Tässä nyt pitäisi esitellä itseni järkevästi, josta tietenkin seuraa se, etten tiedä mitä kirjoittaa. Mutta yritän nyt kuitenkin jollakin tavalla olematta nolaamatta itseäni.
Olen syntynyt 5.4.1991, joka on tietenkin sitä ikäryhmää, joille vanhempi ikäryhmä valittaa. En sitä sen takia ala hehkuttamaan.
Ikäni on syyllinen siihen, etten ole kovinkaan paljoa ehtinyt lukemaan sarjakuvia (ja joku ihminen tietenkin tulee ja sanoo, että minäpäs olenkin lukenut sen ja sen määrän sarjakuvia sinun ikääsi ennättäessä). Lisäksi lähikirjastossa nyt ei ole ihan kaikkia niitä sarjakuvia, joita haluaisin metsästää luettavakseni.
Mistä sarjakuvasta sitten olen kiinnostunut? Oikeastaan mikään tietty genre ei minua niin viehätä, koska olen sen verran kyyninen tai idealistinen, että tiedän kaikessa olevan huonoa. Huomautan muuten, että ainakin uskottelen itselleni olevani pessimistinen. Onhan niissä niitä hyviäkin suorituksia, mutta joku todella pessimistinen luonne ei siitä enää välittäisi. En ole siis ihan huono ihminen.
Mutta kuitenkin jotain järkevää taas. Suosikkeihini tekijöistä kuuluuvat mm. Barks, Schulz, Hergé, Janssonit, Petri Hiltunen, Goscinny ja Watterson. Vaikkakin Tenavissa oli toisinaan uskonnollista juttua en siitä oikein jaksa välittää, sillä olen ateisti (hiukkasen agnostikon verta löytyy kylläkin). Enkä halua uskonnollista käännyttämistäni osakseni, kiitän. Olen muutamien täällä olevien ihmisten blogejakin lukenut, joka on tavallaan hiukan säälittävää. Minun pitää lukea tuntemattomien ihmisten elämää sen sijasta, että eläisin omaa aika epäsosiaalista elämääni.
Pidän piirtämisestä ja muutenkin toteuttaa taiteellisia visioitani, ja kyllähän olisi aika hienoa piirtää joskus oikein julkaistua sarjakuvaa. En kuitenkaan näe, että niin tapahtuisi, koska tiedän, etten ole kummoinenkaan piirtäjä. Tai oikeastaan vikani on se, että hahmojen pitäisi näyttää samoilta ruudusta toiseen. Tietokoneilla en sitten viitsisi tehdä sarjakuvia, vaikka myönnän, että Dilbert on ihan hyvää sarjakuvaa.
Pidän kirjoittamisestakin, mutta siinäkin olen niin kritisoiva omiin tuotoksiini (ainakin muiden kuullen), että pitäisi olla hiukan optimistisempi joidenkin mielestä. Mutta vielä enemmän pidän lukea toisten kirjoja (ja sarjakuvia). Tolkien, Pratchett, Robin Hobb ovat lempikirjailijoitani. Sinällään hauskaa on se, että taisin olla ainut yläasteeni luokalta, joka oli lukenut Seitsemän veljestä ennen kuin se sitten pakotettiin luettavaksi. Lisäksi olen lukenut Kolme muskettisoturia tänä kesänä, kuin myös Sofian maailmassakin on tullut käytyä.
Moni on kiitellyt minua henkisesti vanhemmaksi kuin suurin osa ikäisistäni on, ja se on oikeastaan totta, vähintään täällä missä asun. Näytän myös kuulemma vanhemmalta kuin oikeasti olen. En kuitenkaan aio partaa kasvattaa ja hankkia alaikäisenä viinaa, sillä olen absolutisti. Muutamat sukulaiset ovat kovastikin yrittäneet saada sitä litkua alas kurkustani, mutta kukaan ei ole näyttänyt onnistuvan. Minä kun en tarvitse alkoholia siihen, että minulla olisi hauskaa.
Peruskoulu tuli suoritettua ihan hyvällä todistuksella ja sain stipendinkin. Nyt tähtään lukion ihmeelliseen maailmaan, josta sukulaiset ovat antaneet minulle mukavan pessimististä kuvaa. Kieliä en siellä aio lukea englannin ja ruotsin lisäksi, sillä minulla on huono kielipää. Opiskelin yläasteella kaksi vuotta ranskaa, mutta en tahtoisi sitä puhua ranskaa puhuvien nationalistien kanssa.
Nyt sitten vain yritän tehdä toisenkin viestin tänne, ja toivoa, että pystyisin internet sosiaalisuuteeni täällä.
Pitäisi varmaan myös keksiä, miten voisi lopettaa sopivasti oman esittelynsä. Ideoita ei vain tunnu olevan.
