Jahas. Olipas pettymys. 300 kuuluu siihen kategoriaan teoksena että sarjakuvana - toisin kuin eräskin Römpötti väittää - toimii oikein mainiosti omalla Conan-pohjaisella linjallaan. Pateettista mutta komiata kerrontaa ja kuvitusta...mutta voi, siirräpä se kankaalle ja tulos voi olla juuri tällainen kuin nyt oli: sekava, naurettava, ärsyttävä kuvamössö.
Ensinnäkin jos Snyderilla & co:lla olisi edes ollut kanttia olla heittämättä yksinkertaiseen ja hyväksi havaittuun tarinaan - joka sinänsä oli 99 % uskollisesti kuvioitu kankahalle - ylimääräistä roinaa kuten hirviömäinen ja selvästi LOTR-leffavaikutteinen persialaisten huippusolttujen Kuolemattomien lemmikkiorja (tai jotain sinnepäin) joka oli n. 3 metrin korkuinen. Niin, ja "Kuolemattomien" aivan täsmällisesti samoin kuin sarjakuvassa kuvatun kasvomaskin alta paljastui myös hirviön kasvot. Niinkuin että häh?
Lena Headeyn suurena fanina olen iloinen että kyseinen ihastuttava nainen (ja hyvä näyttelijä) saa rooleja mutta tämä rooli nyt oli taas melko selvää Gladiaattori-kamaa (hei oikeesti, se viljapeltokin siellä lopussa!) vaikka pääsikin sorkkimaan teräaseella sinänsä mukavan hurmeisesti ilkimyspoliitikon sisäelimiä.
Näin miespuolisena hlönä ilahdutti suuresti että paljasta pintaa näytettiin myös naisilta.
Myönnetään, minussa on vielä aimo annos puberteetti-ikäistä nulikkaa...
Taistelukohtaukset olivat - niitä liioiteltuja monsterijuitsuja, joihin luen myös mm. ylisuuret ja tyhmännäköiset ronsut ja sarvekaskuonot) LUKUUNOTTAMATTA - aika siistejä.
Loppuarvosanana:
** (ja ehkä vielä puolonen Lena Headeylle. Mainitsinko muuten jo kuinka ihastuttava hän on?
)
