Hitto vie, kun uusi numero jätti ristiriitaiset tunteet.
On mahtavaa, että Peterin hahmoa uskalletaan jälleen oikeasti kehittää antamalla tälle oikean työpaikan (tosin parin vuoden kuluttua Quesada varmaan muistaa, että Peter ei ollut tiedemies silloin, kun hän luki Hämiksiä joten Thanos puuttuu tilanteeseen...) ja muutenkin tämä tuntuu pääsevän irti puhki kulutusta "nyyh nyyh, rahat ei riitä joten täältä tullaan May - tädin kellari" kierteestä. Huumorikin pelitti ("Hah, nörtit" oli ehkä hauskin kohtaus pitkään aikaan) ja tarina yleisellä tasolla onnistuu pitämään kiinnostusta yllä.
Mutta kuvitus... hyvä luoja se kuvitus. Rob Liefeld on Michelangelo verrattuna Humberto Ramokseen! Hahmot ovat epämuodostuneita, toimintakohtaukset suttuisia ja hahmojen kasvot ovat mitään sanomattomia (esim. edellisessä numerossa, kun Mayn pitäisi olla ikionnellinen ja ylpeä siitä, kuinka Peter rupeaa tiedemieheksi niin Ramos ei osannut piirtää mitään hymynaama hymiötä ihmeellisempää kasvoa Maylle).
Pitäisi kai olla onnellinen, että kuvitus ei voi ainakaan käydä tätä huonommaksi... *luen lehden viimeisen tarinan* Mitä... vittua... tämän... kuvituksen... hyväksyneen... tyypin... päässä... oikein... liikkui? Hemmetti sentään, koko tarina oli muutenkin pelkkää turhaa filleriä, sillä tämä hahmo, jonka mahdollisesta lähdöstä meidän pitäisi muka välittää, on esiintynyt niin vähän, että minua ei voisi kiinnostaa kuivuneen sontakasan vertaa.
Voi hiton hitto, lehti on menossa huolestuttavaan syöksykierteeseen loistavan Kujajuoksun ja mainion Synkän jahdin jälkeen.
