Jotenkin uutisoinnista jää maku, että skaban järjestäjä ei tainnut olla aivan tyytyväinen... Jotain vähän samansuuntaistahan muuten oli aistittavissa jokin aika sitten Parnasson toimituksen kommenteista heidän pilakuvakisansa päätyttyä.
Voittajalla on omanlaisensa kuhmuinen svengi viivassa, se on hieno juttu. HS-säätiön sivulla julkaistu Tauno Palo -vitsi ei sinänsä mitenkään ihan hervoton omaan makuuni ole.
Kakkoselta näin samalla saitilla sen citymaasturikuvan. Vaikuttaa hyvin tyypilliseltä jenkkipilapiirtäjien tyyliltä - sinänsä ammattitaitoiselta - sisältö ei ollut ihmeellinen.
Kolmoseksi tulleen Mänttärin työ sävähdytti eniten.
Ensinnäkin: hallittu piirrostyyli. Kiinteä, selkeä, tavallaan melkein grafiikanlehti, ei divaritason karien kankeutta tai sössöä, eikä jenkkipiirtäjien enemmistön apinointia. Toimii niin sanomalehtipaperin pehmeydessä kuin pienenä netissäkin. Tätä ei mielestäni kilpailuohjeista huolimatta moni täällä nähdyistä ollut juurikaan sisäistänyt. Lieneekö vain Kvaakille oireellista, mutta mielestäni täällä moni on tehnyt enemmän sarjakuvaruutua kuin napakkaa - ts. teknisesti toimivaa ja nopeasti oivallettavaa - pilakuvaa.
Toiseksi: parhaiden pilakuvaperinteiden mukaisesti hampaat kunnolla kiinni maailman suuriin ja mahtaviin. Siitä moraaliset bonuspisteet. Paljon tehdään politiikasta ja yhteiskunnasta sellaista näennäisesti humoristista materiaalia, joka vain lujittaa status quo'a. Hirveimpänä nyt mieleen tulevana esimerkkinä Itse valtiaat, joka saa jo tarhaikäisetkin omaksumaan Paavo Lipposen, Ben Zyskowiczin ja kumppaneiden kaltaiset kaikelle elämälle vaaralliset oliot luonnollisiksi, kyseenalaistamattomiksi osiksi maailmaansa.
Kolmanneksi: sisältö, oivallus - sanattomasti! Tätä on pilakuva omimmillaan. Niin monet tarvitsevat niitä iänikuisia selittäviä lehtileikkeitä tai muita tekstejä. Tätä kannattaa mielestäni miettiä. Eikö esim. Jyrki Vainion Usain Bolt -piirros olisi toiminut ilman sitä tekstiä, vaikkei pitkä ollutkaan. Idea oli joka tapauksessa kuvassa, nyt teksti suotta varmisti pointin perillemenoa - ja itse asiassa lukitsi sen yhteen ainoaan merkitykseen. Kuvasta, jonka idea sinänsä oli mainio, voisi mieltää monenkinlaisia ajatuksia. Hahmotan samaa pointtia vielä sillä, että testimielessä, hiukan sen karvisettoman Karvisen tapaan, voisi kokeilla Fingerporista vitsikirjan kokoamista ilman ruutuja. Vertaisi sitä sitten albumin lukemiseen. Ei osa jutuista tietenkään toimisi, mutta satunnaislukijana muistinvaraisesti arvioiden luulen, että aika iso osa toimisikin menettämättä mitään.
Tässä ketjussa näkemistäni ibuxalin Stubb oli toimiva, siinä Idols-konteksti oli saatu luontevasti upotettua itse kuvaan, sitä ei tarvinnut viestiä millään ylimääräisellä leikkeellä tms. Mihan Stubb menee harhaan siinä, että hahmo möngertää kummallista epäkieltä, todellisuudessahan Stubb, oli hahmosta mitä mieltä tahansa, on erittäin kielitaitoinen. Kuvassa oli muuten kyllä ainesta. Ile Ruokolan penkinlämmitysjuttu hymyilytti spontaanisti - vaikka sisälsikin uutisotsikon, joiden käyttöä ehdin jo kritisoida. Tässä aihe kuitenkin oli sen verran päivittäisestä uutispuurosta poikkeava, että avaava otsikko oli paikallaan, ja se toimi hyvin balanssissa muuten täysin sanattoman kuvan kanssa.
Tällainen tilitys tähän nyt tuli kirjoitettua... Sisältää tiukkaakin kritiikkiä, mutta tarkoitukseni ainakin on puhtaasti rakentava ja eniten kuitenkin perkasin myönteisessä mielessä kolmoseksi noussutta tai jäänyttä kuvaa. Tsemppiä kaikille pilapiirtämiseen!