Hanna, tykkään tuosta värityksestäsi. Itselläni tuo vesivärimaalaus kun tuntuu aina menevän niin äärimmäisyyksiin, hirveäksi läträilyksi, mutta noissa sinun sarjakuvissa ja tuossa Luigissakin on sopivan tasainen värimaailma.. Tai ehkä olisi parempi olla kommentoimatta kun en itse tiedä näistä asiosta mitään.

Mutta sen voin sanoa että tyylisi on jees.

Toisinaan sitten vaan on päiviä, jolloin mikään ei suju. Yksinkertasesti vaan ei suju. Tuntuma piirtämiseen on kadonnut ja keskittymiskyky menee sitä seuraten. Jonain toisena päivänä sitten taas sujuu.
101 prosenttisen totta. Toisinaan sitä vain tulee ?mäenosaamitäänkaikkivihaamuamälopetanpi irtämisen? ?päiviä, kun taas toisina päivinä ei haluaisi mitään muuta tehdäkään kuin piirtää, piirtää, piirtää?
Yleensä minulla on tuo fiilis joka päivä, varsinkin jos yritän piirtää jotain.. On suoranainen ihme jos jotain saan joskus valmiiksi asti ennen kuin itsekritiikki ryömii piilostaan. Ja jostain kumman syystä silloinkin kun tekisi niin pirusti mieli piirtää, ei vaan saa persettään sohvalta ja ryömittyä pöydän ääreen. Hitto, turhauttavaa.
Voi kun joskus riittäisi motivaatio sarjakuvan piirtämiseen..

Sain sentään jotain tehtyä. Valitettavasti.. Kokeilin viime yönä yhdistää vesivärin ja hiilen. Huoh.. Piirsin mitä päähän pälkähti, ja tähtäsin tekotaiteelliseen sotkuisuuteen, mutta en ihan näin:
http://www.jouniscape.net/brain/paintings/swordncity.jpgPitäisi joskus uskaltaa kokeilla jotain uutta ja radikaalia..

Nämä tällaiset ovat niiiiin tylsiä.