Alhainen resoluutio vaikuttaa sen, että pikselit ei riitä ja tulee sitä sahalaitaa eli ohjelma arvailee värejä ja viivaa.
Bittikarttakuvassa käytetään vain mustaa ja valkoista. Eli pikseli on vain musta tai valkoinen. Ja se vaikuttaa sen, että viivasta tulee yhtenäinen, jos se on musta.
Harmaasävyssä taas musta muodostuu 256 harmaan sävystä ja siis pienikin variaatio viivan sävyssä näkyy. Teoriassa jäljen pitäisi olla tarkempi, jos on skannannut kuvan bittikarttana tai välillä muuttanut sen sellaiseksi ja sitten takaisin harmaasävykuvaksi, koska se tasoittaa mustan pinnan. Rosoisuus voi kuitenkin jäädä.
Ja jälleen teoriassa harmaasävykuvan pitäisi olla yhtä tarkka kuin mv kuvankin, jos käytetään isoja resoluutioita (luultavasti harmaasävyssä joutuisi käyttämään hiukan isompaa). Harmaasävyn rasterointihan (kuten muukin) tulee siitä, kun rippi muuttaa sen painolle tarkoitettuun rasteritiheyteen (ei tulostimen omaan rasteritiheyteen). Eli jos työ tehdään offsetissa resoluutio on normaalisti 300. Rippi muuttaa taiton tif -kuvaksi, jossa on 300 ppi rasteritiheys. Filmi/CTP -tulostin sitten tulostaa homman omalla resoluutiolla (se yli 2500), mutta kuitenkin niin, että painopinnan rasteritiheys on sen 300 (eli käytännössä painolevyn jokainen rasteripiste on muodostunut n. 8 pisteestä). Tavallaan siinä on siis kaksi rasterointia...
Okei, varmaan sekoitin vaan ennestään, kun olen niin huono selittämään
Kuitenkin: Rasterointia ei kannata pelätä, koska kuva rasteroituu joka tapauksessa. Ja hyvän/tarkan jäljen varmistaa sillä, että käyttää tarpeeksi isoa resoluutiota.
