Englannin mieliseksikö?

[keijoahlqvist]

Mitä tehdä kun yhä useammin törmää käännöksiin jossa englannin kielen ilmiöitä on siirretty sellaisenaan suomeen?

Pathetic käännetään tavan takaa pateettiseksi vaikka se tarkoittaa säälittävää ja pateettinen ihan muuta.

"Paras elokuva ikinä."

Aw!

Ymmärrän ranskalaisia jotka haluavat pitää kielensä puhtaana. Mutta onko se epätoivoista pyristelyä? Tukehtuuko kohta ranskakin? (Vai kehittyneekö jossain todellinen vaihtoehtokieli joka ei olisi niin toivottoman kömpelö kuin englanti.)

[keijoahlqvist]

Suomen kielen ilmaisukyky heikkenee kun penskoille ei enää opeteta synteettisen kielen luonteenomaista käyttöä vaan siihen ympätään analyyttisesti rakentuvaa englantia. Sitä mukaa ilmaisu epämääräistyy ja alkaa vaikuttaa kököltä mikä edistää siirtymistä vielä enemmän englantiin.

Mutta englanti on kelvoton kansainväliseksi kieleksi mm. sen kirjoitusasun ja äänneasun vastaamattomuuden takia. Kehitysmaiden kouluresursseilla on toivotonta opettaa äidinkielen rinnalla englantia jota äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan kun käytettävissä ei ole edes kouluvihkoja.

Pienet kielet kuolee isojen alta mutta kun voisi edes vaikuttaa siihen mikä otetaan tilalle - ettei ihan huonointa. No, kiina voi olla vielä epäkäytännöllisempi.

[bilkis]

Opiskelemistani kielistä kaksi helpointa on ollut nykyheprea ja ruotsi. Ehdotan uudeksi kansainväliseksi kieleksi ruotsia, siten ei tarvitse opetella uutta kirjaimistokaan.

[jiikoo]

Sekä suomi että englanti ovat hienoja, mutta erilaisia kieliä. Ongelmaksi muodostuvat huonot kansankäännökset, jotka johtuvat paljolti juuri Keijon mainitsemasta erosta analyyttisen ja synteettisen kielen välillä. Toinen asia on se kummallinen luulo, että olisi olemassa jotain täysin toisiaan vastaavia ilmaisuja kahden kielen välillä. Tähän ei monesti viitsitä tai osata kiinnittää edes huomiota.

Kielet ovat tosiaankin aina vaikuttaneet toisiinsa, eikä sille varmastikaan mitään voi, ellei kaikkea yhteyttä ulkomaailmaan täysin sujleta. Tätä tuskin ranskalaisetkaan pyristelyllään hakevat. Tämän ei kuitenkaan tarvitsisi tarkoittaa sitä, että jätetään äidinkielinen ilmaisu syrjään englantilaisen tieltä, vaikka omallakin kielellä pärjäisi ihan hyvin.

On ymmärrettävää, että nykyajan kiireisessä maailmassa ei jokaiselle uudelle asialle keretä kehittää suomalaista nimeä, ennen kuin englannin ilmaisu ehtii juurtua ihmisten suihin. Itseäni kuitenkin riepoo tämä tapa hylätä kaikille tutut sanat heti, kun jostakin vain löytyy vierasperäinen, muka parempi ilmaisu. Monesti sitä perustellaan sillä, että engelsmaanien lausumat vastaavat paremmin tarkoitettua asiaa, mutta kuinka ihmeessä näin voi olla, jos kuulijalle täräytetään vieraskielinen sana päin naamaa, selittämättä sitä millään tavalla, eikä se näin ollen merkitse viestin vastaanottajalle yhtään mitään? Tällä tavalla valittu sana saattaa lausujansa päässä tarkoittaa oikeinkin hyvin haluttua asiaa, mutta jos viestiä ei ymmärretä, eikö se olisi sama jättää sitten kokonaan viestimättä - tai vielä parempaa, valita tilalle sana, jonka muutkin ihmiset ymmärtävät?

Englannin kirjoitusasua vaaditaan aina silloin tällöin muutettavaksi enemmän puhuttua kieltä vastaavaan muotoon, mutta eipä tähän olla ruvettu. Joitakin ihan hyviäkin vaihtoehtoja on esitetty, mutta siinä määrin kova, elikä kallis, urakka olisi edessä, että sitä tuskin koskaan tapahtuu. Korkeintaan mennään hiljalleen Orwellin newspeakin (käytänpä sitten tässä alkukielistä nimitystä, kun en ole kirjaa suomeksi lukenut) suuntaan, niin kuin Internetin kielenkäytöstä voi jo nyt nähdä, lol.

[bilkis]

Amen.

[Antti Vainio]

Keijo taistelee nyt väärän asian puolesta. Kieli elää ja muuttuu. Konsulttien ja bisnesihmisten newspeak ei ole syntynyt orgaanisesti joten siitä tulee ennen pitkää naurunaihe, 2000-luvun alun hölmöilyä. Esim. sana pateettinen sisältää sekä suomeksi että englanniksi ironian, sehän tarkoittaa mahtipontista ja kaikki sellainen on loppupelissä säälittävää. Silvio Berlusconi jää esim. historiaan pateettisena hallitsijana, sanan kaikissa merkityksissä

[keijoahlqvist]

Nyt yksinkertaisesti väitän vastaan: väärän asian puolesta en vouhkaa.

Suomi köyhtyy eikä se ole kivaa. Toisessa ketjussa halveerattiin Volter Kilpeä joka osasi revitellä suomen kielellä niin että pätkän luettuaan ei malttanut olla rupeematta kirjoittelemaan kirjeitä.

Kun kieli heikkenee, ajattelu huononee. Muutamat mun opiskelijat keskustelee jo englannista omaksumillaan fraaseilla. Tai ei keskustele, reagoi.

Mitä se oli se puhe että hopi-intiaaneilla suhteellisuusteorian ymmärtäminen sisältyy kieleen? Ikävä kyllä en osaa hopia mutta erisukuisiin kieliiin tutustumalla on huomannut että todellisuus voidaan nähdä aivan erilaisena. Jopa suomen murteet asennoituvat elämään eri tavalla.

[Antti Vainio]

Nyt yksinkertaisesti väitän vastaan: väärän asian puolesta en vouhkaa.

Suomi köyhtyy eikä se ole kivaa.

Jaa. Tyypillinen internetheitto. Minusta Suomi rikastuu ja se on kivaa. Kumpikaan meistä ei perustele, ero on siinä että minä en välttämättä usko tällaisiin absoluuttisiin totuuksiin, ne on silloin tällöin ihan  scheissea

[jiikoo]

Suomi köyhtyy eikä se ole kivaa.

Minä näen asian hieman eri tavalla: suomi muuttuu, ei köyhdy. Yltiöpositiivinen saattaisi jopa nähdä asian niin, että kielestä tulee rikkaampi, koska siihen omaksutaan niin paljon uutta.

Niin tai näin, Keijo ei ole ajatustensa kanssa yksin. Kielen rappion kauhisteleminen on ollut ajankohtaista jo vähintäänkin yhtä kauan kuin nuorison turmiollisuudenkin. Kieli on ollut alituisessa muutoksessa aina ja se jatkuu halusimmepa eli emme. Englantikin oli aikoinaan synteettinen kieli, mutta vielä nykyisessä analyyttisemmassa muodossaankin sillä pystytään hoitelemaan monia asioita (sanoisin kaikki asiat, elleivät eräät englantia äidinkielenään puhuvat turvautuisi jatkuvasti miekkaan kynän sijasta). Sitä paitsi ainakin minun mielestäni esimerkiksi ranskan vaikutus englantiin on tuonut siihen kieleen paljon syvyyttä, joka on vain rikastuttanut kieltä - ei heikentänyt.

Tässä ollaan kuitenkin jo vähän makuasioissa. Toiset ovat sitä mieltä, että vieraiden kielten vaikutus on huono asia ja eräät jopa silläkin kannalla, että joku tietty kieli olisi jotakin toista kieltä parempi.  Itse olen tyytyväinen, että ainakin vielä toistaiseksi ymmärrän suurimmalta osin nuorison kieltä, mutta hallitsen myös perinteisemmän, joidenkin - myös itseni -  mielestä oikeamman ilmaisun.

[laureline]

Mitä tuo englannin mieliseksi oikein tarkoittaa? Englannin mieleistä seksiä? Englannin mieleiseksi! Kertokaa, mutta minä aion nukkua pitkään, joten kommentteja mun puolelta voi odottaa ylihuomiseen tai sitten ei.

[Veli Loponen]

Minä näen asian hieman eri tavalla: suomi muuttuu, ei köyhdy. Yltiöpositiivinen saattaisi jopa nähdä asian niin, että kielestä tulee rikkaampi, koska siihen omaksutaan niin paljon uutta.

Tuskin ongelma Keijonkaan mielestä on se, että kieli muuttuu. Se on luonnollista, että se muuttuu ja kehittyy, mutta muutos voi olla hyvää tai huonoa, rikastuttavaa tai köyhdyttävää. Se, että kieli alkaa kehittymään toisen kielen kaltaiseksi on köyhdyttävää ja ennen pitkää se johtaa siihen, että molemmat kielet muistuttavat samaa, jolloin 1+1 ei suinkaan ole 2, joka olisi rikastuttavaa, vaan tulos onkin 1 eli köyhtymistä tapahtuu.
Uuden omaksuminen ei siis tarkoita sitä, että lainataan enemmän jotakin toista kieltä.

[Timo Ronkainen]

Kuten Junko sanoi, kieli ei köyhdy, vain ajatus. Se että kieleen tulee uusia sanoja ja ilmaisuja, ei voi köyhdyttää sitä. Se että ajattelemattomuuttaan jättää uusia (ja vanhoja) mahdollisuuksia käyttämättä köyhdyttää. Suomihan on vanhastaan täynnä lainasanoja.

Timo

[jiikoo]

Tuskin ongelma Keijonkaan mielestä on se, että kieli muuttuu. Se on luonnollista, että se muuttuu ja kehittyy, mutta muutos voi olla hyvää tai huonoa, rikastuttavaa tai köyhdyttävää. Se, että kieli alkaa kehittymään toisen kielen kaltaiseksi on köyhdyttävää ja ennen pitkää se johtaa siihen, että molemmat kielet muistuttavat samaa, jolloin 1+1 ei suinkaan ole 2, joka olisi rikastuttavaa, vaan tulos onkin 1 eli köyhtymistä tapahtuu.

Tässä köyhtymiskysymyksessä peesaan Timoa ja Junkoa. Minun mielestäni kieli ei sinänsä voi köyhtyä, ainoastaan muuttua. Kielihän kuitenkin on tapa välittää informaatiota ja kielelle ominaista on, että se tarjoaa tarvittavat välineet tähän tehtävään. Ajan kuluessa nämä välineet muuttuvat, mutta kuitenkin kielen käyttäjät pystyvät ilmaisemaan erittäinkin monimutkaisia asioita, kuten vaikka tunteita, kielellisin keinoin. Tämä koskee kaikkia kieliä, menneitä, nykyisiä ja todennäköisesti tuleviakin. Jos taas esimerkiksi vaikka swahilista puuttuu räntää tarkoittava sana, se ei tarkoita, että kysymyksessä olisi köyhempi kieli, vaan että kielen käyttäjillä ei ole suurempaa tarvetta sille sanalle. Silloin harvoin, kun asiasta tulee puhetta, voidaan se selittää monimutkaisemmin, mutta kuitenkin niin, että asia käy ilmi.

Minun mielestäni myös se, että kielet lähestyvät toisiaan on vain muutosta, ei köyhtymistä tai rikastumista, ellei sitten ymmärretä asiaa niin, että kielten lukumäärä itsessään olisi yhteistä henkistä pääomaa.

[Veli Loponen]

Tässä köyhtymiskysymyksessä peesaan Timoa ja Junkoa. Minun mielestäni kieli ei sinänsä voi köyhtyä, ainoastaan muuttua. Kielihän kuitenkin on tapa välittää informaatiota ja kielelle ominaista on, että se tarjoaa tarvittavat välineet tähän tehtävään.

Tästä tullaan sitten siihen, että mitä kukin tarkoittaa kielen köyhtymisellä. Esim. lainasanojen lisääntyminen voi rikastuttaa kieltä siten, että se helpottaa informaation välittämistä, mutta samalla kieli itsenäisenä kokonaisuutena köyhtyy joka kerta kun se lähenee toista kieltä (joka ei edes ole sen sukulaiskieli).
Kumpi näistä on sitten kellekin se tärkeämpi kielessä vaikuttaa siihen, miten asiaan suhtautuu. Minä näen asian nimenomaan kielen köyhtymisenä. Lainasanoja ei oikeasti tarvita, vaan voidaan omasta kielestä johtaa uusille asioille uudet sanat tai muuten oman kielen ehdoilla tehdä uusi sana tarpeen vaatiessa. Se olisi sitä positiivista muutosta, joka minunkin mielestä rikastuttaisi kieltä.

Jos taas esimerkiksi vaikka swahilista puuttuu räntää tarkoittava sana, se ei tarkoita, että kysymyksessä olisi köyhempi kieli, vaan että kielen käyttäjillä ei ole suurempaa tarvetta sille sanalle.

Tässä esimerkissä siis swahiliin ei lainattaisi sanaa vaikka suomesta, vaan keksittäisiin oma sana, joka kuvaisi asiaa. Tosin rännän kohdalla olen taipuvainen pitämään viron räntä-sanaa parhaana mahdollisena. Lörts. Niin kuvaava. Taas sataa lörtsiä.

Minun mielestäni myös se, että kielet lähestyvät toisiaan on vain muutosta, ei köyhtymistä tai rikastumista, ellei sitten ymmärretä asiaa niin, että kielten lukumäärä itsessään olisi yhteistä henkistä pääomaa.

Ja tässä onkin sitten kolikon molemmat puolet. Toisaalta en ehkä ole sitä mieltä, että kielten lukumäärä olisi sitä pääomaa. Ennemminkin kieli on oleellinen osa omaa kulttuuria. Toisen kielen omaksuminen omaan kielenkäyttöön muuttaa samalla kulttuuriakin vääjämättä toisen kielen kulttuuria kohti. Molemmat (kielten ja kulttuurien sulautuminen) ovatkin nykymaailmassa ihan liian yleisiä ja mielestäni köyhdyttäviä asioita.

Edit: Tuli vielä mieleen pari esimerkkiä kielen köyhtymisestä nimenomaan englantilaistumisen (oisko se noin) kautta. Esimerkkinä siis vaikka netissä käytettävä yleinen lainaustoiminto copy ja paste. Usein kuulee puhuttavan kopipastesta. Tässä selkeästi kieli on köyhtynyt, koska käyttöön on tullut melko käsittämätön sanahirviö. Saman pystyy sanomaan suomeksi paljon selkeämmin: kopioi ja liitä. Sama koskee pelatessa usein tehtävää seivaamista. Siinäkin köyhtymistä on tapahtunut, sillä seivaaminen ei sisällä mitään selkeää merkitystä ellei satu tuntemaan alkuperäistä save-sanaa. Tässäkin suomalainen vastine on paljon ymmärrettävämpi ja rikkaampi: tallenna.
Ehkä tämä selittää hieman kantojani...

[Antti Vainio]

Sama koskee pelatessa usein tehtävää seivaamista. Siinäkin köyhtymistä on tapahtunut, sillä seivaaminen ei sisällä mitään selkeää merkitystä ellei satu tuntemaan alkuperäistä save-sanaa. Tässäkin suomalainen vastine on paljon ymmärrettävämpi ja rikkaampi: tallenna.
Ehkä tämä selittää hieman kantojani...

Jou, doupeimmat Jumala seivaa