Pieneksi arvostelijan puolustukseksi voi ehkä sanoa (vaikka olenkin vähän jäävi), että mun mielestäni Tonin viimevuotisesta Leppiz-albumista saa paljon paremman käsityksen koko sarjasta kuin Minervan alpparista. Minervan motiivit julkaista Leppiz just tuossa kovakantisessa vaakaformaatissa on toki helppo arvata, harmi vaan ettei se oikein palvele itse sarjaa.
Kuten Sallallakin, lukijalla tulee nyt turhan helposti Siili mieleen. Leppizhän on kuitenkin paljon vanhempi ja omillaan seisova hahmo. Eka Kvaakin Leppiz-arvio löytyy vuodelta 2004. (Vanhat arviot olis muuten voinut linkittää uuteen arvosteluun.)