Jokaista sarjakuvaromaania tulee lähtökohtaisesti kunnioittaa ainakin työsuorituksena. "Äideistä parhain" ei kuitenkaan ollut kuppini teetä. Kuivuuttaan rutisevaa naispuolista woodyallenia, josta on karsittu sekä huumori että tiiviys. Bechdelin elämä, angstit ja kelaukset eivät vain olleet tarpeeksi mielenkiintoisia. Ei tässä mitään suurta draamaa odottanutkaan, mutta semmoinen ihmetyksen tunne vain jäi. Suuntaako Bechdel sarjakuvaansa kenellekään, kenen tästä pitäisi kiinnostua? Mikä Bechdelin "juttu" on, miten häntä tulisi lähestyä?