Onko kellään tietoa intiaanien käyttämien savumerkkien todellisesta tehokkuudesta ja tarkkuudesta? Joissakin tarinoissa savumerkeillä välitetään hyvinkin tarkkoja tietoja, esim. kuvaillaan jonkun ulkonäköä. Mihin viestitys perustui? Oliko kyseessä jonkinlainen morsetus tms. ("lyhyt-pitkä-lyhyt tuprahdus")? Intiaanikielillähän ei ainakaan 1800-luvulla ollut kirjoitusasua.
Ilmeisesti eri heimoilla/kansoilla oli omat merkkinsä. Pystyikö toisen kansan edustaja tulkitsemaan esim. vihollisheimon merkkejä?...
Tämä aiha kiinnostaa minua. Olen välillä miettinyt, että noinkohan sitä pystyisi oikeasti viestimään savumerkeillä kaikkea sitä, mistä Tex Willer ja kumppanit keskustelevat?
Tex Willerissä
1) saadaan aina sopivasti savuava nuotio aikaiseksi.
2) savuviestit nousevat aina hienosti korkealle ilmaan nähtäväksi, koska sää on aina sopiva. Ei tuule eikä ole matalapaine.
3) viesti nähdään aina, vaikka liikuttaisiin metsässä tai rotkon pohjalla. Lisäksi savuviestin lähettäjän ja vastaanottajan välinen etäisyys on aina sopiva.
4) savuviestillä voi ilmaista lähes mitä tahansa.
Nyt siis savumerkeistä haluaa tietoa ainakin kaksi henkilöä.