa ja jotkut niistä pääsevät jopa myyntilistojen kärkitiloille.

Onko meillä siis tilanne hyvä? Tarvitaanko meillä ollenkaan tällaista keskustelua?

Uudestaan, tunteella.

Kyllä keskustelua juuri kaivataan mutta sitä tuskin saamme.

Suomen sarjakuvapuolen historia on eri kuin sarjakuvasuurvaltain USA, Japani, Ranska.
Kaikkiena asemaa uhataan Mangaa ovat haastamassa manhwat yms aasialainen tuotanto.

VesaKn huomio ankan ylivallasta ja siitä ettei se tarkoita sarjakuvaskenen olevan Suomessa valtaisa on liiankin osuva. Mutta siinäkin tullaan siihen miksi sarjakuvalla ei ole uusia lukijoita: ei ole riittävän laajaa tarjontaa.

Ei, oikeasti ei. Ulkomaisista tulee vain varmimpia hittejä koska juuri muuhun ei ole varaa ja kotoinen tuotanto on pahasti juuttunut "sarjakuva on taidetta" konseptiin.
Jos tätä fraasia ei joku usko se on sen henkilön ikioma ongelma, sillä sarjakuva on taidetta. Voin vain todeta vastakkaisen kannan omaaville vapaasti lainaten " Meillä kaikilla on ongelmia eikä minua henkilökohtaisesti kiinnosta"
70-luku meni jo. nyt voisi sanoa kuin mummo lumessa: Eteenpäin.

Ilahduttavina ilmiöinä Fingerpori ,Kiroileva siili ja manga ovat nostaneet uudestaan sarjakuvan aiheeksi joka kiinnostaa suurempaa yleisöä, edes hetkellisesti.
Nyt pitäisi takoa kun metalli on edes hiukan lämmintä, muutoin tästä tulee hippien ja bay city rollersien kaltainen ilmiö, paitsi tietysti että tämän katoamisesta minäkin olen pahoillani.

Tarvitaan rahaa ja kaupallisuutta. Infrastruktuuriverkkoa, koulutusta, kääntäjiä, studiotiloja, oikeita palkkoja tekijöille ja markkinointia.
Vain satsaamalla populaariin saadan korkeakulttuurinen ja UG ilmaisukin pidettyä elinvoimaisena ja jonain muuna kuin tympoeänä parodiana itsestään.

Eli tarjonnan valtavaa kasvua.

[Veequa]

Jos niitä haluaa aivopestä(/manipuloida, jos haluaa vähemmän agressiivin ilmauksen), niille pitää antaa käteen jotakin muuta kuin Aku Ankkaa, jotain sellaista ihan erilaista mitä he kuvittelivat sarjakuvan olevan, jotain sellaista mistä luulisi toisen tykkäävän.

Mutta siis... en minä ainakaan usko, että sarjakuvakeskustelua täällä paljoa tarvittaisiin, onhan tälle jo oma foorumi. C; Minäkin voisin jo nimetä tusinan sarjakuvanlukijoita (joista kyllä suurin osa lukee _vain_ mangaa, mikä on perin juurin ärsyttävää. On länsimaiset sarjikset ihan yhtä hyviä, kunhan löytää sen oman tyylinsä).

Se vain, etten minä ainakaan pysty nimeämään niitä suomalaisia sarjiksentekijöitä kovin montaa. Onhan niitä, mutta mieleen tulee vain sarjakuvat (ja minusta tekijät ovat etusijalla... taino). Pitäisi kai keskittyä enemmän. Jaajaa... Pitäisi vain ensin kumota niitä ennakkokäsityksiä mitä muilla ihmisillä mitä luultavimmin on. Ei sarjakuvat lopu pelkkiin lehtistrippeihin ja Asterixeihin.

[janne luokkanen]

Itsellenihän tuli tuossa vuosi aku ankkaa jota oikein mielelläni luin, noin joka toinen kuukausi parin tunnin rykäisynä. Oli siellä hyvä juttu siitä Akun autosta, ku se pääsi revittelemään. Mutta se että ihmiset itkee miten surkeaa se on ku ankkoja luetaan niin voi miettiä mitä ite sen asian eteen tekee... itsehän aion tukea ystävieni yritystä luoda mielenkiintoista seikkailu sarjakuvaa. Toivotaan että homma ottaa tuulta alle ja tyypit saa homman rullaamaan.

[PetriT]

Ilahduttavina ilmiöinä Fingerpori ,Kiroileva siili ja manga ovat nostaneet uudestaan sarjakuvan aiheeksi joka kiinnostaa suurempaa yleisöä, edes hetkellisesti.

Tarvitaan rahaa ja kaupallisuutta. Infrastruktuuriverkkoa, koulutusta, kääntäjiä, studiotiloja, oikeita palkkoja tekijöille ja markkinointia.
Vain satsaamalla populaariin saadan korkeakulttuurinen ja UG ilmaisukin pidettyä elinvoimaisena ja jonain muuna kuin tympoeänä parodiana itsestään.

Vielä enemmän kuin rahaa tarvitaan uusia ideoita ja kiinnostavia sarjakuvia. Liian monet sarjakuvat yrittävät vanhoilla eväillä, sekä aiheen, tyylin että kohderyhmän suhteen. Taidelaji joka on lähtökohtaisesti näinkin huonosti taloudellisesti kannattava tekijöille soisi kannustavan kokeilemaan uusien asioiden yhdistämistä. Enkä nyt tarkoita että kaikkien pitäisi lähteä vääntämään UG-taidesarjakuvaa vaikka sen jonkinmoinen menestys viime vuosina onkin hyvä esimerkki fiksusta "markkinoinnista". Uskon siihen että jos jutussa on jotain uutta, se kiinnostaa mediaa ja pääsee lukijoiden katseen alle (tai toisin päin). Se taas mahdollistaa oikeita palkkioitakin tekijöille.

Kotimaisessa sarjakuvassa, myös kaupallisesti kunnianhimoisessa, pitää olla jotain joka herättää kohinaa jotta sillä on mahdollisuus.

[Curtvile]

Aivan.
Mutta kun kaupallisuus ei tarkoita yhtä kuin aivoton tai ideaton ja ennen muuta tarvitaan rahaa koska vaihtoehdon sille eli sen että esimerkiksi valtio tarjoaa ilmaisen nettiliittymän verkkosarjakuvantekijöille, tarvikkeet, maksaa sähkölaskut ja painattaa ja jakaa ilmaiseksi albumit, lehdet pokkarit yms.
on minusta vielä kauempaa haettua.


Eikä minusta kyse ole vain kotimaisesta sarjakuvasta vaan sarjakuvasta ylipäätään.
Totta, meillä on pieni kielialue, taloudelliset riskit ovat isot kustantajille jne.
Valinnanvaran kasvaessa syntyy väkisin suurempi lukijapohja, mutta se ei tapahdu heti aikaviive on vähintään kaksi vuotta.
Vähintään.
Eurooppa, USA ja aasia ovat täynnä sarjakuvia jotka myisivät jos olisi mahdollisuus saada ne suomeksi.
Useista eri lajityypeistä.

Sisältö ratkaisee, se on itsestään selvää. Mutta kyse ei aina ole edes että pitää keksiä pyörä uudestaan, maailmalla ja kotikentällä olisi materiaalia (vaikkakin vanhoilla eväillä tehtyäkin)tarjolla mutta julkaisu ei kannata koska ei ole ostajia, mutta unohtaen että mikäli kyseistä materiaalia ei ole myynnissä sitä ei voida ostaa joten se ei myy. Joten koska markkinoita ei ole ei kannata.

Tervetuloa noidankehään.

[Anssi Rauhala]

Kotimaisessa sarjakuvassa, myös kaupallisesti kunnianhimoisessa, pitää olla jotain joka herättää kohinaa jotta sillä on mahdollisuus.

Jos ei haluaisi tehdä niitä asioita, millä nykyisin herätetään kohinaa, on siis tuomittu ikuiseen tuntemattomuuteen? Jaa jaa, huono homma.

En aio ruveta tekemään satasivuista sarjakuvaeeposta pedofiilin päiväkirjasta (mutta onneksi minulle ei sellaisia käsikirjoituksia tarjotakaan, jätän ne hommat vaikkapa Happy Horsen huviksi), vain sanoakseni jälkeenpäin haastattelussa, että tarkoitukseni oli vain "herättää keskustelua, kyseenalaistaa käsityksiä ja tuulettaa tabuja".

En tekisi sitä myöskään vain sillä perusteella, että se olisi "aihe, joka saa ostajat liikkeelle". Ei yleisö osta sarjakuvia lukeakseen "kuumista" puheenaiheista, sitä varten on Hymy ja Seiska. Jotka heitetään viikon päästä roskiin.

Meidän työmme on liian aikaaviepää, jotta sillä olisi suuriakaan mahdollisuuksia tarttua päiväntasaiseen kohinaan. Sitäpaitsi, ja tätä en voine liian paljon tähdentää: kohina peittää aina oikeasti tärkeät asiat kuulumasta.

[pertti jarla]

Kotimaisessa sarjakuvassa, myös kaupallisesti kunnianhimoisessa, pitää olla jotain joka herättää kohinaa jotta sillä on mahdollisuus.

Mua lukijana kiinnostaisi myös vaikka kuinka perinteiset tarinat, hyvin kerrottuna. Sellaisia ei ole tullut liiaksi ulkomailtakaan. Väitän että lukijoita löytyisi kans.

EDIT: Apollolta tosiaan taitaa tulla. Praise the Apollo.

[tertsi]

Väitän että lukijoita löytyisi kans.

Apolloltahan noita on tulossa.

EDIT:
Alixeissa nyt ainakin pitäisi olla tarinaa. Ja mitä mä muistan menneiltä ajoilta, niin hyvinhän nuo oli kerrottu. Tosin sillai vanhahtavasti. (Alix putoaa katolta. Tekstilaatikossa lukee: Alix putoaa katolta...)
Mutta tämähän saattaa tällaisena nopeiden leikkausten digiaikana olla jopa virkistävää.

[pappa-sami]

Apolloltahan noita on tulossa.

Arktiselta Banaanilta tulee Blacksadia, joka on hyyvin perinteikästä.

Blacksad on mielestäni oiva esimerkki sarjakuvasta, josta satunnaiset lukijatkin voisivat pitää. Lisäksi kovat kannet ja hieno paperi viestivät, että tässä on kyse jostain, tiedättehän, paremmasta tavarasta.

Samaa maata voisivat olla esim Gibratin Le sursis tai Lepagen Muchacho. Kaunista sarjakuvaa ja kauniita objekteja. Voisi mainostaa vaikka Anna-lehden lukijoille.

[tertsi]

Arktiselta Banaanilta tulee Blacksadia, joka on hyyvin perinteikästä.

Ihan henk. koht. mielipide:
Blacksadin ansiot ova kyllä kuvituspuolella, ainakin toistaiseksi.
Ei tarinatkaan toki mitään huonoja ole, mutta kuitenkin hiukka ohkaisia.
Komeaa sarjakuvaa toki. Ja ostan joka albun mitä tulee suomeksi.

MUTTA
Apollon tulevien albumien kohdalla ei todellakaan tarvitse miettiä, että tässä nyt "tuen" jotain sarjakuvankustannustoimintaa. Tai ostetaan nyt vaikka tätä, kun parempaakaan ei ole tarjolla.

Nämä syksyllä ilmestyvät albumit ovat sellaisia jotka Minä todella haluan lukea! Paino sanalla haluan.
Jos runolliseksi heittäytyisin, niin voisin sanoa, että ovat vastaus rukouksiini.

Kiitoksia jo etukäteen, Apollo.   

EDIT:
Selailin eilen ensimmäistä Valkoista tiikeriä (på franska). Voi herrran jestas, kun on maukasta jälkeä. Rentoa, melkein huolimatonta, mutta kuitenkin niin virtuoosimaista. Ja tarinakin lähtee lentoon sivulla 12.

Uusimman Tiikerin takakannessa on mm. Sfarin mielipde Conradista ja Tiikeristä. Sangen mielenkiintoista.
Pitääkin joskus skannata se tänne vaikka Valkoinen tiikeri -ketjuun.

[pappa-sami]

Nämä syksyllä ilmestyvät albumit ovat sellaisia jotka Minä todella haluan lukea!

Hauska kuulla. Mutta nyt menet, Tertsi, ketjun aiheen ulkopuolelle. Pitäisi pohtia mikä saa satunnaisen ohikulkijan tarttumaan sarjakuva-albumiin. Ei sitä, mikä tekee sarjakuvanörtin onnelliseksi.

Arktinen Banaani on mielestäni Blacksadin kanssa oikeilla jäljillä. Todella rohkea satsaus heiltä. Muiden on nyt paljon helpompi seurata perässä. Perinteisessä mielessä taiteellista sarjakuvaa kehiin!

[pertti jarla]

Niin, ja sitten on Lutesin Berliini. Laatudraamaa. Ainakin toivon että sellainen löytäisi lukijoita.