Tämä ei käsittääkseni ihan koko totuus ole. Viimeisen sanan toki Heiskanen sanoo, se on aivan varmaa. Sitä en tiedä, miten hän arvostaa Mikkiä. Paul Murrya muistaakseni kovasti ihannoi kuitenkin, varmaankin myös Floyd Gottfredsonia.
Hieman paradoksaalisesti Murryn ihannointi ei välttämättä kerro juurikaan Mikin "ymmärtämisestä" hahmona, joskus jopa päinvastoin..."Monelle se ainoa oikea Mikki-piirtäjä" on tuo klassinen lausahdus, joka ainakin meikäläisen sieluun sattuu aina yhtä paljon. Mutta minä en vain usko, että Mikin lisääminen olisi mitenkään kohtalokasta lehdelle, ja vain siitä olisi kyse. Että Heiskanen olisi joku kovakin Mikin ystävä, joka vain sattuisi olemaan olosuhteiden ja markkinavoimien uhri. En vain niele sitä. Hyvin meni lehdellä ennenkin, vaikka Mikki oli vakiohahmo.
Olen huomannut sen, että toimituksessa (ei siis pelkästään päätoimittajalla) on ollut valloillaan jo kauan ajatus, ettei Mikki myy. Tätä he jaksavat hokea. Ja sen pystyn todella uskomaan, ymmärtääkseni lähes kaikki Mikki-julkaisut ovat jääneet Ankka-julkaisujen lukemista myyntitilastoissa.
Tätä minä en juuri ymmärrä. Eihän sitä Mikki-tarinaa siinä myytäisi, vaan koko lehteä. Mikille omistetut julkaisut ovat asia erikseen, mutta eihän yksi tarina viikossa tai vaikka edes joka toinen viikko tee Aku Ankasta Mikki-lehteä. En saata käsittää, miksi joku Aku-fani peruisi lehden tilauksen tai jättäisi tilaamatta sen takia, että 30 sivusta "vain" vaikkapa keskimäärin 25 (joskus 30, joskus 20 jne.) olisi mieluista sarjakuvaa ja loput Mikkiä. Tuollaista toimintaa ei minusta pystyisi järjellä selittämään. Lasten käytöstä nyt ei toki voikaan aina järjellä selittää, mutta joka tapauksessa. Eihän nyt kukaan ole tilaamatta muuten miellyttävää lehteä, jos siinä on välillä joku tarina, joka ei itseä satu kiinnostamaan? En usko, että kovin moni on lopettanut Ankan tilausta Mikki Hiiren takia...Ja kuten todettua, lehdellä meni mainiosti silloinkin, kun Mikkiä oli säännöllisesti mukana, vaikka hahmon vastustajia on löytynyt aina.
Ei, kyllä minä luulen edelleen, että Heiskanen joko A) haluaa miellyttää suurinta lukijaryhmää eli nassikoita mahdollisimman suuresti ja minimoida ikävän palautteen määrän, vaikka rahallisesti voitto ei olisikaan olennaisen suuri; B) ei pidä itse Mikistä yleisesti hahmona ja tekee lehdestä mieleisensä; tai todennäköisimmin C) A+B. Siksi minusta linjaa voi ja pitää kritisoida kovallakin kädellä, vaikka tiedostaisi, että Mikki ei edelleenkään nauti maassamme suurta kansansuosiota.
"Mikki ei myy" on sinällään ikävä kyllä todenmukainen lause, mutta tällaisessa yhteydessä käytettynä haiskahtaa jonkin verran tekosyyltä.
Kvaakissa kirjoittavat "todelliset ankistit", jotka varmasti kaipaavat Mikkiä.
Silläkin uhalla, että kuulostan entistä katkerammalta, on pakko sanoa, että minusta näitä "todellisia ankisteja", siis vannoutuneita asianharrastajia ja heidän mielipiteitään pitäisi arvostaa. Sen pitäisi Aku Ankka -lehden kaltaiselle instituutiolle olla suoranainen kunnia-asia, kunnioituksesta Walt Disneyä ja hänen rakkainta, merkittävintä ja tunnetuinta hahmoaan kohtaan puhumattakaan. Eikä niin, että lasketaan viileästi Mikistä pitävien ja muiden valveutuneiden määrä, verrataan vain ja ainoastaan Akun nimeen vannovien tenavien valtavaan joukkoon ja sanotaan, että "ei riitä". Tutkiskellaan ja laskeskellaan pilkuntarkasti kaikki palaute, myyntikäyrät ja vitutuskäyrät, ja yritetään puristaa jokainen mahdollinen sentti ulos koneistosta kaikki ei-sopivat perinteet hyläten.
Mutta, korostaisin tässä kohtaa sitä, että myös monet näkemäni, julkaisemattomay Mikki-tarinat ovat olleet huonoja. Jos pitää valita kahdesta huonosta tarinasta, joista toinen on Aku-, toinen Mikki-tarina, lienee selvää kumpi valitaan.
Minusta tämän ei pitäisi olla niin itsestäänselvää. Eivät ne aivan kaikista umpisurkeimmat Aku-tarinatkaan oikeastaan lehteä myy. Vastaavasti "huono Mikki" lohduttaisi kuitenkin Mikin tosiystäviä jossain määrin. Lisäksi on päivänselvää, että monen monta kertaa voisi valita hyvän Mikin huonon tai keskinkertaisen Akun sijaan, tai keskinkertaisen Mikin surkean Akun sijaan. Tällä hetkellä Aku valitaan aina.
Tuostapa tuli mieleeni, että pitkään haaveenani on ollut saada Akkariin nelirivistä italialaistuotantoa, jota ainakin Almanacco Topolinossa on aikanaan julkaistu. Numeron 43/2007 pitkä Taikaviitta-tarina oli ainakin erinomaista luettavaa, enkä usko, että se olisi ainoa hyvä tuossa lehdessä julkaistu tarina. Mukavasti saisi revittyä vaikka pitkiä jatkosarjoja noiden joukosta.
Tämäkin on muuten aivan loistava huomio. Näitähän on esim. Teemaekstroissa välillä nähty, ja en kyllä keksi yhtäkään (lehden tason kannalta ja omasta mielestäni) hyvää syytä, miksei niitä kannattaisi tuoda viikkolehteäkin piristämään. Todennäköisesti syynä on vain vanha "koulukuntaero" Italian sekä Tanskan/Hollannin/USA:n välillä. Italialaistarinat ovat, ja ovat ennen olleet vielä korostetummin, räväkämpiä, vauhdikkaampia ja enemmän myös aikuisille tehtyjä, jopa lapsille sopimattomia. Hiukan Gottfredsonin hengessä. Ei ehkä haluta "sotkea" viikkolehden ja Taskarien/Roopen/muiden välistä eroa, tai pelätään huonoa reaktiota perinteisen Akkari-tyylin ystäviltä.
Tämän tavallaan ymmärrän tietyssä määrin, mutta minusta silti aina välillä voisi italialaistarinoita tuoda Ankkaan. Joskus männä vuosikymmeninähän italotarinoita on lehdessä nähtykin jonkin verran, pääasiassa tainnut olla lyhennettyjä versioita Topolino-tarinoista. Myös S-koodin tarinoita italialaisilta tekijöiltä on nähty joskus. Joka tapauksessa, äärettömän hyvä idea. Itse en ole kehdannut mistään näin utopistisesta ääneen edes haaveilla, vaikka mielessä on kieltämättä käynyt. Eihän tämä toki mihinkään johda, mutta onpahan taas yksi osoitus siitä, että vaihtoehtoja kyllä olisi.
Tässä siis Koninkauluksen vinkit pilaantuneen Aku Ankka -lehden tervehdyttämiseksi:
1. Reilusti lisää Mikki-tarinoita, jos ei ihan joka viikon lehteen kehtaa niin joka toiseen voisi aivan mainiosti laittaa. Ihan uusia tarinoita, julkaisematta jääneitä Feriolilta, Rodriquesilta, Van Hornilta ja kumppaneilta, Gottfredsonia, Murrya ja jopa
nelirivisiä italialaisilta.
2. Myös ankkaosastoa Italiasta saisi julkaista.
3. Kauheimpia ankkatarinoita reilulla kädellä pois lehdestä. Tämän pitäisi tapahtua itsestään jo Mikkiä lisäämällä. Egmontin ankkatarinoita ei todellakaan tarvitse julkaista näin paljon, jos taso ei kerran riitä. Ja hollantilaisia vähemmän, eikös se tekisi Ekstrastakin vähän ainutlaatuisemman ja houkuttaisi yhä enemmän hollantilaiskaman ystäviä tilaamaan sitä?
Ja vielä yksi juttu: miksi ihmeessä Suomen Aku Ankan on oltava sivumäärältään niin pieni? Vaivaiset 30 sivua sarjakuvaa (Inducksin mukaan lehden virallinen sivumäärä on 36). Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa vakiosivumäärä viikkolehdessä on 52, ja vastoin yleistä suomalaispropagandaa tuo suurempi koko muualla Pohjolassa ei todellakaan selity millään puuhatehtävillä tai mainoksilla. Olkoon vain Suomen Akkari silkkaa sarjakuvaa, mutta muissa Pohjoismaissa sitä sarjakuvaa on kuitenkin joka lehdessä rutosti enemmän. Ei tarvitse valikoida niin paljon ja jättää pois tarinoita sen takia, että "ei mahdu". Suomessa se on aina ensimmäisenä Mikki, joka ei mahdu. (Saksassa sarjakuvan määrä taitaa olla suht samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta siellä Mikille löytyy kyllä tilaa, kuten lehden nimestäkin voi päätellä.) Sivumäärän lisääminen muiden maiden tasolle toisi automaattisesti lisätilaa Mikille ja näin tehdessään olisi erinomainen uudistus, vaikka heikoimpia ankkatarinoita ei saataisikaan pois.
