Ostatko kovat kannet

[Curtvile]

En minä aina ole niin kenkku tapaus. Tuo 7 päivää nousi mieleen siitä, että monesti lyhyen aikaa hyllyillä käyneen uutuussarjan kadotessa kustantaja saa hirmuisen viharyöpyn täällä niskaansa, vaikka on tarjonnut edes hetkeksi jotain uutta äimisteltävää, aivan kuin kustantajat olisivat lukijoiden vihollisia (tai kirjakaupat ja divarinpitäjät).

se on tuo hetkeksi ja kuten sanottua, puolet ajasta yli puolet ei edes moisen olemassaolosta tiedä.
kustantajat eivät ole lukijoiden vihollisia, mutta lyhytnäköisiä? Kyllä.
helppohan se on ostaa kun ei myydä....

[Petteri Oja]

kustantajat eivät ole lukijoiden vihollisia, mutta lyhytnäköisiä? Kyllä.
helppohan se on ostaa kun ei myydä....

Minusta Viivi & Wagner -lehden kohtalo kertoo aika paljon siitä kuinka moni nykyään oikeasti haluaa ostaa kioskista perinteistä sarjakuvalehteä. Suomen suosituimmat strippisarjat V&W ja Kiroileva siili vetonauloina, levitys lehtipisteiden kautta, eikä lopetettu alkuunsa vaan kolme vuotta yritettiin. Mutta kun ei niin ei.

* Kovakantisissa on yleensä monessa kappaleessa valmistus virheitä verrattuna pehmeisiin.

Sarjakuvien tukkukauppiaana totean että tämä on pötyä. Valmistusvirheitä on kummassakin formaatissa mutta huomattavasti enemmän mulla on tullut vastaan viallisia pehmeäkantisia. Eräskin kustantaja totesi juuri harkitsevansa siirtymistä kokonaan kovakantisiin tästä - ja vain tästä - syystä.

Saattaako joku olla aloittamatta sarjakuva harrastusta kovemman hintatason johdosta?
Voiko joku lopettaa sarjakuvien ostamisen kokonaan, kun alkaa hintapolitiikka vituttamaan?

Vaikea uskoa. Mutta ainahan yksittäistapauksia löytyy.

[Curtvile]

Minusta Viivi & Wagner -lehden kohtalo kertoo aika paljon siitä kuinka moni nykyään oikeasti haluaa ostaa kioskista perinteistä sarjakuvalehteä. Suomen suosituimmat strippisarjat V&W ja Kiroileva siili vetonauloina, levitys lehtipisteiden kautta, eikä lopetettu alkuunsa vaan kolme vuotta yritettiin. Mutta kun ei niin ei.

tuo on hyvä esimerkki kylläkin, Punaniskan tavoin markkinoidaan samaa strippiformaattia jonka saa sanomalehdestäkin.
Punaniskaa tehtiin, mitä, neljä vuotta lehtenä.
Itse en lukeudu Viivi ja Wagnerin enkä Kiroilevan siilin faneihin, toivotan molemmille onnea ja menetystä mutta minua ei nappaa.

Sinällään valitsit oivallisen esimerkin. Egmonthan on panostanut isolla kädellä kovakantisiin ja karsinut lehtiosastonsa; Viivi & Wagner, Nemi, Mustanaamio ja pistänyt työntekijöitä pihalle.
Ihan pyyteettä.
Juuri yrityskulttuurimalli jota haluan tukea...tai sitten ei.

[Jarkko Sikiö]

Luulen, että hinnat ovat kuumin aihe sille harrastajajoukolle, joka pohtii kuinka saada maksimimäärä sarjakuvaa minimihinnalla. Valtaosa harrastajista ostanee kuitenkin vain rajatun määrän sarjakuvia, jolloin hyvä formaatti saattaa hyvinkin olla muutaman lisäeuron arvoinen.

Toisaalta tämä kuluttajajoukko tuskin arvioi hintaa ennen-jälkeen-tyylisesti, vaan tuotteesta on jokin mielikuva, johon hinta sitten suhteutetaan. Näin voi kovakantinen hyvinkin tuntua paremmalta hinta-laatusuhteen osin kuin sen muutaman euron vähemmän maksavan pehmeäkantisen kohdalla.

[Matti Karjalainen]

Vasta nyt oivalsin että tämän äänestyksen kahdessa alimmassa kohdassa, siis kovakantisiin kriittisesti suhtautuvia, on ainoastaan 15% äänestäjistä.

Vaihtoehdot tuossa äänestyksessä ovat sanalla sanoen huonosti muotoillut. Äänestin itse vaihtoehtoa "Kovakantinen kirja on  kaunis, hinta vaan kirpaisee", ja sanalla sanoen pidän sitä jonkinasteisena kriittisenä ilmauksena tätä trendiä kohtaan.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan että ulkoasuun satsataan, mutta kuten olen aikaisemmin todennut, alkaa joku kovakantinen Jere-albumi olla niissä hinnoissa että mietin kahdesti ostanko teoksen omaan hyllyyni vai en. Suosikit tulee ostettua edelleen, kyllä, mutta muutaman kerran on jo käynyt niin että albumi onkin jäänyt Akateemisen hyllyyn pölyttymään.

Kvaak-otos on

Eli Suomeksi: kvaak ei ole universaali totuus jonka foorumiäänestys kuvastaisi koko ostavaa väestöä, joista enin osa ei miellä vieläkään sarjakuvaa muuksi kuin linja Ankat, Asterix, karvinen, Fingerpori, Viivi&Wagner, Kiroileva siili ja tietää ehkä vielä  yhden kaksi muuta jos tuuri käy.

Nyt ollaan asian ytimessä.

[Petteri Oja]

Sinällään valitsit oivallisen esimerkin. Egmonthan on panostanut isolla kädellä kovakantisiin ja karsinut lehtiosastonsa; Viivi & Wagner, Nemi, Mustanaamio ja pistänyt työntekijöitä pihalle.

Kaupallisen kustantamon on julkaistava sellaista tavaraa mikä myy. Toimittajìen poispotkiminen näkyy taatusti ihan joka saralla, ei sieltä pelkästään lehtien toimittajia pihalle nakattu.

[hdc]

Vaihtoehdot tuossa äänestyksessä ovat sanalla sanoen huonosti muotoillut. Äänestin itse vaihtoehtoa "Kovakantinen kirja on  kaunis, hinta vaan kirpaisee", ja sanalla sanoen pidän sitä jonkinasteisena kriittisenä ilmauksena tätä trendiä kohtaan.

...ja minä valitsin "Sopii joihinkin sarjakuviin, mahdollisuutta pitäisi käyttää harkiten" joka myös on minusta kriittinen ilmaus, vaikken tahdokaan että hus pois kaikki kovakantiset.
Esim. Aku Ankan näkkärit olisivat aika tuskaisia pehmeissä kansissa, eli selvästikin pidän kovista kansista joissain tapauksissa. Valtaosa kuitenkin pehmeissä, kiitos.

[EetuT]

Sarjakuvien tukkukauppiaana totean että tämä on pötyä. Valmistusvirheitä on kummassakin formaatissa mutta huomattavasti enemmän mulla on tullut vastaan viallisia pehmeäkantisia. Eräskin kustantaja totesi juuri harkitsevansa siirtymistä kokonaan kovakantisiin tästä - ja vain tästä - syystä.

Nämä on mielipiteitä. Itse näkisin, että kovakantisissa saattaa olla useammin valmistusvirheitä. Tarkoitan näillä pieniä virheitä, joista suurinosa ihmisistä ei välitä. Pehmeäkantisissa taasen saattaa olla useammin painossa/kuljetuksessa tulleita käsittelyvikoja. Paljonhan on kovakantisia julkaisuja joista näitä virheitä ei löydy, eli vika ei välttämättä ole kovissa kansissa, vaan siitä missä painetaan ja osittain kansimateriaalin valinnassa. Eräskin kustantaja blokkaa omakätisesti virheelliset kappaleet pois ennen toimitusta, eli minun on melko vaikea sanoa kuinka paljon esim. hänen pehmeäkantisissa on virheellisiä kappaleita.

[Veli Loponen]

Heh, minä olen vastannut seitsemän vuotta sitten ettei ole meikäläisellä rahasta kiinni.

Jostain syystä tuo näyttää, että minäkin olen äänestänyt sitä, vaikka en oikein usko niin tehneeni. Onkohan joku käynyt muokkaamassa tätä äänestystä jossakin vaiheessa ja vaihtoehdot ovat menneet sekaisin...

Edit: näköjään olin valintaani perustellutkin tuolla alussa ja se oli sama minkä nytkin valitsisin: sisältö ratkaisee.

[Reima Mäkinen]

tuo on hyvä esimerkki kylläkin,

Minusta Viivi&Wagner lehden lopetus on ainoastaan esimerkki siitä että se ei tuottanut tarpeeksi voittoa kustantajalle. Jos jollakin on jakaa tietoa myynti- ja tilausmääristä, niin siitä vaan. Epäilen että ei ole. Toisaalta sisäpiiriläiset tietävät aina parhaiten (siis ne joilla on yhteys tai työsuhdekustantajaan).
Mutta eipä taidettu lehden formaattia myöskään yrittää viilata mihinkään suuntaan tänä kolmen vuoden aikana. (Toisin kuin Jysäyksen joka olikin sitten tässä suhteessa aivan päinvastaine tapaus, sisällöllisesti tuuliajolla). Itse ihmettelin hieman lehden verrattain korkeaa hintaa, mutta köyhänä en osaa sanoa, oliko se sitten lopulta kallis vai tuntuiko se vaan siltä.

Viivi & Wagner: Terassilla tarkenee myi 23 200 kpl vuonna 2008. Siis pehmeäkantinen.
Viivi & Wagner: Kuinka kasvissyöjä kesytetään myi 14 700 kpl vuonna 2009. Siis kovakantinen.

Mistä luvut ovat peräisin. Kuvaavatko ne tukkumyytiä vai kuluttajille menneitä kappaleita? Entä siirtyminen koviin kansiin? Ehkä kustantaja halusikin taistella vuosittain ilmestyvän tuotteen hupenevasta kappalemyynnistä syntyvää tulojen pudotusta vastaan keskittymällä sarjan vakiostajiin ja tarjoamalla näille varmoille asiakkaille kalliimpaa tuotetta? Ikään kuin vastattiin trendiin (laskeva myynti) toisella trendillä (kovakantisbuumi). Ja siitähän meillä ei ole tietenkään mitään havaintoa, mitä olisi tapahtunut jos v&W ei olisi siirtynyt koviin kansiin?
Mitä tulee kysymykseenpehmeäkantisen soveltumisesta lahjaksi... Minun on vaikea kuvitella etteikö Terassilla tarkenee -kirjaa olisi ostettu muutama tuhat myös lahjaksi?!

Pitänee muokata äänestystä että porukka pääsee vaihtamaan mielipidettään.

Tai aloittaa kokonaan uus. En todellakaan jaksanut käyttää päiväkausia noiden vaihtoehtojen miettimiseen. Mutta nyt jos jotain äänestystä ajattelisi, niin ehkä aikaa sopisi ei/kyllä jaosta jalostettu.

Suhteessa pehmeäkantisiin kovakantisia sarjakuvakirjoja ilmestyy
a) liian vähän
b) sopivasti
c) liikaa

[Reima Mäkinen]

Jostain syystä tuo näyttää, että minäkin olen äänestänyt sitä, vaikka en oikein usko niin tehneeni.

Usko ei ole tiedon väärti. Kolmas viesti ketjun ekalla sivulla. 

Mulle toi oli aika vaikea päätös. Oikeastaan kolme kohtaa sopi, mutta valitsin lopulta tuon sisällön.

[Lönkka]

Joku mainitsi tässä keskustelussa, ettei kovakantisen painaminen ole niin paljoa kalliimpaa kuin pehmyt kantisen. Mutta ei se kuitenkaan näy opuksien hinnoissa?

Minun mielestäni näkyy kyllä monien hinnoissa.

Esmes nämä Egmontin Harakkalaivueet, Sillaget yms sekä vaikkapa Banskun Viivit & Wagnerit noin jotain esimerkkejä mainitakseni.

[tertsi]

Sillage, keräilijä                              15,95 €   Kovat kannet
 
Lucky Luke, Billy the Kid                8,95€.    Pehmeät kannet

Alix, Niilin prinssi                          €13.60     Pehmeät kannet

XIII,  Maria                                         13€       Kovat kannet

Piko, Nuoren sankarin päiväkirja    17,95 €,    Kovat kannet 72 sivua (onko näin paksu? Amazonin ranskalainen ilmoitetaan 66-sivuiseksi.)

Viivi ja Wagner: Sika pussaa!            18 €   Kovat kannet  64sivua!

[Lönkka]

Eli vajaa 14 egeä pehmeäkantisena vastaan 16 egeä kovakantisena (luulisin Lucky Luken painosmäärän olevan muita merkittäävsti isompi, poislukien Viivit).

Minun meilestäni ero on minimaalinen ja siten on päivänselvää että hankin kovilla kansilla vaikka löytyisikin vaihtoehto.

Sen sijaan esmes jenkkilässä saman alpun kovakantiset saattavat olla melkein 2 kertaa kaliimpia pehmeäkantisiin nähden jolloin kovakantinen tulee oleellisesti harvemmin valittu. (ovh hinnoiltaan yleensä 30-35 vastaan 15-18 dollaria, ja vaikkapa Marvel Masterworksit esmes 50-55 vastaan 25 dollaria)

[Petteri Oja]

Tertsin listassa on yksi virhe, XIII 9 - Maria on kovakantinen.