Rikollista sarjakuvamaailmassa - näin ei saisi tehdä!

[Mon of Olay]

Lyhyesti: Mary Sue on kirjailijan (yleensä kokemattoman) luoma hahmo (yleensä päähenkilö) joka on kaikin puolin täydellinen (taidot, ominaisuudet, ulkonäkö) mutta samalla ulkopuolinen ja erikoinen (oudosta maasta, kenties albino). Jos hänellä on ongelmia niin nekin ovat luonteeltaan erikoisia ja rakastettavia.

Ihan kuin Teräsmiehestä puhuisit.

Mutta joo, mielestäni "tällainen tyyppi olis kiva olla, piirränpä sellaisen" -ajattelu ei ole mikään suuri rikos sarjakuvaa kohtaan, jos mopo vain pysyy edes jonkun verran käsissä. Aika paljon supersankarisarjakuvaa, mangaa ja kaikkea muutakin sarjakuvaa joutuisi maailmasta poistamaan, jos Mary Suesta tosissaan haluttaisiin eroon.   

[tertsi]

Useampiosaisten julkaisujen jättäminen kesken on rikollista. Odottelen edelleen Jalavalta Usvien Ajan loppuosaa.

Huonolaatuinen liimasidontatyö on rikollista. Mä inhoan sitä kuivaa rusahdusta, minkä sarjakuva päästää levitessään käsiin.

Asiaa!
Itse olen surrut eniten upean Incalin jättämistä yhteen osaan (Jodorowsky/Moebius).
Mutta jos kansa ei osta, niin minkäs teet.

[Ossi Hiekkala]

Asiaa!
Itse olen surrut eniten upean Incalin jättämistä yhteen osaan (Jodorowsky/Moebius).
Mutta jos kansa ei osta, niin minkäs teet.

Kuten myös ja Largo Winchiäkin olisi suonut julkaistavan enemmän. Se on mielestäni edelleen parempi, etenkin piirrokseltaan, kuin kuivakka XIII.

[tertsi]

Ihan vaan näin lukijan mielipiteenä:
Toivoisin, että kustantaja kustantaisi vähintään 3-4 albumia ennen sarjan lopettamispäätöstä. Kyllä ostajille on annettava hieman aikaa tottua uuteen tulokkaaseen.

Esim Comanchessa ensimmäinen albumi on aivan eri tyylinen kuin seuraavat.

Onneksi mulla on nuo jo ennestään.

[Wade]

Mikä lienee moinen Largo Winch, joka on kolmeatoistakin kiinnostavampi?

[tertsi]

http://www.bdnet.com/Largo%20Winch/fiche_serie.htm

Perijä joka rupesi panemaan Firman asioita uuteen uskoon. Van Hamme kässääjänä.

Suomeksi tuli yksi tai muutama albbu joskus kymmenen vuotta sitten. Tuttu myös telkkarista.

[Lönkka]

Mutta sanomalehtisarjoja voisi kyllä vaihtaa tiuhempaan, niiden hengityskoneessa pitely on tuskallista. Varsinkin kun niitä on "pakko" lukea lehdestä, olivat miten kalkkeeripaperista väännettyjä tahansa.
Masin voisi koska tahansa vaihtaa esmes SinFestiin.   

Hear hear!
Ja esimerkkikin on loistava.
Niin, ja Hiltusta & Norpattia Hesariin, prkl!

Vesa sarjakuvaministeriksi tai ainakin -komissaariksi!
Nobody expects the comics inquisition

[tertsi]

Todella rikollista on skarpin tussiviivan pikselöinti tai rasterointi.

Suorastaan kuolemansynti!!     

[vauvakolibri]

Hmm, no, en tiedä olisiko tämä rikollista mutta ärsyttävää ainakin (joskin varsin harvinaista) on se että lukijaa yritetään hämätä tieteellisillä termeillä sanoen asiat mahdollisimman "muka" vaikeasti ja sitten yksinkertaistamalla se jotenkin "suomeksi sanottua". Pahin (tai ainoa) esimerkki oli eräässä alkuaikojen Spawnissa jossa Spawn testaa ensimmäistä kertaa teleportaatiota. (Toisaalta Amerikka ja teinipojat mutta...!)

(No tämä esimerkki oli eräässä romaanissa/novellissa mutta...)
Eli kaksi eri hahmoa käyttää samaa lausahdusta (ilman mitään juonellista tm. syytä). Voin sanoa että se hommeli pilasi koko kirjan. Enkä usko sen toimivan sarjakuvissakaan. (Ellei siihen ole jotain oikeaa syytä.)

[Aura]

Mutta joo, mielestäni "tällainen tyyppi olis kiva olla, piirränpä sellaisen" -ajattelu ei ole mikään suuri rikos sarjakuvaa kohtaan, jos mopo vain pysyy edes jonkun verran käsissä. Aika paljon supersankarisarjakuvaa, mangaa ja kaikkea muutakin sarjakuvaa joutuisi maailmasta poistamaan, jos Mary Suesta tosissaan haluttaisiin eroon.   

No mulla on lähinnä mielessä nämä "Ja sit niiden mukaan liittyy hyperaktiivinen supersöpö teinityttö jolla on taikavoimia ja sit se ja se hahmo ihastuu siihen!"-tyyppiset jutut. Tai äärimmillään jopa "Ja sit mä imeydyn siihen animeen ja se ja se hahmo ihastuu muhun ja paljastuu että mä oonkin kadonnut prinsessa jolla on superkykyjä jne jne jne!!!111"

Onneksi nuo ääriesimerkit rajoittuvat lähinnä huonoon fanfictioniin. Omaelämänkerrallisia yms juttuja ei kannattane niputtaa samaan, ja onhan se totta että minkä tahansa voi tehdä joko hyvin tai huonosti. Kyllähän Mary Sue-hahmo voi toimiakin, niin kauan kun ei hypi lukijan silmille.

[Matti Karjalainen]

Tulipa taas todistettua, että kannattaa lukea Kvaakia jo yleissivistyksen vuoksi. Nyt tiedän ainakin, mitä tarkoitetaan minulle entuudestaan oudolla termillä Mary Sue. 

Viattomien hahmojen tapattaminen toimii erityisen huonosti supersankarisarjakuvissa.

En ole ihan samaa mieltä. Mielestäni esimerkiksi Gwen Stacyn kuolema on Marvel-universumin unohtumattomimpia ja mieleenpainuvimpia hetkiä.

Lähinnä kai tökkivät nämä rikollisen typerät "nyt se kuoli - eipäs kuollutkaan" -tyyppiset juonikyhäelmät, jotka ovat sammuttaneet allekirjoittaneen kovimman kiinnostuksen supersankarisarjakuvaan.

[Jarkko Sikiö]

Gwen Stacyn kuolemalla olikin merkittäviä seurauksia päähahmon elämään ja siitä tuli olennainen osa samaa syyllisyysteemaa, joka alkoi Ben-sedän kuolemasta ja toimii Hämiksen motiivina lähteä kaupungille pieksettäväksi.

Gwen Stacy on siis esimerkki siitä, kuinka sivuhahmon kuolemaa käytetään muutoinkin kuin lyhytaikaisen, usein merkityksettömän, tragedian kirjoittamiseen.

[Asko AA]

Gwen Stacyn kuolemalla olikin merkittäviä seurauksia päähahmon elämään ja siitä tuli olennainen osa syyllisyysteemaa...

Näin kävi.
Vaikea vieläkin tajuta, kuinka julmasti voikaan ravistella paperille painettua piirroshahmoa, kun annetaan lukijan kanssa jaetun haaveiden, ystävyyden ja lopulta rakkauden kohteen kuolla moisella tavalla.
Samalla katosi kahden sulottaren kautta päähenkilön elämään taiteiltu romanttis-eroottinen jännite.

Rikollista oli alkuperäisen Ihmesarjan lopettaminen ennen aikojaan tämänkin kuvion suhteen. Kesti kauan, ennen kuin traaginen jatko valkeni...

Elokuvissa ei koskaan olisi päästy samaan - niinpä kumpikin naishahmo on "normalisoitu" paljon tavanomaisemmiksi hahmoiksi.
Kirsten Dunst ja Bryce Dallas-Howard ovat nastoja mimmejä, mutta Romitan Mary-Jane ja varsinkin Gwen ovat jotain aivan muuta.

[Jarkko Sikiö]

Näin kävi.
Vaikea vieläkin tajuta, kuinka julmasti voikaan ravistella paperille painettua piirroshahmoa

Olihan se kova veto, etenkin kun käsikirjoittaja ratkaisi kuoleman niin julmalla ja maanläheisellä tavalla: pelastusyritys päättyi niskan murtumiseen.

Toisaalta jos tarkastelee, että sarja näytti siirtyvän kolmiodraaman vakiintumiseen, Gwenin kuolema oli sarjakuvan kannalta pitkällä aikavälillä parempi, kuin liukuminen saippuaoopperaan.

[Asko AA]

Gwenin kuolema oli sarjakuvan kannalta pitkällä aikavälillä parempi, kuin liukuminen saippuaoopperaan.

Totta tämäkin.
Kauniit ja rohkea - ei kuulosta houkuttavalta...