Tervehdys.
Jarmo! Rikokseen yllyttämisen rajoista kirjoittaessani viittasin aiempaan kirjoitukseesi. Siinä totesit seuraavaa:
Niinpä. Kieltämisen tie on arvaamaton, sille kun lähdetään ei tiedä mitä minne päädytään. Kun portti on avattu, vaikka mitä voidaan jonkun mutkan kautta perustella ja kieltää.
Koska rikokseen yllyttämisen kieltäminen kuitenkin on selvästi osa tuota "kieltämisen tietä" ja portin auki pitämistä, oletin että et pitäisi sitäkään hyvänä asiana. Kuinka se eroaa ratkaisevasti muusta sensuurista? Eroksi ei riittäne se että yllyttäminen on laissa kiellettyä. Tässähän juuri pohdimme, mitä lailla saa kieltää ja mitä ei.
Olen samaa mieltä siinä, että Kummisetä on eri asia kuin tappamaan kehottaminen. Mutta - päätellen siitä että sinä ja valtaosa muistakin ovat kykeneviltä järjelliseen keskusteluun ja mielikuvituksen käyttöön - osannemme helposti kuvitella hankalampaakin rajankäyntiä kuin tuo tapaus...
Nähdäkseni rikokseen kehottamisen kieltäminen ei ratkaisevasti eroa muusta sensuurista. Johdonmukaisuutta perätessäni tarkoitin, että jos tuon yhden asian hyväksyy, ei ole syytä kategorisesti hylätä muutakaan sensuuria.
Tämä havainto ei toki ole mikään loppuratkaisu tälle keskustelulle. Mutta uskoakseni sen tiedostaminen voisi hiukan selkeyttää tilannetta.
Antti-setä