Cossulla on paljon valkoisia alueita, selkeitä viivoja eikä kasvoissa tainnut olla kertaakaan varjostusta. Selkeys ei kyllä ole pelkästään värittämisen takia, sillä Cossun piirtämä maxi oli samanlaista. Mutta oudon paljon Cossua kyllä nyt kehutaan, kun ottaa huomioon, että se maxi haukuttiin aikoinaan jo parin näytesivun perusteella. Onhan Cossun tyyli hiukan steriiliä, mutta itse pidän sen selkeydestä ja hahmot ovat riittävän yksilöllisiä.
Itse tarina alkoi lupaavasti, mutta menetti hiukan teräänsä, kun konnat näytettiin ensimmäistä kertaa. Odotin jotain 'salaperäisempää'. Ja sitten juostiin ja ammuskeltiin... No, kaikki ei ole menetetty, Chance on mahdollisuus... joskin jos juttu on tosiaan vain 160-sivuinen, niin ei lopuissa 50:ssä kovin kummoisia voi tehdä.
