Nemi

[J. Suominen]

hyvä juttu kun tulee mustavalkoisena. Tympi jo alusta lähtien ne typrerät epilepsiaa aiheuttavat karkkivärit 

Lise Myhreä voidaan syyttää niistä väreistä. Ne on neidin itsensä hyväksymät ja vaatimalla vaatimat, eli niistä kritiikki tekijälle, ei kustantajalle.

Sinänsä ovela veto Liseltä ja managerilta, että sarja myydään mustavalkoisena JA värillisenä. Hillot tulee tuplana vähällä vaivalla.

Välillä Lisen jälki kaipaa värityksen suomaa tukea. Jotkut kokosivun sarjat kulkevat lähes pelkän värityksen varassa, eli molemmille julkaisuformaateille on tilauksensa. Ja käännösten välinen saivartelu on aina mukavaa puuhaa...

[Matti Karjalainen]

Kyllä tuossa arvostelussa tuotiin esiin hyviäkin kysymyksiä. Terveellistä lukea välillä muutakin kuin että 'Nemi rulettaa'.

Olen osittain samaa mieltä. Mäkinen toi esille hyviä ja kriittisiä pointteja, vaikka en pidä yleensä tarkoitushakuisista arvioista, joissa halutaan tuoda esille vain mitalin toinen puoli.

En vaan osaa pitää Nemin parasta kaveria Oskuun vertautuvana "tyhmänä koirakaverina" (ja toisaalta arvostelun seuraavassa lauseessakin puhutaan tytsin olevan ideaalitilanteessa elävä hahmo). Jim Davisin tuotoksessa Karvinen nauraa Oskun tyhmyydelle, mutta Nemissä tilanne on mielestäni melkein päinvastainen: reaalimaailmassa vankemmin elävä tupsupää on pikemminkin se järjen ääni, jonka valossa todellisuudesta  vieraantunut nimihenkilö näyttäytyy lukijalle enemmän tai vähemmän huvittavana hahmona (tosin sympaattisena sellaisena, johon on helppo samaistua).

[Kapteeni Kenguru]

Mä taisin muuten tehdä äsken tripin tulevaisuuteen ja toin sieltä tuliaisiksi Nemin talvi -06 -albumin. En oo edes mainoksia moisesta nähnyt. Mut tässä se nyt kuitenkin on. Spooky?

Nemi Tuskaan!

[Reima Mäkinen]

Koottuja vastauksia kirjoitukseeni.

Jippo K.: ettei muistettu mainita hevin kuuntelun olevan
Joe S.: Nemi ja Anu ovat ennemmin melkein kuin Lassi ja Leevi...

Pyrin nyt arvioimaan vain tuon kirjan ja sen sarjakuvat. Ja ne sarjatkin vain sinänsä. Laajempi konsepti olisi voinut tuoda erilaisia tulkintoja, mutta en tunne sarjaa niin hyvin, että olisin siihen lähtenyt.  Yritin jättää huomiotta myös monet "ulkosarjakuvalliset" elementit kuten vaikka tekijän persoonan, sarjasta aikaisemmin lausutut mielipiteet ja sarjan suosion. Albumin tuotannolliset ratkaisut vaikuttivat toki, ne vetivät kokonaisvaikutelmaa hieman alas. Olen lukenut uudempaa Nemiä vain muutaman sata strippiä. Tässä ekassa kokooma-kirjassa hevin kuuntelulla ei juuri ollut sijaa eikä Anua nimetty.

Jarla: jutut on kuitenkin mielestäni nykykulttuurin ongelmia kuin erityisesti Nemin
Tolppis: Höpön löpön. Kyllä sitä taas ollaan NIIN kriitikoita niin kriitikoita

Yritin kirjoittaa vähän asiallisemmin ja perustellen, kun sitä minulta pyydettiin. Nykykulttuurin ongelmia (joidenkin mielestä?!) hyvinkin. En mielestäni kuitenkaan väitä kulttuurin vikoja Nemin vioiksi. Ainakin ajatus tai tarkoitus oli sanoa, että tuntuu kuin tekijä ei joko tajuaisi koko asiaa tai jos tajuaakin, pelkästään rahastaa. Mielestäni Myhre ei ota/esitä meininkeihin kriittistä näkökulmaa, mutta tilanne on saattanut muuttuakin vuosien varrella (näin toivon). Ja toki, Nemiä voi lukea lukea myös kriittisenä kannanottona kuten esim. Tolppis tuntuu tekevän (ks. kommenttinsa arvion lopussa). Itse nyt taas vaan päädyin ajattelemaan, että useimmat sarjan lukijat eivät ajattele asiaa sen kummemmin, tästä lähti se viittauski onttoon nauruun. Erilaisia lukemistapoja luonnollisesti on monia. Nemi on mielestäni esimerkiksi campina ihan hauskaa.
Tolppis on hyvä ja näyttää minulle tekstin joka ei ole höpöä.

Jokke E.: tarkoitushakuisista arvioista, joissa halutaan tuoda esille vain mitalin toinen puoli.

Ei minulla ollut muuta tarkoitusta kuin kirjoittaa teksti jossa esittelen ja arvioin hieman sarjaa. Mielipiteiden esittäminen on helppoa, niiden perusteleminen on yleensä paljon vaikeampaa (varsinkin negatiivisten koska niihin tartutaan). Yritin hakea vähän muuta kuin mielipideakselia tuohon sarjaan, sellainen tietenkin johtaa yhtä lailla suohon (kun taustalla on joka tapauksessa myös henk. koht. historioita, turhautumia, yms.)

En ole työsuhteessaja ko. kirjan kustantajaan, enkä kauheasti muihinkaan kustantajiin, että sikälikään en koe olleeni tarkoitushakuinen. Minulla ei liioin ole mitään norjalaisia tai sarjan kanssa tekemisissä olleita vastaan - hevikansasta nyt puhumattakaan. Ilmaiseksi jaksoin paneutua aiheeseen sen noin 4-5 tuntia mikä lukemisen jälkeen kirjoittamiseen ja julkaisemiseen kului. Lopulta jäi vähän sellainen tunne, että moisen kevyen viihteen analysoiminen oli melko turhaa.
Huumori on sitä paitsi erittäin vaikea aihe analysoitavaksi tai ymmärrettäväksi. Speden lähestymistapa/arviointitapa siihen on ihan yhtä hyvä kuin kenen tahansa überteoreetikon. Luonnollisesti huumori on myös mielenkiintoinen aihe. Yhtä lailla kiinnostaa miksi jokin naurattaa, kuin se miksi ei naurata?

Se että sarja on mielestäni aika huono vaikeutti metallin toisen puolen esilletuomista. Tarkoitan tietenkin että se on huono maailman parhaisiin kaupallisiin sarjakuviin verrattuna. Tai moniin omaehtoisiin, taiteellisempiin sarjoihin verrattuna, joista enemmän pidän. Luen mieluummin esimerkiksi melkein kenen tahansa kotimaisen naispiirtäjän juttuja kuin Nemiä. Enkä ole ensimmäinen kriitikon kuvatus joka on pantu arvioimaan hänelle sopimatonta sarjaa. Kaikesta huolimatta sain pinnistettyä juttuun mukaan sentään kolme positiivistakin kommenttia.
Ja tässä lisää. Nemin perusidea, eli tämän vihaisen turhautuneen ja voimattoman kohderyhmän (sukupolven?) huomaaminen ja koko homman kuorruttaminen kevytkapinalla, on Myhreltä hyvä oivallus. Ja se kantaa hyvin, niin kuin on havaittu. B. Virtanen tai Dilbert kuvaa yhtä lailla ajan paradoksaaleja ilmiöitä. Lise ei vain mielestäni suoriudu hommasta kovin hyvin. Ja tässä olen tietenkin väärässä, sillä olen Kvaakissa(?), tässä ketjussa(?) mielipiteineni vähemmistössä.

Kiitos palautteesta! Mukavaa että noita juttuja edes joku lukee. Esimerkiksi Tolppiksen viittaus hedonismiin oli hyvä avaus, joka oli jäänyt minulta kokonaan huomaamatta. Siitä voisi joku jatkaa miettimistä.

[Hevipeikko]

Muualtakin löytyy Nemistä kritiikkiä:

http://dnainternet.fi/arkisto/viihde/artikkelit/1133345354240868.html

[Kapteeni Kenguru]

Yritin jättää huomiotta myös monet "ulkosarjakuvalliset" elementit kuten vaikka tekijän persoonan,

Lise Myhre alkoi piirtää Nemiä vuonna 1997 ollessaan vähän yli parikymppinen. Noilta ajoilta tekijä muistaa rakkauden satuihin, seikkailuihin, musiikkiin ja magiaan, sekä masennuksen, jonka aikuisten maailman kohtaaminen hänessä tuotti.

ja sarjan suosion.

Sarjan suosion perustana on onnistuneen markkinoinnin lisäksi kuitenkin juuri se, että niin moni voi helposti samaistua Nemin edustamaan "kapinaan".

Nemistä itsestään on hyvää vauhtia tulossa instituutio ja instituutioita pitää aina lyödä.

- hevikansasta nyt puhumattakaan. Ilmaiseksi jaksoin paneutua aiheeseen sen noin 4-5 tuntia mikä lukemisen jälkeen kirjoittamiseen ja julkaisemiseen kului.

Mikä ihme se semmoinen hevikansa on? Onkos ne pieniä, rumia ja karvaisia, asuvat metsissä ja tykkäävät kaikki black metallista ja Teräsbetonista ja ovat kaikki kuin veljiä ja siskoja keskenään?

No joo. Näistä ja monista muista tavoista lukea tekstiä voitaisiin saivarrella loputtomasti, jokainen näkee maailman eri tavalla ja toisen ihmisen ajatusmaailmaan on vaikea päästä sisään. Toisille esimerkiksi Tuska-festivaalit ja uusi Nemi-albumi ovat vuoden kohokohtia, toiset taas eivät ymmärrä alkuunkaan että mistä hitosta tuossa on kyse, millä tavoin Nemi muka eroaa jostakin ihme Karvisesta ja miksi pitää aina pukeutua mustiin ja kuunnella jotakin rämppämusiikkia vai onko se meteli edes musiikkia, ei ymmärrä ei ei ei. Kaikkia elämämme aikana kohtaamiamme asioita ja ilmiöitä emme koskaan tule ymmärtämään, vaikka niitä yritettäisiin kuinka selittää. Henkinen oppi-isäni, legenda Veikko Ennala kirjoitti aikoinaan että vaikka eläimiinsekaantuminen olisi pakollisena oppiaineena peruskoulussa, niin jos ei sisimmässään ole taipumusta sodomiaan niin ei sitä myöskään tule koskaan harjoittamaankaan.

Jos totta puhutaan niin Nemi ei mielestäni ole maailman paras sarjakuva. Paitsi jos verrataan pelkästään muitten naispiirtäjien tuotantoon.
En muista onko täällä laajemminkin käsitelty sarjakuvantekijöiden asemaa sukupuoleensa nähden, mutta minulle naispiirtäjät olivat ennen Nemiä lähinnä kuin lastentarhaikäisiä lapsia. "Jaa, tämmösen piirsit, heh heh. No katsotaas tyttö pieni millainen tää on, heh heh, mitäs tää nyt esittää ja miten päin tätä täytyisi lukea, heh heh. Joo, ihan kiva tää on, menepäs nyt lapsi kulta leikkimään siitä niin setä lukee ihan oikeita sarjakuvia välillä, heh heh. Naiset ja sarjakuvat, heh heh. Ei ne oikein osaa."
Kirjoitin tuon silläkin uhalla että jos joku päivä uskaltaudun miittiin niin joku lyö minua käsilaukulla päähän ja nyyhkyttäen kutsuu minua julmuriksi, mutta se nyt vain kerta kaikkiaan on niin, ettei Nemin lisäksi kirjahyllystäni juuri muita naisten teoksia löydy. Arvatkaa vain oliko hienoa huomata että kyllä ne mimmitkin osaa jos vain tahtoa löytyy.

Entäs jos kuitenkin Nemiä sittenkin piirtää joku ruma, karvainen ja perverssi keski-ikäinen mieshenkilö ja Lise on vain messuille palkattu pr-ihminen? No, on Nemissä kuitenkin sen verran ideaa ja potentiaalia ja jopa Alice Cooperkin on siinä vilahtanut, että vaikea sitä olisi minun ruveta haukkumaan vaikka sitä piirtäisi Jim Davis. Piirsipä Nemiä kuitenkin vaikka norjalainen vuorenpeikko, niin myönnän että voisihan se parempikin olla. Mutta yhtä hyvin se voisi olla myös huonompi. Ei se kuitenkaan voi täysin turha sarja olla, päätellen siitä kiinnostuksesta mitä ihmiset ovat osoittaneet jo pelkästään tätä ketjua kohtaan.
Niin ja haluaisin muuten lopuksi mainita että minä sain Helsingin sarjakuvamessuilla Lise Myhren nimikirjoituksen.

[pertti jarla]

Jos totta puhutaan niin Nemi ei mielestäni ole maailman paras sarjakuva. Paitsi jos verrataan pelkästään muitten naispiirtäjien tuotantoon.
En muista onko täällä laajemminkin käsitelty sarjakuvantekijöiden asemaa sukupuoleensa nähden, mutta minulle naispiirtäjät olivat ennen Nemiä lähinnä kuin lastentarhaikäisiä lapsia.

Minusta taas naispiirtäjien enemmistöllä ei vain ole ollut tapana tehdä perinteisen näköistä, huolella nyhrättyä sarjakuvaa. Enemmän on satsattu tunnelataukseen. Taitojen tai henkisen kypsyyden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

[VesaK]

Muualtakin löytyy Nemistä kritiikkiä:
http://dnainternet.fi/arkisto/viihde/artikkelit/1133345354240868.html

Kyllä kyllä. Muistakaa myös tämä kun tuota em. linkin juttua luette:

Nemi - Syksy 2005
Tekijät Myhre, Lise (Kirjailija), Ainomaria (Kääntäjä), Suominen, Janne (Kääntäjä).
Kustantaja ja painovuosi: Egmont Kustannus Oy Ab 2005
 

[Reima Mäkinen]

Tarkoitin että yritin jättää tekijän persoonan huomiotta mitä tulee arvosteluun. Myhre on varmaankin paitsi kaunis, myös hyvä ja oikeamielinen ihminen. Mielestäni hyvässä arvostelussa on osuus jossa teos esitellään ja osuus jossa teosta arvioidaan. Arvostelussa keskityin siis siihen mitä tekijä mielestäni sanoo ja miten.

Mikä ihme se semmoinen hevikansa on?

Esimerkiksi tämä, tai sitten jotain ihan muuta:

Toisille esimerkiksi Tuska-festivaalit ja uusi Nemi-albumi ovat vuoden kohokohtia,

En muista onko täällä laajemminkin käsitelty sarjakuvantekijöiden asemaa sukupuoleensa nähden, mutta minulle naispiirtäjät olivat ennen Nemiä lähinnä kuin lastentarhaikäisiä lapsia.
Arvatkaa vain oliko hienoa huomata että kyllä ne mimmitkin osaa jos vain tahtoa löytyy.

Sarjakuvantekijöiden sukupuoli lakkasi olemasta ns. issue käsittääkseni moonta vuotta sitten.  Naiset muodostavat käsittääkseni meilläkin sarjakuvien ostavasta yleisöstä jo yli puolet. Ainakin itse koen että keskustelu tasa-arvosta tällä alalla johtaa helposti turhiin kahnauksiin. Jotain sen suuntaista on nähty Kvaakin foorumillakin. Se, tajuavatko eri sukupuolten edustajat toistensa juttuja, onkin sitten eri asia. Siitä voisi keskustella samoin kuin mahdollisesti töistä erottuvista lajityyppi- tms. piirteistä.
Mimmien osaamisesta on viitteitä myös Kvaakin arvosteluissa. Katso vaikkapa Seitsemäs kerros tai Miestennielijäksi sirkukseen, monia muitakin naisten tekemiä albumeja on tuolla kehuttu. Kaupallisten- ja taiteilijasarjakuvien vertailu (esim. Åsan ja Lisen tuotanto) keskenään on hankalaa, olivatpa kyseessä sitten mies- tai naistekijät. Se on totta (ja surullista), että kaupalliseeen menestykseen vaaditaan naisilta usein edelleenkin sopeutumista miehiseen sarjakuvakulttuuriin (hups. nyt tämä meni tähän). Onneksi on kuitenkin olemassa sellaisia universaalejakin juttuja kuin Muumi.

[Kapteeni Kenguru]

Arvostelussa keskityin siis siihen mitä tekijä mielestäni sanoo ja miten.

Joo, tuskin kahta identtistä mielipidettä Nemistä tai mistään muustakaan saadaan kahdelta eri ihmiseltä. Ihan hyvä arvosteluhan se on, ainakin mielipiteitä se on herättänyt näköjään muuallakin.
Hyvähän se on että asioista puhutaan, eikä oteta kaikkea itsestäänselvyytenä.  Miltä se muka tuntuisi jos Nemi olisi yhtä katu-uskottava ja hyväksytty kulttuuripiireissä kuin... öö.. Kati Kovácsin tuotanto tai matkalla Tuskaan kukaan ei pitäisi saatananpalvojana tai henkisesti Nemin kaltaisena keski-ikäisenä, joka uskottelelee itselleen edelleen olevansa nuori? Kyllä kaikkea saa ja pitääkin vähän kritisoida, kunhan perustellaan ne mielipiteet ja pysytään asiallisina eikä lähdetä "en oo koskaan lukenu nemiä enkä lue mut kyllä se varmasti ihan skeidaa on" -linjoille.

Se, tajuavatko eri sukupuolten edustajat toistensa juttuja, onkin sitten eri asia. Siitä voisi keskustella samoin kuin mahdollisesti töistä erottuvista lajityyppi- tms. piirteistä.

Valvoja! Paljon viive? Näytä tissit! Kun mun viestejä on muutenkin viime aikoina pätkitty ja niistä aloitettu uusia ketjuja, niin olisikos tässä jo pikkuhiljaa taas aika aloittaa uusi..?
Vaikka siitä kohdasta eteenpäin edellisessä viestissäni missä myönnän ettei Nemi ole maailman paras sarjakuva, kas siitäpä ainekset ehkä hieman provosoivahkoon aloitusviestiin. LOGO LEHMÄ

Mimmien osaamisesta on viitteitä myös Kvaakin arvosteluissa. Katso vaikkapa Seitsemäs kerros

No tämähän on oikein hyvä albumi. Se lienee piirretty vasta joskus Nemin keksimisen jälkeen? Omaelämäkerrallisuus ei tosin juuri sytytä, en oikein tiedä perustuuko se omiin kokemuksiin vai onko se kokonaan keksitty alusta loppuun. Samalta tekijältä toivoisin lisää tuotantoa suomeksi.

Miestennielijäksi sirkukseen,

Valituksen paikka: Miksi Kvaakin hymiövalikoimassa ei ole sitä oksentavaa smileytä?

Onneksi on kuitenkin olemassa sellaisia universaalejakin juttuja kuin Muumi.

Kyllä se Lars Jansson oli sitten nero.

[Rmäki]

Minä haluan samaa mitä Jippo Kenguru on vetänyt - ylläoleva on vuoden paras viesti kaikin puolin! Varsinkin loppukaneetti oli ihan murhaa.
Nemistä en sano mitään, kun ei se kai olisi soveliasta.
Rmäki

[Reima Mäkinen]

Miltä se muka tuntuisi jos Nemi olisi yhtä katu-uskottava ja hyväksytty kulttuuripiireissä kuin...

Mikä ihme se semmoinen kulttuuripiiri (sinulle) on? Minulle se on porukka jossa liikkuu lähinnä zombeja, että sikäli...

Jippo, oletan että pyrit olemaan sarkastinen tai jotain? Ei sellaista kukaan netissä tajua ilman hymiöitä (1/lause kvaakin reseptin mukaan).

Mitä Nemiin tulee, yksi maailman viksuimmista ohjeista: KISS - pätee siihenkin. Laitetaanpa tuohon vielä pari strippiä Iltsikasta 7.12.2005

[Kapteeni Kenguru]

Jippo, oletan että pyrit olemaan sarkastinen tai jotain?

Pyrin olemaan sarkastinen tai jotakin. Mulla oli jopa aikoinaan sarkasmivaroituskin allekirjoituksena, mutta nyttemmin tuo avatar saa riittää siihen tarkoitukseen. Tietäkää että hymiöt ovat itsensä sielunvihollisen eli Pääpaholaisen pirullinen juoni, jonka tarkoituksena on mädättää aivoja sekä selkäydintä ja kasvattaa karvoja kämmeniin. Hymiöt ovat syntiä. Perisyntiä! Tehkää parannus ennen kuin on liian myöhäistä!

Tää keskustelu ei nyt oikein tunnu etenevän. Sovitaan vaikka että Nemi on skeidaa ja kaikkien muiden naispiirtäjien tuotanto silkkaa neroutta, jos sillä johonkin lopputulokseen päästään. Se on meinaan aika noloa katseltavaa jos aikuiset ihmiset rupeaa kinaamaan netissä jostakin sarjakuvahahmosta, varsinkin jos debatille ei löydy kunnon syytä.

Ja niille jotka saapuvat vasta nyt ohjelman pariin, kerron omasta näkökulmastani mitä viime aikoina on tapahtunut:

- Lise Myhre loi Nemi-nimisen sarjakuvahahmon.

- Nemi tuli myös Suomeen ja sarja alkoi menestyä. Minä sain Lisen nimikirjoituksen Helsingin sarjakuvamessuilla.

- R. Mäkinen kirjoitti uusimmasta Nemi-albumista hieman piikikkään ja provosoivahkon arvostelun.

- Minulla sattui olemaan luppoaikaa ja rupesin huvikseni puolustelemaan Nemiä ja yritin osoittaa herra Mäkiselle että miltä hänen kritiikkinsä minun silmissäni näytti.

- Samalla minulla heräsi ajatus pohtia että keitäs muita hyviä naispiirtäjiä sitä oikein onkaan ja miksi mielestäni naisten asema myös sarjakuvamaailmassa tuntuu olevan heikompi kuin miesten. Naiset tekevät ja lukevat vähemmän sarjakuvia kuin miehet - miksi? Ehdotinpa jopa uutta ketjua tuosta aiheesta perustettavaksi jos aiheesta ei olla aikaisemmin juteltu, koska viesteistäni on ennenkin haarautunut uusia ketjuja.

- Rmäki ilmeisesti tykkää mun jutuista.

- Joulutontut kurkkivat ikkunasta ja raportoivat Joulupukille että kuka on ollut tuhma. Saakelin perverssit. Kalautan niitä kohta leipälapiolla jos eivät lopeta.

[VesaK]

RMäki is harder than you are. I pity the fool joka uskoo toisin. Suomi on pieni pieni pieni maa. Mä digaan Rmäkeä ja Rmäki digaa mut. Tulkaa Angoulémeen niin juthellaan kolmen kesken. Sarjakuvaseura hävisi tänään surkeesti Vapaa-ajattelijoille, mutta se oli odotettavissa. Kuunnelkaa la "Suomi tietää" -ohjelma Radio Suomesta. Mutta taakse jäivät sentäs martat, eduskunta ja muotoilijat, että sikäli...

Nemi on ihqu. En voi mitn mutta olen rakastunut sarjishahmoon...

[Feikki]

Kyllä kyllä. Muistakaa myös tämä kun tuota em. linkin juttua luette:

Nemi - Syksy 2005
Tekijät Myhre, Lise (Kirjailija), Ainomaria (Kääntäjä), Suominen, Janne (Kääntäjä).
Kustantaja ja painovuosi: Egmont Kustannus Oy Ab 2005
 

Toihan on vaan hyvä että tarjolla on fani pojan arvostelu sekä heebon jonka mielestä Nemin lukeminen on kauheaa pakkopullaa.