Tuo Lumi oli minusta parempi kuin about 75% Jysäyksissä ilmestyneestä matskusta. Mistä tämä mielipide kertoo, sen saatte itse päätellä.
Kotimaisen sarjakuvan yliarvostuksesta? Liiallisesta Kvaak-piirtäjien solidaarisuudesta? Liian suuresta kulttuurikuilusta Keski- ja Pohjois-Euroopan välillä? Nostalgiannälästä, joka estää avaamasta silmiä tämän päivän eurosarjakuvalle? Liian pitkästä tauosta eurosarjakuvan julkaisemisessa Suomessa? Tarpeesta vaihtaa päätoimittaja?
Valitsen viimeisen. Halukkaat ilmoittautukoot Vesalle. Sitä odotellessa Jysäys reivaa linjaansa lukijaystävällisempään suuntaan. Vincent toki julkaistaan loppuun, mutta muutoksen tuulia, tai ehkäpä pikemminkin paluuta vanhaan, on aistittavissa jo tuoreimmassa numerossa, joka kuulemma eilen tuli painosta.
Postin kulkua odotellessa laitan vielä Kvaakkilaisten riemuksi kolme sivua viimeisestä epätoivoisesta myyntiponnistuksestani Lumin hyväksi. Päätin näet tehdä koko tarinan stereosarjakuvana, mutta ei se myynyt silläkään ilveellä. Erittäin laaja ja arvovaltainen jury on tämän tarinan sen eri tuotantovaiheissa hylännyt aina yleisradiosta erilaisiin sarjakuva-apurahainstansseihin saakka, enkä halunnut vetää Jysäystä alas Lumin mukana vain omaa egoani pönkittääkseni. Tarvitset luonnollisesti sinipunalasit nähdäksesi mistä
tässä on kysymys. Syvyysefektit ovat sen verran mittavia, että silmiä joutuu vähän aikaa orientoimaan, ennenkuin pääsee lukemisen makuun. Ensimmäinen suomalainen stereosarjakuva?