Eli ehkä ihan hyvä, ettei Tinttiä julkaistu meillä jo 30-luvulla, sillä se olisi helposti jämähtänyt sodanjälkeiseen sensuuriin. Olisimme siis päässeet nauttimaan Tinteistä ehkä vasta 90-luvulla... 
Käytännössä itsesensuuriin olisi päätynyt ainoastaan
neukkuseikkailu, josta olisi otettu uusi painos 1990-luvulla.
Mielestäni kirjallisuuden osalta tätä "sensuuria" kyllä on
liioiteltu. Tammi jätti
Vankileirin saariston kustantamatta,
mutta kyllä sekin suomeksi saatiin jo 70-luvulla.
Toisaalta olen joskus epäillyt että
Bretzelburgin radioamatöörilläsaattoi olla osuutta Non Stopin lopettamiseen...