Tintti

[Rac]

Toivottavasti niissä sitten on jotakin boonusjuttuja niin kuin Asterix- ja Lucky Luke-kirjastoissa eikä pelkästään samat vanhat alpparit heitettynä koviin kansiin.

[Timo Ronkainen]

Toivottavasti niissä sitten on jotakin boonusjuttuja niin kuin Asterix- ja Lucky Luke-kirjastoissa eikä pelkästään samat vanhat alpparit heitettynä koviin kansiin.

Jotenkin pelkään että näin käy. Samat kirjat julkaistaan vaan taas kerran. Ei Hergen koottuja....   
Samlade verk: http://www.barnboken.nu/cgi/kort/9163816342.shtml
19 osaa. Kaikki....

Timo

[Rac]

Otava ei tajuu.

[Hanna]

Rauhoittukaa, herra... siis kuka?

En osaa ranskaa (valitettavasti, muuten voisin tilata netistä kaikki Suomessa julkaisemattomat Alixit...), mutta muistelisin että Balduin Bienlein on Tuhatkaunon ranskankielinen nimi. Kielitaitoiset oikaiskoon jos olen väärässä.

[Hanna]

Ei vaan saksankielinen.

No niinpä tietenkin!

[Reijo Valta]

Vuonna 1955 Uudessa Kuvalehdessä seikkaili Tim. Mitä ilmeisimmin se oli eka kerta Tintti painopaperilla Suomessa, joten tämä vuosihan on ollut 50 v. juhlavuosi!

Saksasta on Uuden Kuvalehden (ja sen seuraajan Uuden Maailman) Tintin seikkailut käännetty, ruutuihin on jäänyt sinne tänne saksan sanoja.

Tänään multa kyseltiin, että olisiko Tintti seikkaillut Apu -lehdessä? Itsellä ei ole havaintoa, muistaako kukaan?

[Reijo Valta]

Tintti aloitti Apu-lehteen perustetussa sarjakuvaliitteessä Seikkailulla Punaisella merellä.

Tällä tiedolla saankin varmaan vapaakappalekokoelmasta tarkemmat ajankohdat kaivettua esiin. Pelottaa vaan tuo "sarjakuvaliite". Oulun yliopiston kirjaston luettelo tuntee vain seuraavat supplementit:

• Luonto-apu
• Apu-trendit
• Apupata
• Plussa
• Apu vuosikirja
• Apuklinikka

Mutta onneksi lehtien välistä löytyy aina kaikenlaista luetteloimatontakin.

Kiitos,
Reijo

[Timo Ronkainen]

Tällä tiedolla saankin varmaan vapaakappalekokoelmasta tarkemmat ajankohdat kaivettua esiin. Pelottaa vaan tuo "sarjakuvaliite".

Mulla on nää Apu-sarjis liitteet aika hyvin tallella, mutta valitettavasti näissä ei ole minkään valtakunnan päiväyksiä. Sarjakuvissa vilahtavista vuosiluvuista tuorein on 1980. Liitteessä n:o 1 mukana: Lätsä, Flash Gordon, Walt Disneyn tarinoita, Vili & Bill, Jules Verne (matka maan keskipisteeseen), Woody Allen, Taika-Jim, Tintti, Rasmus Nalle, Jonesin tytöt, Björn Borgin tenniskoulu, Justus.
Kerro tännekin, jos saat selville tarkempiä päiväyksiä.

Timo

[Boyard]

Toivottavasti niissä sitten on jotakin boonusjuttuja niin kuin Asterix- ja Lucky Luke-kirjastoissa eikä pelkästään samat vanhat alpparit heitettynä koviin kansiin.

Oma ehdoton ykköstoiveeni on mainittujen esimerkkien tapaan useamman albumin niputtaminen yhteen opukseen. Jos tarinoita vielä ryydittää jokin "lisämateriaali" niin hymyilen vuoden. Malttamattomana odotan lisätietoja toivoen parasta, peläten pahinta.

Pelkkiä kovakantisia perusalbumeja tuskin ostan.
.

[dokki]

Oma ehdoton ykköstoiveeni on mainittujen esimerkkien tapaan useamman albumin niputtaminen yhteen opukseen. Jos tarinoita vielä ryydittää jokin "lisämateriaali" niin hymyilen vuoden.

Niin, tuollaisiahan ainakin Asterix-kirjaston osat olivat, Lucky Lukeen en oo tutustunut. Samaa toivon minäkin ja kaikki muutkin luulisin. Hergé-kirjasto olis vielä rennompi, sisältäen ainakin Quickin ja Flupken ja Veikon, Teten ja Jyken seikkailut. Tietenkin myös Tintit.

Hähä, ainahan sitä saa toivoa.

[dokki]

Tahtoo ne alkuperäiset!

Tahtoo kaikki versiot samassa paketissa.

Oliko se niin, että Salaperäiseen tähteen saakka tuli ensin n. 100-sivunen musta-valkonen Tintti ja ne piirrettiin uusiks kaikki? Salaperäinen tähti oli siis eka värillinen? Salaperäinen tähtikin taidettiin tosin uusia joskus.

[VesaK]

Tahtoo kaikki versiot samassa paketissa.
Oliko se niin, että Salaperäiseen tähteen saakka tuli ensin n. 100-sivunen musta-valkonen Tintti ja ne piirrettiin uusiks kaikki? Salaperäinen tähti oli siis eka värillinen? Salaperäinen tähtikin taidettiin tosin uusia joskus.

Ööö... ei ihan. Heti II maailmansodan jälkeen siirryttiin väreihin ja ekat neljä albbua värkättiin uusiksi. Ei niitä aivan kokonaan uudelleen piirretty. Tarinoita kyllä tiivisteltiin ja modernisoitiin, viimeinen uudistus taisi olla sarvikuonon räjäyttäminen eli uusversiossa räjäyttämättä jättäminen Tintti Afrikassa -albbarissa. Eikä Tinttikään enää saman albun väriversiossa selitä kongolaislapsille, että tässä on isänmaanne: Belgia, vaan opettaa laskentoa.
Perusteellisimmin pistettiin uusiksi Mustan saaren salaisuus, koska britit jaksoivat kitistä alkuperäisalbun virheistä, vanhentuneista junista, palomiesten univormuista jne.
Sarjat ilmestyivät ensin jatkosarjoina Tintin-lehdessä. Viimeistelyä tapahtui myös albumia koottaessa, esmes. Tinttiä kuun kamaralla "leikattiin" parin sivun verran.
Vain Tintti Neuvostojen maassa jäi koskemattomaksi, ymmärrettävistä syistä. Koko sen tarina on muuten otettu aivan suoraan kirjasta "Moskova ilman verhoja", jonka kirjoitti Belgian entinen Venäjän-konsuli. Diplomaatti ei yhtään tykännyt kun bolshevikit pistivät hänet tyrmään useammaksi vuodeksi ja sen kyllä huomaa kirjan tyylistä. Vain neuvostolaisten löyhän sukupuolimoraalin kuvaukset Hergé jätti sarjakuvittamatta, taaskin ymmärrettävistä syistä...

Tuo Tintti Afrikassa on ainoa albbu, jossa suomalaisen laitoksen 1. painos ja myöhemmät eroavat toisistaan, siis juuri tuo sarvikuonokohtaus. 
  

[dokki]

Ööö... ei ihan...

Jeep, kiitokset selvennyksistä. Tarkistin tuota juhlakirjan tekstiä ja olin aikoinaan ymmärtänyt toisella tavalla, mutta noinhan se meneekin.

[VesaK]

Kyllä britit löysi Mustan saaren salaisuudesta muitakin virheitä, pakkohan se oli kun fransmanni piirtää kaunista Englantii... kaikkiaan niitä oli teenryystäjien mielestä noin 100 kpl, tai ylikin, en nyt muista tarkalleen.

Herzeetä vähän hävetti naiiviutensa Neuvostola-albbarin aikana, hokkasin juuri että onkohan Sininen lootus -albussa esitetty Poldavian konsuli -hahmo vinoilua Moskova ilman verhoja -teoksen kirjoittajaa* kohtaan?

*ei nyt millään löydy kyseisen kirjoittajan nimeä, eikä teostakaan ees googlella... 

[Reijo Valta]

hokkasin juuri että onkohan Sininen lootus -albussa esitetty Poldavian konsuli -hahmo vinoilua Moskova ilman verhoja -teoksen kirjoittajaa kohtaan?

Tämä on paljon mahdollista ja oikeastaan erittäin luultavaakin. Sinisessä Lootuksessa Herge alkoi korjailla aikaisempia mokiaan asenteellisuuden suhteen. Turhaan ei Heikki Kaukoranta Sarjainfossa kehu Sinistä Lootusta suvaitsevaisuudestaan ja muukalaiskäsitysten ravistelusta.



Neuvostojen maassa perustuu (tai Peetersin mukaan on melkein sarjakuvasovitus) Belgian Rostovin konsulin Joseph Douilletin kirjaan (suomeksi Hunnuton Moskova tai Moskova verhotta). Rostovista käsinhän hyvin Moskovan asiat selkenee :-)

Sinisestä Lootuksesta puheen ollen olisiko kellään teoksen kolmatta ja/tai neljättä painosta? Sen kanteenhan liittyy yksi Hergen moka: lohikäärmeelle tuli yhteen tassuun varvas liikaa eli viisi. Moka korjattiin myöhemmin, mutta painoksia on otettu molemmista, myös Suomessa.

Ensimmäisessä ja toisessa suomalaisessa painoksessa on viisi varpainen louhikärmes, samoin viidennessä ja kuudennessa. Neljä varvasta on Tuplatinttissä ja seitsemännessä ja kahdeksannessa painoksessa.

t. Reijo